Tomera tytsykkä

11.04.2012
64
Tiarasta on tullut ihan oikeestikin kyllä niin tomera tyttö! Viikonlopun jälkeen Tiara on alkanu istumaan niin varmasti ja tomeran näköisesti tuetta ettei tosikaan! Siis nyt uskallan jo vaikka jopa käydä hakemassa vaikka keittiöstä maissinaksun ja jättää neidin olkkariin istumaan hetkeksi, koska tänäänkin Tiara istui vauvakerhossa koko sen ajan (2,5h) mikä oltiin siellä ja horjahti ainoastaan kerran. Ja sekin horjahdus johtui siitä että Tiara tiiraili söpöä poikaa joka lähestyi ja neidin keskittyminen herpaantui, mut onneksi oli toinen söpöliini ritari ottamassa kiinni kun Tiara kaatui suoraan Eliaksen syliin. Aijaijai, millanen flirttaileva neiti tosta Tirriäisestä onkaan tulossa kun nyt jo pojat sekottaa sen pään ja ikää on vasta 6,5 kuukautta!
                  Tosta iästä mulla tuli semmonen juttu mieleen, mikä harmittaa ihan hirveesti, että meillä jäi neidin puolivuotisneuvola välistä tuon Oulun reissun takia! Seuraava neuvola on sitten vasta 27.4. ja silloin ikää on jo reilut 7 kuukautta. Mutta toisaalta, eipäs ainakaan tuu niin pitkää väliä sitten ennen 8kk neuvolalääkäriä kun se pitkä väli onkin ollut vahingossa nyt. Ois vaan niin kiva päästä sinne neuvolaan näyttämään meidän ihanaa taitavaa tytsyä joka istuukin niin hienosti, siis ihan oikeesti mulla meinas tulla tippaki linssiin muskarissa tänään kun olin niin ylpeä Tiarasta. On se vaan niin ihana ja rakas tyttö! Ja tässäpä ois muutama otos tuosta maailman rakkaimmasta neitokaisesta:
Maailman sulosin<3

Niin hienosti istuu<3

”Nyt kyllä mun näkökenttään osui jotain vielä kameraakin jännempää!”

”Hyi, porkkanaa!”

”Popsi popsi pooorkkanaa…”

”Hampaitaaa see vahvistaaa…” (missä ne hampaat viipyy!?!!!”

”Naminaminaminami poorkkanaaaaaa!”
Vauvakerhossa oli tänään ihan huikean kivaa ja Tiara ja Eliaskin tuntui olevan leikeissään nyt paljon enemmän samalla tasolla kirjaimellisesti kun molemmat osasivat istua. Oli se niin hassua katsoa muskarissa kun oli niin paljon Tiaraa nuorempia vauvoja. Toisaalta olin ihan silleen että ”aww aww en kestä vauvakuume!!!” Mutta toisaalta oon niin hirmusen hirmusen onnellinen siitä että ollaan jo ohitettu ihan pikkupikkuvauva-aika ja neidistä on jo enemmän seuraakin ja kyllä siinä niiden äitien yövalvomistarinoita kuunnellessa tuli semmonen olo että onneksi meillä ei oo niistä kärsitty enää pitkään aikaan. Mutta kyllä mä silti haluan kokea tän kaiken vielä uudelleenkin, mutta just nyt on hyvä just näin.
Allaolevat kuvat on ottanut ihana Sara, huomaa varmaan kuvanlaadustakin että nyt on kamera ollu jossain vähän kokeneemmissa käsissä kun mun omissa. 

Kuinka söpöjä noi kaksi pientä palleroista voi oikeesti olla yhdessä? Samanlaiset sukatkin söpöliineillä! Mä en kestä, tässä on kyllä vuosisadan rakkaustarina aluillaan! Mä nään jo mun mielessä ”Just Married Tiara & Elias” -kylttejä, Sara älä nyt säikähdä (:——-D)! Mutta siis musta on aivan ihanaa että niistä on seuraa toisilleen ja vielä ihanampaa on se että meistä äideistäkin on seuraa toisillemme ja saadaan patistettua toinen toistamme niin lenkkeilemään kuin vaikka mitä muutakin. Just tällasesta äitikaveruudesta mä haaveilin raskausaikanakin! Sara myös nappasi musta parit päivänasukuvat ulkona, joten seuraavaksi niiden vuoro:

