Näitä hetkiä mä fiilistelen talvella

31.07.2019

Huomenna alkaa elokuu, WHAT? Ihan vasta me kärvennyttiin Särkänniemessä 32 asteen helteellä ja ihan vasta lapset uivat juhannuksena jääkylmässä Kuivasjärvessä Oulussa. Ihan vasta mä tein meille seppeleitä ja käytiin Oton kanssa treffeillä. Ja nyt on jo elokuu. Heinäkuu ei pettänyt, vaan se kunnon kesä tuli sieltä. Päästiin nauttimaan lämmöstä ja auringosta, päästiin uimaan niin paljon kuin sielu sietää. Saatiin makoilla rannalla, tehdä hiekasta merenneidon pyrstöjä ja kellua pizzaslicella Kallvikinniemessä. Saatiin käydä terassilla kauniina kesäiltana, veneillä ympäri Helsinkiä ja uida Kivinokassa auringonlaskun aikaan.

Nämä kuvissa näkyvät on just niitä hetkiä, joita mä muistelen talvella, silloin kun mä haaveilen jo seuraavasta kesästä. Mä rakastan jokaista vuodenaikaa, kaikissa on omat hyvät puolensa ja jouluihmisenä todellakin nautin talvesta. Mutta kyllä helteinen heinäkuu on mun parasta aikaa. Se rentous, se kiireettömyys, aurinko ja se fiilis, että voi tehdä mitä vaan.

Rakastan makoilla Oton kainalossa rannalla, katsomassa kuinka meidän lapset leikkivät tyytyväisinä ja hiekkaisina ja rakentavat linnaa. Rakastan juosta lasten kanssa veteen niin, että sitä roiskuu meidän kaikkien päälle ja kiljutaan. Rakastan syödä mansikoita pyyhkeellä uinnin jälkeen ja jutella siitä, miten jotain merilevän osia voi poksauttaa. Rakastan kävellä uinnin jälkeen hiljaisella metsätiellä ja kuunnella lasten juttuja. Rakastan helteisiä kesäiltoja meren rannalla, jolloin tuoksuu ihan samalta kuin Kreikassa.

Meillä on ollut tähän asti ihana kesä. En silti voi väittää ettenkö olisi ihan älyttömän fiiliksissä siitä, että lasten kesälomaa on jäljellä vielä vajaat kaksi viikkoa ja saadaan vielä nauttia ihanasta kesästä. Me ehditään tehdä vielä vaikka mitä kivaa yhdessä, säästä viis. Ja onneksi kesää voi jatkaa sittenkin kun arki alkaa, ainakin aina välillä. Toki kuvaan astuvat aamurutiinit, aikaisemmat nukkumaanmenoajat, harrastukset ja aikataulut, mutta kuitenkin. Kesä on myös mielentila ja rento asenne, miksi sitä ei voisi (ainakin yrittää) jatkaa arjessakin.

Elokuussa mua odottaa viisaudenhampaan poisto, joka on käynyt mielessä aina pitkin kesää välillä. Se on itse asiassa jo seuraavana päivänä siitä, kun koulut alkavat. Siksi lasten kesäloman loppu ei ole yhtään sellainen asia, jota odottaisin. Mutta hei, sittenpähän se on ainakin ohi. Ja aina kun se tulee mieleen, mä lohdutan itseäni sillä, että meidän kesä jatkuu vielä syyskuussa viikon verran Mallorcalla. Tosin en tiedä tekeekö muutaman päivän jäätelö-ruokavalio hyvää just ennen rantalomaa, mutta ei se ehkä ole niin vakavaa. Pääasia, että hampaanpoistosta toipuminen sujuu mahdollisimman mukavasti.

