Huh mikä viikko! Siis mä oon kyllä nyt niin valmiina viikonloppua varten, ollu pelkkää paikasta toiseen juoksemista koko viikko vaikka hauskaa onkin ollut. Täst’ tulee sitten superpitkä maratonipostaus mutta toivottavasti se e haittaa ihan hirveän paljoa. Keskiviikkona mentiin taas Saran ja Eliaksen kanssa vauvakerhoon ja siellä olikin nyt paljon suht samanikäisiä vauvoja. Tiarasta ja Eliaksesta on tullut ihan kavereita jo ja musta on niin mukavaa että tästä ihan läheltä löytyy noin ihanaa seuraa niin äidille kuin tyttärellekin.

            Tiara oli tosi kiinnostunut kaikista lapsista ja musta tuntuu että toi neiti on kasvanu henkisesti ainaki kilometrin tässä parin viikon aikana kun on ollut paljon toisten lasten ja varsinkin Eliaksen seurassa. Uusia taitoja on tullut niin että ropisee! Tiarasta lähtee ihan uudenlaisia ääniä ja kokoajan! Mm. vinkuminen on opeteltu, siis että ihan oikeesti kuulostaa siltä niinku joku tuuli vinkuis ikkunassa! Ja lisäksi huutaminen tulee nykyään 130 dB voimakkuudella, vähintäänkin, ei meillä kotona oo ikinä hiljasta ja hyvä niin. Tiaran leikit on paljon rajumpia, kaikkea pitää huitoa ja heiluttaa ihan täysillä, sekä tietysti hakata lattiaan tai vaikkapa äidin naamaan. 

             Tiara myös on nykyään tosi ehtiväinen jokapaikkaan vaikkei vielä kunnolla ryömikään, joka kerta kun käyn vaikka vessassa tai keittiössä lämmittämässä maitoa niin jätän neidin selälleen keskelle peittoa olkkarin lattialle. Kun tuun takas niin Tiara on mahallaan ja puoliksi sohvan tai sängyn alla tai vaihtoehtoisesti tonkinut jostain mun puhelimen tai kaukosäätimen ja tunkee sitä suuhunsa. Äsken neiti löysi puoliksi syödyn maissinaksun (jonka luulin sen aamulla syöneen kokonaan kun se yhtäkkiä hävisi mutta olikin ilmeisesti piilottanut sen karvapeiton mutkaan) ja sitä se sitten natusteli karvoineen päivineen eikä millään ois malttanut luopua siitä. Uusi huvittava taito on myös se, että ennen Tiara tyytyi tosiaan huitomaan leluja lelukaaressa, nykyään pitäis saada liikutella sitä koko lelukaarta jokapuolelle. 

           Me ollaan myös alettu pikkuhiljaa opetella ”Ei!” -sanan käyttöä. En tosiaan tajunnut että se pitäis näin aikasin alottaa mutta oon nyt viime päivinä huomannut että se on eksynyt mun sanavarastoon. Lähinnä silloin kun syötän Tiaralle sosetta ja sen mielestä masu on jo täynnä, koska silloin Tiara alkaa huitomaan vimmatusti nyrkeillä lusikkaa ja soseet lentelee pitkin seiniä. Tällä hetkellä toi ”Ei” -sana aiheuttaa lähinnä huikean iloisen hymyn tai välillä jopa maailman itsetyytyväisimmän riemunkiljaisun. Ei siinä voi äitikään muuta tehdä kun nauraa kun toinen on niin tyytyväinen itseensä ja siitä alkaakin oravanpyörä kun Tiara ajattelee että ”Jee kivaa äiti tykkää kun sohin lusikkaa nyrkeillä, teenpäs sitä lisää!”.              

             Mutta eipä se oo niin nöpönuukaa, toinen on vielä niin pieni että ei siltä voi hirveesti vaatia vielä ymmärtämistä. Oon huomannut että neiti tunnistaa jo ainakin oman nimensä koska kääntää heti päätä jos sille huutaa että ”Tiaraaa”. Toinen jonka luulisin että Tiara on älynnyt on isi, koska heti kun sanon että ”Tiara isi tuli kotiin!” niin neiti kääntää päätä eteistä kohti vaikkei Otto ois vielä sanonu mitään. En tiiä, voinhan mä vaan kuvitella ton jälkimmäisen, mut kyllä silti tuntuu että Tiara on oppinu niin paljon uutta! Ainiin, ja maanantaina se oppi läiskyttämään vettä kylvyssä! Siinä oltiin kyllä Oton kanssa niin litimärkiä kun tähän asti on voinu ihan huoletta mennä täysissä pukeissa kylvettämään neitiä, mut ei se mitään oli ihana kattoa kuinka ilonen Tiara oli kun se räiski sitä vettä joka suuntaan ja leluja kans.

Tiaran päivänasu:

Leopardihuppari, Hello Kitty -fleece (H&M) – Piilo-Kirppis

Leggingsit, röyhelöpaita, hapsusaappaat ja seeprapipo – H&M

Kypärälakki – Äitiyspakkaus

Aurinkolasit – Lindex

 

                Eilen oltiinkin sitten kaupungilla Tiaran kanssa ja käytiin moikkaamassa neidin kummitätiä Nonaa ja mun kaveria Ringoa pitkästä aikaa. Oli kyllä niin hauskaa, Tiara oli hereillä koko metromatkan stadiin ja myöskin takastulomatkan ja se tuijotteli vaan ihan kiltisti rattaista eikä päästäny edes pientä kitinää. Käytiin Kampin Johto Cafessa ja siellä Tiara kiskaisi maidot nassuun kahvilan penkillä makoillen ja muuten istuskeli niin syöttötuolissa kuin meidän sylissäkin ja leikki Sophie-kirahvilla onnesta soikeana. Välissä kiskaistiin parin tunnin tirsat jotka meillä alkaa nykyään olla enemmän harvinaisuus kuin jokapäiväinen juttu. Päikkärit on nykyään maksimissaan tunnin jos vaunut on paikallaan parvekkeella, jos taas ollaan liikkeellä niin silloin unet saattaa kestää just ehkä sen pari tuntia.

                      Oli aivan ihana nähdä niin Nonaa kuin Ringoakin ja musta tuntuu että Tiara on alkanut päästä vierastamisesta yli kun heti väläytteli Ringollekin ihania hampaattomia hymyjä vaikkei ennen ollut nähnytkään. Juteltiin niitä näitä ja vaihdettiin kuulumisia ja tietenkin käveleskeltiin ympäri keskustaa korkkarit jalassa Nonan kanssa niin että on kyllä jalat nyt ihan muusina. Väsymys on ollut ylitsepääsemätöntä tällä viikolla aina iltaisin kun ei olla tosiaan totuttu to
uhuamaan ihan näin paljoa. Ollaan Tiaran kanssa molemmat nukahdettu tosi aikasin illalla aina, kerrankin ees mulla ei oo ollut vaikeuksia saada unta kun meen sänkyyn. Ihan mukavaa sinänsä.

 Tänää meillä ois ohjelmassa tällasta: 

Eli köllöttelyä ja rentoutumista koko viikon edestä ft. Tiaran kirjakasa jota ollaan luettu tänään jo useampaan otteeseen. Saatanpa käydä neidin kanssa pyörähtämässä Piilossakin, ois niin kiva tehdä jotain ihania löytöjä! Tosin Lindexilläkin on kyllä ainakin yks body jota himoitsen, katsotaan mitä tässä vielä tapahtuu! Mä palailen myöhemmin, aivan ihanan mahtavaa viikonloppua kaikille! :))<3