EU-vaalien ennakkoäänestys ollut käynnissä jo monta päivää ja ennakkoäänestää voi ennakkoon vielä huomenna 21.5. Virallinen vaalipäivä Suomessa on 26.5. eli tämän viikon sunnuntaina, jolloin voi vielä äänestää omalla virallisella äänestyspaikalla. Vaikka äänestäminen EU-vaaleissa on vähintään yhtä tärkeää kuin kotimaan vaaleissa, vain 39% suomalaisista äänioikeutetuista äänesti viime EU-vaaleissa (lähde: europarl.europa.eu). Miksi? Syitä on varmasti monia. Myönnän, että ainakin itselleni EU:n rooli, päätökset joita siellä tehdään ja sen vaikutuskeinot olivat vielä edellisissä EU-vaaleissa melko epäselviä.
Olin vuonna 2014 melko nuori ja kahden todella pienen lapsen äiti, eikä EU ollut minulla ekana tai edes kymmenentenä mielessä. En ollut jaksanut ottaa selvää asioista, koska mielessä oli niin monta muutakin asiaa. Äänestin silloin samaa puoluetta, jota olin äänestänyt eduskuntavaaleissakin, koska ajattelin, että he varmasti ajavat minun asiaani myös Europarlamentissa. En siis ottanut sen enempää selvää siitä, miten päätökset siellä tehdään, mille EU-puolueelle antamani ääni menee tai mihin EU edes oikeastaan vaikuttaa. Kuitenkin halusin kantaa korteni kekoon ja äänestää, koska minulla se oikeus on. Olen iloinen siitä, että olin osa sitä 39% jotka viime vaaleissa äänestivät. Ja jos ei jaksa tai halua selvitellä sen enempää, sehän on ihan hyvä ratkaisu, että äänestää samaa puoluetta, jota kotimaan vaaleissakin kannattaa.
Tällä kertaa halusin kuitenkin tietää tasan, miten antamani ääni vaikuttaa, mille puolueelle se todellisuudessa menee ja ennen kaikkea mitä EU saa käytännössä aikaan.
Europarlamentissa on omat puolueet joihin edustajat jakautuvat. Ääni vaikkapa SDP:lle menee EU-vaaleissakin S&D:lle eli sosiaalidemokraateille, mutta esim. ääni Kokoomukselle menee Eurovaaleissa perinteitä kunnioittavalle ja kristillis-juutalaisen arvopohjan omaavalle Euroopan kansanpuolueelle EPP:lle, johon menee myös Suomen Kristillisdemokraateille annettu ääni. Lisää näistä puoluejaoista voi lukea esim. hesarin hyvästä artikkelista, jossa on käyty simppelisti läpi myös sitä, miten eri EU-puolueet äänestivät keskeisissä EU-kysymyksissä. Lisätietoa eri puolueiden ja edustajien äänestyskäyttäytymisestä löytyy myös esimerkiksi Votewatch-sivustolta.
Aiemmin EU-vaalikonetta tehdessä ongelmana mulla on ollut se, etten ihan ole ollut perillä siitä, mitä joku kysymyksistä tarkoittaisi käytännössä, toisin kuin kotimaan politiikassa. Tänä keväänä asioita selvitellessäni olen vihdoin tajunnut, mitä niissä EU-kysymyksissä haetaan ja millainen vaikutus milläkin asialla on. Toki EU käsittelee montaa sellaistakin kysymystä, jotka vielä tuntuvat kaukaisilta tai hiukan absurdeilta, siltä, etten tiedä onko niillä niin merkitystä juuri tässä hetkessä. Mutta vaalikoneissa on myös todella ratkaiseviakin kysymyksiä, joilla todella on valtava merkitys.
Mulle itselleni todella tärkeitä EU-kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat:
Ilmasto. Pitäisikö EU:n edistää sitä, että fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvista tuista päästään nopeammin eroon? Pitäisikö päätöksentekijöiden asettaa korkeampia tavoitteita (jotka johtuvat pääasiassa fossiilisista polttoaineista ja karjatuotannosta) metaanipäästöjen pienentämiseksi? Kyllä. Kaiken meillä olevan tiedon valossa ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden tuhoaminen ei mitenkään voi enää jatkua samalla tavalla. EU:n yhteisiä tavoitteita on kiristettävä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan hidastettua kestävälle tasolle. Ja kun moni vetoaa siihen, että meidän pikkuisella Suomella ei ilmastoasioissa ole mitään merkitystä (on sillä), niin yli 500 miljoonan asukkaan Euroopan Unionin alueella ainakin ihan todella on, vaikutusta koko maailmaa ajatellenkin.