Päivän asu:
Mintunvihreä lyhyt toppi ja valkoinen reikäneule – Gina Tricot
Parka – H&M
Musta tuubihuivi – Seppälä
Nilkkurit – DinSko
Sellaista tänään! Huomenna olis tarkoitus mennä käymään neidin kummitädin Nonan luona ja sen jälkeen suunnata Oton ja Tiaran kanssa Vapianoon herkuttelemaan pitkästä aikaa ihanilla pasta-annoksilla, kaikki on nyt kiinni siitä että saanko mä huomenna nauttia taas ah niin ihanista kuukausittaisista vatsa- ja selkäkivuista vai vältynkö niiltä kenties vielä yhden päivän. Pitäkää mulle peukkuja! Mä alan nyt keittelemään iltateetä kun tuntuu tuolta jostain orastelevan joku ihana pieni kurkkukipukin vielä tähän hät
ään, toivottavasti lähtis sillä teellä pois. Ihanaa loppuviikkoa teille kaikille ja isot kiitokset siitä että ootte jaksaneet kommentoida niin paljon kaikkea ihanaa viimeaikoina, ootte tuottaneet mulle kyllä niin hyvää mieltä että en tiedä uskottekokaan!

Sellaisia kyselisin vielä, että missä mitoissa teidän muksut on olleet 6kk iässä? Kun ois kiva tietää vaikka jotain arvioita vaan että osaisin ees vähän hahmottaa että missä kokoluokassa Tiara saattaa olla tällä hetkellä. Ja toinen juttu, missä iässä teillä on alettu istuskelemaan tuetta? Ja missä iässä itse on päästy istuma-asentoon, tai toisinsanoen kuinka nopeasti istumaan oppimisen jälkeen?
Moikkamoii<3

Meidän viikko

23.03.2012
38

Eilen en kertonutkaan ollenkaan meidän kuulumisia, mutta tänään aattelin korjata tuon asian. Me ollaan hommattu kaikenlaista, keskiviikkona oltiin vauvakerhossa ja 4,5km vaunulenkillä Saran ja Eliaksen kanssa. Eilen taas suoritin tarpeellisia nettishoppailuja H&M:llä, tein lopullisen valinnan meidän tulevista matkarattaista jotka on aivan ihanat sekä tietysti leikin Tirriäisen kanssa. Otto oli kipeenä muutaman päivän nii sitäkin on pitänyt vähän hyysätä tässä sivussa, mut ihan kiva että oli kotona niin oli seuraa. Tiarasta kerkes tulla niin isin tyttö tässä viikon aikana että hyvä et Otto oli jo tänään parempi ja pysty meneen töihin. Eilen nimittäin neiti alko kaks kertaa huutamaan ku makasin sen ja Oton vieressä ja annoin sille pusun? Ja sit sen jälkeen se veti peiton mun naamalle et ”mee äiti piilooon” ja alko nauramaan… Ei kelpaa äiti enää ku isi vaan! Mutta eiköhän mustaki tuu taas vähän suositumpi ku ollaan tää päivä kaksistaan ja vietetään äiti-tytär -aikaa.
                   Illemmalla ois tarkoitus mennä uudistuneeseen Itikseen kunhan Otto pääsee töistä. Mä oon ettiny Vuokista joka puolelta täydellistä palloa Tiaralle, enkä oo löytäny joten eiköhän oo aika laajentaa etsintäpiiriä. Sitä ennen luvassa vähän siivousta ja varmaan taas parin tunnin vaunulenkki Saran ja Eliaksen kanssa kun tuolla on noin huikeen ihana aurinkoinen ilma. Mä voisin vähän esitellä mun H&M -tilauksen juttuja, en mä paljoo tilannut mut muutaman kivan jutun niin Tiaralle kuin mullekin:

 Mulle ihanaihana Farkku bikertakki ja valkonen tommonen ihanan kevyt kesätoppi<3

 Kuvat H&M
Ja Tiaralle kaks tollasta supersulosta shortsihaalaria kesäksi ja kaksi hihatonta bodyä, mä en kestä ku noi haalarit on niiiiin sulosia <3
Sitten mulla olis kuvamateriaalia noista ihanista pienistä kaveruksista vauvakerhopäivältä:
Ihanat<3

”Moi Elias oot aika söpö poika <3"

”Mulla on hauskaa ku Elias on nii ihana!”

”Vitsit sä oot söpö<3"

”Mulla on monta palloo!!”