Huomenna meillä on Oton kanssa valokuvaukset ja nauhoitetaan lisää Yhdessä-podijaksoja! Mikäli kaikki menee hyvin, meidän ensimmäinen podijakso (joka on nyt editoitavana) näkee toivottavasti päivänvalon hyvinkin pian, en malta odottaa sitä. Ilmoitan heti, kun kaikki on valmista. Tämä on ollut niin huikea yhteinen projekti tähän kesään, jota tehdään molemmat täydellä sydämellä ja niin hyvällä fiiliksellä ja välillä huutonauraen, välillä onnen kyyneleitä pyyhkien.

Huristellaan nauhoituksiin meillä lainassa olevalla sijaisautolla, sillä odotellaan edelleen meidän uutta autoa ja vanha on jo palautettu. Toivottavasti oma auto tulee pian. Ja onneksi tajusin pyytää silloin meille sijaisauton kun ostettiin tuo uusi auto. Me oltaisiin oltu aivan pulassa ilman autoa keskellä kesälomaa ilman sitä, kun sen meidän uuden auton toimitus kestää vielä.

Heihei heinäkuu, tervetuloa elokuu! Ihanaa alkavaa elokuuta kaikille <3

Miten teidän kesä on sujunut tähän asti? Mikä on ollut hauskinta/mieleenpainuvinta/jännittävintä/ihaninta mitä ootte tänä kesänä tehneet? 


Eka kertaa koko perhe Tallinnassa

30.07.2019

Viime perjantaina me suunnattiin ensimmäistä kertaa ikinä koko perheen kesken Tallinnaan! Mukaan lähti vielä Oton sisko ja lasten isoisäkin, joten meillä oli kiva porukka kasassa. Muutama teistä ehkä muistaakin, että mun aiemmat Tallinnan reissut on olleet hiukan ”epäonnisia”. Toisin sanoen: ekalla Tallinnan reissulla tammikuussa 2011, kärsin vatsataudista. Tokalla Tallinna reissulla maaliskuussa 2018, kärsin vatsataudista. Kummallakaan kerralla tauti ei tullut Tallinnasta, vaan olin saanut tartunnan jo koti-Suomessa, mutta se iski vasta siellä. Voin kuitenkin kertoa, että hieman oli korkea kynnys lähteä miettimään kolmatta Tallinnan reissua, kun aiemmin oli käynyt niin surkea tuuri ja olin tullut kipeäksi.

Viime reissun jälkeen päätin, että mä en enää ikinä lähde Tallinnaan ilman mun onnen amuletteja, eli Ottoa ja lapsia. Nyt sitten päätin rohkaistua ja ehdottaa koko perheen yhteistä Tallinnan reissua ja olen tosi iloinen, että sen tein. Mä en tullut kipeäksi, joten ehkä tämä Tallinnan vatsatautikirous on nyt sitten murrettu! Meillä oli ihan mielettömän kiva päivä Tallinnassa ja oli tosi hienoa päästä tutustumaan Tallinnaan ihan ensimmäistä kertaa kunnolla, kun aiemmilla reissuilla en ole nähnyt kuin Viru-keskuksen ja hotellihuoneen sekä yhden muotinäytöksen.

Mä huomasin Facebookissa Eckerö Linella S-etukortilla tarjouksen, ja meidän koko perheen edestakaiset matkat maksoivat vain 58€, kun lasten liput olivat etukortilla vain 5 euroa ja kuopus pääsi ilmaiseksi. Super edullista siis! Laiva lähti aamulla yhdeksältä ja oli perillä 11.15  ja otettiin paluu illaksi laivalle, joka lähti Tallinnasta 18.30 ja oli perillä 21.00. Sellainen 12 tunnin reissu oli oikein sopiva, kun ehdittiin olla maissa n. 7 tuntia ja kierrellä ja kävellä niin paljon kun ikinä vain jaksettiin.

Me kierrettiin tosiaan Tallinnaa kävellen, mikä oli tosi kiva. Lapset jaksoivat hirmuisen hyvin, vaikka päivä oli kuuma. Pysähdyttin aina sopivin väliajoin istuskelemaan ja juotiin paljon vettä ja mehua. Päivän aikana askelia kertyi 18 000, hurja määrä!