Ihmisoikeudet ja oikeusvaltion periaatteet. Niiden pitää toteutua kaikissa EU-jäsenvaltioissa, taloudellisen rangaistuksen uhalla. Musta on esimerkiksi järkyttävää, että EU:n jäsenvaltiossa Puolassa aborttilakia on tiukennettu jatkuvasti suuresta protestista huolimatta. Jokaisen jäsenvaltion kuuluisi noudattaa samoja oikeusvaltion periaatteita. ”Puolan parlamentti suunnittelee tällä hetkellä lakialoitetta, jossa ehdotetaan lisärajoituksia jo äärimmäisen tiukkaan aborttilakiin. Jos lakialoite etenee, nykyisestä laista poistuu mahdollisuus aborttiin mikäli kyseessä on vakava tai kuolemaan johtava sikiövaurio. Tämä asettaa raskaana olevien naisten terveyden vakavasti uhatuksi.” (lähde: Amnesty)
Näiden lisäksi toki moni muukin asia on mulle tärkeä ja merkityksellinen, kuten esimerkiksi nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen, vapaa liikkuvuus EU-alueella, koulutus ja tasa-arvo. EU:lla on niihinkin asioihin vaikutusta ja esimerkiksi What EU does for me -sivustolta voi lukea mitä EU konkreettisesti saa aikaan tällä hetkellä esim. omassa maakunnassa. Tämä konkretisoi ainakin mulle vielä jonkin verran sitä, mihin EU vaikuttaa. Siellä on kerrottu EU:n rahoittamista ja tukemista hankkeista monissa eri kunnissa ja maakunnissa.
Oli ilo huomata, että sen jälkeen kun olin selvittänyt asioita, löysin heti helposti vaalikoneella omia aatteitani ja arvojani vastaavan ehdokkaan, tai no, useammankin. Oli paljon mukavampaa tehdä vaalikonetta, kun ymmärsin myös näissä EU-kysymyksissä mitä niillä tarkoitetaan. Jos tuo mun linkkaama artikkelikin tuntui liian kuivalta, suosittelen lukemaan muutaman tärpin myös Juliaihminen -blogista, tai kuuntelemaan Nonsense-podin EU-vaalispessun.
Mä toivon, että tällä kertaa äänestysprosentti olisi huomattavasti korkeampi kuin viisi vuotta sitten. Ja toivon, että EU-vaaleissa nuoret ja naiset saisivat yhtä paljon tai enemmän ääniä kuin eduskuntavaaleissa tänä keväänä. Minä ainakin haluan EU-parlamenttiin mahdollisimman paljon niitä ihmisiä, joita tämän hetken päätökset koskettavat myös tulevaisuudessa.
Aiotko sinä äänestää EU-vaaleissa? Millaisiin asioihin sinä haluat vaikuttaa äänestämällä EU-vaaleissa?
Lähteet:
https://vaalit.fi/aikataulut-europarlamenttivaaleissa
http://www.europarl.europa.eu/elections2014-results/fi/turnout.html
En äänestä. Koska ehdokkaana ei ole yhtään vaihtoehtoa joka o i k e a s t i pystyy tekemään maailmasta parempaa.
Mihin perustat tämän mielipiteen? Olisi mahtavaa kuulla enemmänkin ajatuksia ihmisten erilaisten ratkaisujen takana! 🙂
Onpa vastuuton ajatus! Äänestämättömyydellä annat vallan vaan niille, jotka varmasti tekevät maailmaa huonontavia päätöksiä. Kyllä ne setämiehet ja ”perinteisten arvojen kannattajat” (esim. ajankohtainen puhe aborttilaista) uurnille vääntäytyvät, vaikka mikä olisi.
Mahtavaa että kirjoitit vaaleista (ja moni muukin on pitänyt niitä esillä). Todellakin äänestän, kuten muistaakseni äänestin myös 2014.