”Voisin vähä punnertaa tässä ku oon nii voimakas!”

”HÖÖ!”
Ja sitten parit päivänasukuvat musta ja Tiarastakin, mun asu keskiviikolta ja Tiaran asu torstailta:

Tiaran päivänasu:
Valkoinen body, mekko – H&M
Sukkahousut – Ellos Kids

Käärmekuvioinen trikoomekko, leggingsit – H&M
Kaulakoru ja söpölit sukat – Lindex
Kattokaas millanen söpöli mua on vastassa aina aamuisin tuolla pinnasängyssä! Maailman sulosin ilonen, jokelteleva ja täysin poikittain oleva Tirriäinen<3

Eiks olekin aika ihana! Ei oo kyllä mitään parempaa herätystä ku oman pienen neidin iloiset kiljaisut. Sitä mä en vaan voi käsittää että miten se joka ikinen yö aina herää poikittain sängystä vaikka laitan sen ihan normaalisti sinne niinkun kuuluukin. Aikamoinen vempula on kyllä, mutta mun käsittääkseni tää taitaa olla yleinen juttu aika monellakin vauvalla? Tässä on vielä pari kuvaa tältä aamulta meidän taitavasta neidistä joka harjottelee tuetta istumista:

Nojoo, mut nyt mä lähden jatkamaan tota siivousta äkkiä ennen kun Tirriskä herää päikkäreiltä jotta kerkeen vähän laittaa naamaakin ojennukseen ennen vaunulenkkiä. Huisin ihanaa viikonloppua teille kaikille ihanuuksille <3


Vauvapäivä

08.03.2012
44
Käytiin eilen ensimmäistä kertaa Tiaran kanssa tuolla meidän läheisessä perhetalossa ja voi että mua oikeestaan naurattaa se että miksen oo mennyt sinne aiemmin! Siis kuinka kivaa siellä olikaan, Tiara ei vierastanut ollenkaan ja saipa hän ensimmäisen oikean pusunkin kun blogikollegani Saran ihana Elias -poika konttasi neidin luo ja pussasi mojovan muiskauksen. Tiara kihersi innosta ja jutteli ja leikki ihan innoissaan monta tuntia. Musta tuntuu että aletaan vierailemaan tuolla kyllä hieman useammin kuin kerran viidessä kuukaudessa, paikka on nimittäin jokapäivä auki ja tunnelma oli todella rento. Sai tehdä mitä itse halusi eikä ollut mitään pakollista ohjelmaa, kukaan ei tuputtanut mitään mutta jos halusi niin sai osallistua myös ryhmätoimintaan. Ja saipa sieltä hyvää pullaakin!
                    Tiara oli niin väsynyt monen tunnin leikeistä että kun oltiin lähdössä ja puin neitiä ulkovaatteisiin se nukahti sinne kerhon eteisen lattialle. Vauvakerhoilun jälkeen lähdettiin vaunulenkille merenrantaan ja käytiin pikaisella vierailulla Piilo -kirppikselläkin. Piilosta ei tosin tällä kertaa löytynyt oikein mitään meille sopivaa, kaikkea ihanaa kyllä mutta ei oikeassa koossa. Musta tuntuu että tää ikä on silleen aika vaikea kirppisshoppailun kannalta, tuntuu että kaikissa vaatteissa on yläosat sosetahroissa ja alaosista polvet rikki tai kuluneita. Mutta sitten taas niitä vähän isompia vaatteita löytyy paljon enemmän. No jospa me selvitään tästä ikävaiheesta kauppojen valikoimalla ja tehdään niitä löytöjä sitten isompana taas! Yksi löytö pitäis kyllä tehdä, ihan sama kirppikseltä vaiko kaupasta mutta mä haluan ostaa Tiaralle pallon. Tiara leikki eilen eka kertaa elämässään pallolla ja voi että se tykkäsi kovasti! Hankintalistalla siis pehmeä, iloisen värinen ja sopivan kokoinen pallo, vinkkejä, anyone?

 Kuvat © Sara

Tultiin kotiin kaupan kautta joskus viiden aikoihin ja mä laitoin meille ruokaa, loppuilta kului löhöillessä ja leikkiessä Tirriäisen kanssa. Neiti oli aivan naatti ja nukahti yhdeksän aikoihin olkkariin. Tänään mä oon siivoillut, ottanut vähän kuvia ja tehnyt osan huomisesta ruokapostauksesta. Mä oon ihan innoissaan siitä, en tiiä onko kukaan muu mut mä oon ihan onnessani joka päivä kuvaillut meidän ruokia ja kirjotellut reseptejä ylös! 