Aloitettiin reissu kävelemällä satamasta Kalamajan kautta kohti Telliskiveä. Käytiin kirppiksellä pyörimässä ja tehtiin yksi löytökin. Sitten pysähdyttiin hetkeksi ihanalle terassille Depoo-ruokakadulla lähellä Balti Jaama Turgia. Siitä lähdettiin kävelemään kohti Telliskiveä ja mentiin F-Hooneen syömään. F-Hoonelle iso peukku! Ihan törkeän hyvää ruokaa ja tosi edullista, kallein pääruoka maksoi alle 10 euroa ja samantasoinen annos maksaisi Suomessa 20-25 euroa. Lapsillekin maistui tosi hyvin ja lasten annokset olivat 3,5o kappale. F-Hoonen vieressä oli myös kiva leikkipuisto, jossa meidän lapset kävivät purkamassa energiaa.

Telliskivessä on mielettömän kauniita taloja, freskoja ja ihania pikkuputiikkeja. Mä tykkäsin siitä niin paljon, aivan mielettömän kaunis alue. Sieltä oli myös tosi helppo kävellä Tallinnan upeaan vanhaan kaupunkiin, jossa mä en myöskään ollut koskaan ennen käynyt. Tuntuu niin oudolta, että olin siellä vasta ekaa kertaa, vaikka se on niin kaunis ja niin lähellä.

Vanhasta kaupungista suunnattiin kohti Viru-keskusta ja Kaubamajan 4. ja 5. kerrosta, joissa on lasten maailma. Siellä hengailtiin hyvä tovi ja lapset ihmettelivät megalomaanista lelukauppaa, jossa oli paljon tekemistä. Ei oltu vähään aikaan käytykään missään näin kivassa ja elämyksellisessä lelukaupassa, niitä on muutenkin nykyisin aika harvassa meillä Suomessa.  Lapset ostivat sieltä itselleen puuhakirjat (Lisa & Lena ja TopModel). Käytiin myös Viru-keskuksen River Islandissa kurkkaamassa mitä sieltä löytyy, eikä löytynyt ainakaan mulle mitään.

Viru-keskuksen läheltä käveltiin vielä Rotermannin kortteliin. Siellä pyörähdettiin vielä muutamassa kaupassa ja sitten kello alkoi olla sen verran, että lähdettiin käppäilemään takaisin kohti satamaa. Mä olin tosi vaikuttunut Tallinnan kauneudesta! En oikeasti ennen tätä reissua ollut nähnyt kuin ne muutamat talot taksimatkalla Viru hotellia ja sen Viru-keskuksen, joten en tosiaankaan tiennyt miten upeaa arkkitehtuuria ja kivoja paikkoja Tallinnassa on. Tämän reissun jälkeen tuli sellainen fiilis, että sinne on ehdottomasti pakko päästä pian uusiksi! Mä olen suorastaan aivan rakastunut Tallinnaan ja haluan päästä tutustumaan siihen lisää.

Ehkä me mennään ensi kerralla vaikka kylpylälomalle lasten kanssa, tai sitten ihan kahdestaan Oton kanssa. Matka taittui niin mukavasti ja helposti laivalla ja lapset jaksoivat hyvin kahden tunnin laivamatkat mennen tullen. Illalla oli kyllä jalat vähän väsyneet kun päästiin kotiin, mutta seuraavana päivänä oli tosi hyvä fiilis. Kävely tekee hyvää ja mä tykkään tutustua uusiin kaupunkeihin kävellen, olin sitten missä tahansa. Se on tietysti vähän hitaampaa kuin julkisilla tai uberilla kulkeminen, mutta mä tykkään kävelystä kaikkein eniten. Onneksi meidän lapsetkin on tykästyneet kävelyyn.