Kiitos paljon <3 Ja samaa mieltä, ihan loistavaa, että vaaleista on puhuttu tänä keväänä paljon! Toivottavasti se näkyisi äänestysprosentissa edes jotenkin 🙂
”Jokaisen jäsenvaltion kuuluisi noudattaa samoja oikeusvaltion periaatteita.”
Tarkoitatko tällä, että jokaisella jäsenvaltiolla pitäisi olla samat oikeusvaltion periaatteet, kuin Suomella? Vai sitä, että Suomen oikeusvaltion periaatteita tulisi muovata sen mukaan, millaisin periaattein oikeusvaltiota pyöritetään jossain toisessa EU-maassa?
Esimerkiksi mainitsemasi abortti on näkemykseni mukaan ennen kaikkea moraalinen kysymys. Voimakkaasti katolilaisessa Puolassa se on ennen kaikkea uskonnollinen moraalikysymys.
Olemme itse abortista mitä mieltä hyvänsä, jokainen omaansa, emme voi mielestäni lähteä olettamuksesta, että vain Suomessa asuisi se oikea moraali ja oikeuskäsitys.
Harvempi EU-kysymys ylipäätään on kovinkaan mustavalkoinen. Muttq äänestän, tietysti.
Suomessakin on joissakin asioissa vielä parannettavaa, en lähtisi siitä olettamuksesta, että missään valtiossa on tällä hetkellä tai koskaan ollutkaan vielä ”oikea” moraali tai oikeuskäsitys. Mutta se on selvää, että abortin kielto ei ole oikein. Uskonto ja terveys pitäisi 100% erottaa toisistaan, eikä uskonnolla pitäisi olla mitään merkitystä sen kannalta, että saako nainen päättää omasta kehostaan vai ei. Puolassa tämä abortin täyskieltoa ajanut lakimuutos tosin ei lähtenyt kirkosta vaan kansalaisaloitteesta, jonka tekivät konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen (PiS) kannattajat. Se on aivan totta, että harvempi kysymys on mustavalkoinen, mutta ihmisoikeuksien pitäisi olla päivänselvä asia kulttuurin ja valtiorajojen yli.
Mites ne ihmisoikeudet ja niiden arvostaminen sopii tuohon Balmuirin huiviin joka sinulla on kuvassa?
Haetko kamppista/yhteistyötä Balmuirin kanssa?
Valistuneen vaikuttajan luulisi kuulleen missä oloissa Balmuirin tuotteita valmistetaan.
Finnwatchin tutkimuksessa löydetyt ongelmat Balmuirin vastuullisuudessa koskivat sisustusnahkatuotteita (joita en omista), eivät huiveja. Mäkin luin silloin artikkelin ja olin siitä järkyttynyt sekä Balmuirin omasta kannasta asiaan tosi kiinnostunut. Missään nimessä en halua tukea brändiä, joka tietoisesti jatkaa ihmisoikeuksien vastaista toimintaa. Mulle merkitsee kuitenkin se, että toimiin ryhdyttiin välittömästi asioiden korjaamiseksi Balmuirin mukaan. Jos samankaltaisten asioiden takia laittaisi aina koko merkin boikottiin ilman mahdollisuutta korjata asioita, ei suomalaisistakaan firmoista aiempien tapahtumien perusteella paljoa jäisi merkkejä joita ostaa tai tukea. Mitään yhteistyötä en hae, tämä postauksen aihehan ei millään tavalla liittynyt vaatteisiin ylipäätään. On tosi hienoa ja äärettömän tärkeää, että nykyisin kuluttajat ovat tiedostavia ja näitä asioita nousee esiin. Mun mielestä kuitenkin pitää antaa myös mahdollisuus parantaa ja tehdä oikein.