Tämmöset kolahti eilen postiluukusta Oton kummitädiltä ja -sedältä. Aivan kertakaikkisen ihanat ja vielä tismalleen oikeeta kokoakin. Mä rakastuin ton villatakin taskuihin, noi paljetit ja rusetit on ehkä sulosimpia ikinä!

              Eilen oli vauvapäivä ja tänään on naistenpäivä, saapa nähdä saanko mä mitään kivaa ylläriä kunhan tuo perheen kaksilahkeinen saapuu töistä kotiin. Toivottavasti! Mun mielestä tällaset ”juhlapäivät” on ihania ja tuo piristystä arkeen vaikkei ne niin tarpeellisia oliskaan. Naistenpäivän kunniaksi mä toivon saavani pienen hetken ihan omaa aikaa, omassa kodissa. Yleensä jos mä vietän ihan omaa aikaa, mä oon jossain muualla kuin kotona ja mulla on ehkä iskenyt vähän koti-ikävä. Tottakai mä saan omaa aikaa päivisin kun Tiara nukkuu tai silloin kun Otto leikkii Tiaran kanssa, mutta silti mulla on aina silloin päällimmäisenä mielessä Tiara.                 
              ”Milloinkohan se herää, onkohan sillä nälkä, ai hitto noi pullot pitäis keittää”. Koti-ikävällä mä tarkoitan sitä että voisin vaikka käpertyä teemukin kanssa peiton alle ja syventyä hetkeksi johonkin ihanaan hömppäkirjaan, tai vaikka lukea sen keskeytyksettä yhdeltä istumalta loppuun niinkuin aina ennen tein. Mutta se ei kyllä ole kenestäkään muusta kiinni kuin musta itsestäni että saanko mä sitä omaa aikaa vai en, yleensä vaikka kuinka Otto sanois että ”tee vaan sitä blogia, mä oon neidin kanssa” niin mä käyn silti pussailemassa neitiä vähintään minuutin välein ja kutittelemassa sitä. Mun keskittyminen kaikkeen muuhun paitsi Tiaraan on herpaantunut ja mä en osaa kotona olla vaan itseni kanssa. 
                Milloinkohan oon viimeksi ollut esimerkiksi ypöyksin kotona? Varmaan pari viikkoa ennen kun Tiara syntyi eli noin puoli vuotta sitten. Se on pitkä, mutta silti niin lyhyt aika. Mun mielestä tää on t
osi ristiriitaista koska samalla kun mä haluaisin kotona olla pienen hetken itteni kanssa, mä tiedän että en luultavasti kumminkaan pysty siihen silloin kun Tiara on  kotona. Koska se neiti vaan menee kaiken edelle. En mä silti koe että mä oisin unohtanut itteni, kyllä mun minuus hengaa tässä mukana ihan kiitettävästi, vaikka mä käytänkin suurimman osan ajasta äitinä olemiseen. Äitiys on suurin osa mua, ennen se oli halu tulla äidiksi ja nykyään se että mä ihan oikeesti oon äiti. Mutta silti en oo vaan äiti, mä oon niin paljon muutakin ja ennen kaikkea oon Iina. Äiti, avovaimo, bloggaaja, shoppailuhullu, ystävä, kaveri, kummitäti, tytär, lapsenlapsi, naapuri ja vaikka mitä muuta. Ja juuri näin mä oon tyytyväinen.
Äidit, milloin olette olleet viimeksi yksin kotona? Kaipaatteko omalta ajalta ennemmin sitä että saisitte olla ihan rauhassa kotona vaikka pari tuntia yksin vai vaikkapa shoppailu -tai baarireissua?
Ihan mieletöntä naistenpäivää kaikille ihanille naisille<3 Mä palailen huomenna vihdoin sen ruokapostauksen merkeissä, ootte ihan parhaita<3

Mielipiteitä

05.11.2011
43

Ne jotka ei jaksa lukea enää riviäkään teletapeista voi suoraan skipata tonne alemmas!

Mä arvasin kyllä eilen kirjoittaessani pikkuneidin teletappien katselusta että joku saattaa nostaa esille tämän 2v iän suosituksen tv:n katselulle mut sitä en todellakaan uskonu että mua pidettäisiin noin täydellisenä idioottina joka ei omista minkäänlaista omaa järkeä. Mulle tulee tästä mieleen Essin blogissa ollut nakkikohu, ihan yhtä naurettavat mittasuhteet saanut pikkuasia. Kaikki kritisoivat kommentit oli kyllä asialliseen sävyyn kirjoitettu eikä siinä mitään mutta se mua ihmetyttää että monessa kommentissa luki lopussa jotain tyyliin ”muuten olet kyllä varmasti hyvä äiti lapsellesi”. Siis sekö tekee musta nyt osittain huonon äidin että mun lapsi on katsonut kerran elämässään tunnin teletappeja?
                             Meillä ei todellakaan ole mitenkään jokapäiväistä pikkuneidin tv:n katselu, se oli toi yksi kerta kuten sanoin kirjoituksen alussa että ”päätin läpällä KOKEILLA”. En koe että tuosta yhdestä kerrasta olisi minkäännäköistä haittaa enkä myöskään kokeillessani ajatellut että ”hei nyt jos tää viihtyy tässä näin tälleen nii se voiki aina katella näitä ja mun ei tarvi koskaan leikkiä ton kaa eikä pitää tolle seuraa”. Meillä on kyllä paljon kaikenlaista muuta hauskaa tekemistä pikkuneidin hereilläoloajaksi että ei tosiaan tarvii sitä telkkaria tuijottaa. Yleensä silloin kun pikkuinen on hereillä me leikitään leikkimatolla, pidetään pikkuneitiä sylissä lähellä, pussaillaan ja höpötellään ja katsellaan peilistä. Juuri tästä syystä teen esimerkiksi tätä blogia iltaisin, neidin mentyä nukkumaan, koska vietän päivät hänen kanssaan leikkien, syöttäen ja ulkoillen kuten niin monet muutkin äidit lastensa kanssa.
                            Eilen pikkuneiti vaan sattui heräämään päikkäreiltä just silleen että olin juuri alkanu leipomaan ja Otto oli suihkussa ja ajattelin sitten hetkeksi keksiä neidille muuta tekemistä. Leipominen kun on asia jota ainakaan mä en tykkää tehdä vasta myöhään illalla/yöllä niin oli sitten leivottava päivällä jolloin on myös todennäköisempää että pikkuinen herää. Mä kyllä omistan aivot ja tervettä järkeä sen verran että tiedän ettei vauvojen kuulu telkkaria/tietokonetta mitenkään jatkuvasti tuijottaa mutta mun mielestä siinä että silloin tällöin hetken katselee ei oo mitään pahaa enkä todellakaan usko että siitä mitään pysyviä haittoja aiheutuisi. Ja silloin tällöin ei tarkota mulle sitä että joka viikko.
                            En vaan voi käsittää sitä että miten joku voi oikeasti huolestua siitä että kerron meidän kerran toimineen tällä tavalla. Jos alkaisin joka päivä kirjoittaa pikkuneidin katselleen teletappeja tai muita ohjelmia tai joka viikko niin silloin ymmärtäisin huolestumisen ja silloin saattaisin huolestua itsekin jos lukisin jonkun toimineen niin näin pienen vauvan kanssa mutta että yksi kerta? Jokaisessa kritisoivassa kommentissa toivottiin  että en pahastu ja ihan hyvällä kuulemma neuvottiin. Ja sen kyllä uskon ettei kukaan varmaan pahaa tarkottanutkaan mut kyllä mä ainakin voin ihan rehellisesti myöntää että loukkaannun siitä et mun  järjenkäyttöä aliarvioidaan noin pahasti. Jos mä kerran teidänkin mielestä ”muuten” oon hyvä ja huolehtiva äiti niin mikä sitten saa kuvittelemaan että yhtäkkiä alkaisin kasvattamaan lapsestani median orjaa?

Jos joku teistä kommentoineista nyt suuttuu tästä tekstistä niin oon pahoillani mutta kyllä mullakin joku raja on mun sietokyvyllä. Neuvoja saa antaa, useinhan mä niitä täällä itse kyselenkin ja ne on erittäin tervetulleita mutta omaa harkintakykyä voi kyllä käyttää sillon kun miettii mitä tohon kommenttiboxiin laittaa. Toivottavasti en loukannut teitä ja toivon myös että pysytte jatkossakin tästä huolimatta mun lukijoina. Kiitos ja kuittaus ja nyt sitten muuta asiaa.