Minusta ei ole merkitystä koskivatko ongelmat nahkatarvikkeita vai kenties huiveja tai kodintekstiilejä, pointti oli siinä, että koskivat ylenpäätään tätä firmaa, Balmuiria. Olin vielä joulun paikkeilla tilaisuudessa, jossa Balmuirin perustaja ja silloinen omistaja Heidi Jaara oli puhumassa. Hän laveasti kertoi, miten Balmuirilla arvostetaan tuotteiden valmistusprosessin läpinäkyvyyttä ja tuotteet valmistetaan eettisesti oikein ja näihin asioihin panostetaan. Tästä kerrottiin myös heidän kotisivuillaan. Aivan silkkaa valetta siis! Kyllä omistaja tietää, missä oloissa tuotteet valmistetaan tai jos ei tiedä tai välitä tietää, on joku asia vakavasti vinossa. Kyllä tässä on syy boikotoida firmaa! Ihan sama ryhdyttiinkö asioiden korjaamiseksi heti toimeen, tietysti hyvä niin, mutta ei olisi ryhdytty jos asia ei olisi tullut julkisuuteen. En käyttäisi edes ilmaiseksi saatua huivia!
”Mutta se on selvää, että abortin kielto ei ole oikein.” Etkö ymmärrä että aborttilaki jakaa mielipiteitä? Vaikka sinun mielestäsi kielto ei olisi oikein jonkun muun mielestä se voi olla. Vähän kummallisesti ilmaistu tuo.
Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä.
Iina taisi tarkoittaa oikeusvaltioperiaatetta tai niin ainakin tulkitsin. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa, että valtion toiminta on organisoitu lain ja asetuksin ja että valtio noudattaa toiminnassaan näitä lakeja. Toisin sanoen se merkitsee, että julkisen vallan käyttö perustuu lakiin eikä esimerkiksi yksittäisen viranhaltijan mielivaltaan. Periaatteeseen sisältyy myös oikeuslaitoksen itsenäisyys eli että lainkäytön kohteella on mahdollisuus viedä päätöksiä lainsäätäjästä riippumattoman toimijan tulkittavaksi. Kyse ei siis ole yksittäisistä säädöksistä tai yksittäisten maiden lainsäädännöstä vaan periaatteesta, jonka mukaan julkista valtaa tulee käyttää. Oikeusvaltioperiaatteen vastaisesta toiminnasta on valitettavasti ollut varoittavia esimerkkejä myös EU-maista.
Tuosta abortin täyskiellosta… Minusta on surullista, että nykyisessä aborttikeskustelussa nähdään tärkeämpänä naisen oikeus kehoonsa kuin syntymättömän vauvan elämä. Sen sijaan abortin tehneiden syyllisyyden tunteista ja mahdollisesta vuosia jatkuvasta psyykkisestä oireilusta abortin jälkeen ei puhuta. Eikä tukea ehkä uskalleta edes hakea, kun ajatellaan, että itse on keskeytyksen valinnut. Itse olen siis täysin abortteja vastaan (ellei odottavan äidin henki ole vaarassa), mutta en halua myöskään syyllistää abortin tehneitä, vaan saada ihmiset miettimään arvoja valintojensa takana. Kumpi on tärkeämpää? Oma keho vai oman lapsen elämä? Oma ura vai oman lapsen elämä? Oma aika vai oman lapsen elämä?
Ei taida tässä keskustelussa olla kyse omasta ajasta tai urasta. Aborttien täyskielto tarkoittaa sitä ettei myöskään raiskauksen tai insestin myötä tapahtuneita raskauksia voida keskeyttää. Mieti jotain teini-ikäistä, joka joutuisi kantamaan raskautensa loppuun saakka jonkun näin kamalan asian perusteella. Mitä traumoja se jättäisi? Aina puhutaan siitä että naisen tulisi kantaa vastuu tässä asiassa, mutta miehillä ei ole mitään vastuuta elättää lasta raiskauksen jälkeen.
”Sen sijaan abortin tehneiden syyllisyyden tunteista ja mahdollisesta vuosia jatkuvasta psyykkisestä oireilusta abortin jälkeen ei puhuta. ” Kyllä mun mielestä niistä puhutaan paljonkin ja tosi hyvä, että puhutaan. Jokainen abortin läpikäynyt ansaitsisi saada tukea ja apua, jos sitä tarvitsee. Puhumista ei varmasti helpota syyllistäminen, joka on valitettavan yleistä.
Oikeus päättää omasta kehosta on ihmisoikeus. Ja fakta on se, että abortteja tehdään silti, vaikka ne kiellettäisiin. Silloin vaan yhä useamman henki vaarantuu niiden vuoksi, mikä ei ole kenenkään etu.