Pyhäinpäivä
Ihanan kiireetön ja rauhallinen päivä ollu tänään kun ei tarvinnu käydä kaupassakaan niiden ollessa kiinni. Tosin siivottiin kyllä aamulla ja laitoin ensimmäisiä joulujuttuja esille. Alotin kumminkin tosi rauhallisesti laittamalla vaan parit kynttilät mut pikkuhiljaa laittelen enemmän tässä kunhan joulukuu lähestyy. Kohta meillä on varmaan kolme joulukuusta ja ainakin kymmenet jouluvalot.. No ei ehkä sentään mutta ei paljoa varmaan puutu kun oon niin jouluhullu! Mut eipä siinä mitään vikaa ole, ainoa huono puoli tässä ylikoristelemisessa on sitten se loppiainen kun joutuu keräämään kaikki pois ja ei millään jaksais kun niitä on niin paljon ja muutenkin on ihan ähkyssä vielä jouluruuista ja konvehdeista. Mut se on vaan pieni haittapuoli onneksi!
                         Ollut kyllä niin inhottava ilma vaan et ei päästy ulkoilemaan mut ollaan sitten möllötetty sisällä ja syöty omenapiirakkaa ja hyviä pihvejä pyhäinpäivän kunniaksi. Harmittaa kyllä vähän toi ilma, ois ollu niin ihana lähtee Hietsun hautausmaalle katteleen sitä kynttilämerta illalla mut ei siitä kyllä tolla säällä ois voinu nauttia niin paljon. Onneksi Nona, yksi pikkuneidin tulevista kummeista jaksoi liikkua ulos säästä huolimatta ja kävi moikkailemassa meitä tänään ja oli ihan hämmentynyt kuinka paljon neiti onkaan kasvanut! Viimeksi kun Nona kävi katsomassa pikkuista niin ikää taisi olla vajaa kuukausi ja nyt yhtäkkiä ihan parissa viikossa neiti on  muuttunut ihan hirveän paljon seurallisemmaksi ja isommaksi pikkuneidiksi.

Laitoin olkkarin pöydälle ihania punaisia tuoksutuikkuja, noi tuoksuu joillekin marjoille.

Sit kans tollanen jouluinen ostoslista -vihko jossa on magneetti, en muista mistä ton löysin mut toi on  just hyvä nii voi kirjotella joulu-ostoksia muistiin!

 Tossa seinällä on tollanen meidän alueen asukastalon viikko-ohjelma ja siel ois keskiviikkosin ainakin minimuskari joka on 2-5kk ikäsille vauvoille ja aattelin et voitais käydä itte parin viikon päästä siellä koittamassa et millasta se on kunhan neiti ensin täyttää sen 2kk! Sit tuolla on kans vauvakahvilaa ja vaikka mitä muuta ohjelmaa lapsiperheille joka päivä, pitäis mennä käymään mut en oo vaan vielä saanu aikaseksi. Naurettavaa sinänsä koska toi asukastalo sijaitsee meidän viereisessä pihassa. Mut onneksi tässä ei oo mikään kiire mihinkään eikä toi talo tosta häviä. Enköhän mä jossain vaiheessa mee sinne, ois ihan mukava tutustua oman alueen äiteihin. Millasia kokemuksia teillä on vauvaharrastuksista? Ootteko käyny vauvakahviloissa tai -muskareissa tai onko teillä jotain muitakin hyviä harrastusvinkkejä? Mä haluaisin kans kauheesti joskus koittaa Baby Pilatesta tai Baby bailatinoo, onko kellään niistä kokemusta? Vauvauintiin mä ainakin haluan sitten mennä neidin kanssa, siitä oon kuullu pelkästään positiivisia kokemuksia ja muutenkin pikkuinen näyttää viihtyvän vedessä. Ja en mä aio kaikkia mahdollisia harrastuksia meille haalia mut joku yhteinen äiti-vauvaharrastus ois kiva
!

Pikkusen takajeejee on kasvanu ihan  hulluna! 😀

Kummitäti ja meidän pikkuamppari ku on keltasta ja mustaa päällä! 😀

Nyt mä alan kattoon Oton kans leffaa ja syömään vielä yhden palan omppupiirakkaa, hauskaa viikonloppua kaikille ihanille!♥