Hyviä pointteja teillä. Kuitenkin suurin osa aborteista tehdään sosiaalisin syin ja yhä myöhemmillä raskausviikoilla, mikä on varmasti seurausta aborttimyönteisestä asenneilmapiiristä. Tästä hurjimpana esimerkkinä New Yorkin osavaltion laki sallia abortit tietyin reunaehdoin vielä loppuraskaudessa. Alkaa itkettää ajatuskin.
Mielestäni vastuu raiskauksesta on aina tekijällä, mutta vastuu raskaudesta ja alkaneesta uudesta elämästä on sekä miehellä että naisella. Millaisen kuvan nykyinen asenne (jossa nainen päättää itse kehostaan ja siten syntymättömän lapsensa elämästä) antaa miehille vastuun kantamisesta ja isyydestä?
Ja tuo on totta, että abortteja tehtäisiin vaikka ne kiellettäisiin. Mutta ei varmasti lähellekään nykyisissä määrin. Aborttien väheneminen helpottaisi myös Suomen väestörakenteen ikääntymistä, jota täytyy nyt syntyvien lasten sijaan korvata maahanmuutolla. Minulla ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan, mutta ilman abortteja väestörakenteen haasteita ei olisi. Tämä tosin on ihan sivuseikka sen rinnalla, että meidän aikuisina ja vanhempina tulisi suojella jokaisen lapsen oikeutta elämään. Lapset eivät voi sitä itse tehdä.
”Ja tuo on totta, että abortteja tehtäisiin vaikka ne kiellettäisiin. Mutta ei varmasti lähellekään nykyisissä määrin.”
Tämä ei pidä paikkaansa. WHO:n tutkimusten mukaan abortin laillisuus tai ankara rajoittaminen ei vaikuta tehtävien aborttien määrään. Siihen se vaikuttaa, tehdäänkö vaarallisia laittomia abortteja tai pitääkö naisten matkustaa naapurimaahan teettämään abortti. Laittomissa aborteissa menehtyy tai loukkaantuu vakavasti tuhansia ja jälleen tuhansia naisia vuosittain. Suurimmalla osalla taas ei ole varaa matkustaa toiseen maahan tekemään turvallinen abortti.
https://www.who.int/en/news-room/detail/28-09-2017-worldwide-an-estimated-25-million-unsafe-abortions-occur-each-year
Itse kannatan aborttia, koska laittomia abortteja tulisi kuitenkin tapahtumaan ja lailliset ovat turvallisempia. En usko, että aborttiin päätyvät tekevät sitä heppoisin perustein ja sillä on kauas kantoiset seuraukset. Mutta elämä ei kulje aina, niin kuin toivoisi ja ihmisten tilanteet eivät ole aina kovinkaan ruusuisia ja silloin laillinen abortti voi olla se paras ratkaisu siinä tilanteessa. Parhaiten ei toivottuja raskauksia ehkäistään ihmisläheisellä ja järkevällä seksuaalivalistuksella, viisaalla sosiaalipolitiikalla ja nuorten ilmaisilla ehkäisyvälineillä. Silloin ei edes päädytä tilanteeseen, jossa tarvitsee pohtia onko abortti tarpeellinen.
Abortti asia on kyllä todella monimutkainen. Jokaisella pitäisi olla oikeus omaan kehoonsa, ja se ei valitettavasti toteudu, mutta onko se oikeus vasta siinä vaiheessa kun ihminen päättää tekevänsä abortin. Minusta sen oikeuden omaan kehoon pitäisi toteutua ennen sukupuoliyhteyttä, se on surullista, että näin ei aina ole ja vikahan ei tosiaan ole esim. raiskaustapauksissa uhrissa ja se on kamalaa että oikeus omaan kehoon poljetaan niin jonkun toisen halujen vuoksi. Mutta vain pieni osa suomessakin yli 8000 raskaudenkeskeytyksestä viime vuonna on ollut tapauksia jossa nainen on joutunut raiskatuksi tai insestiin. Viides osa keskeytyksistä on sellaisen naisen tekemiä joka on kahden aiemman vuoden aikana tehnyt aiemmin keskeytyksen tai synnyttänyt lapsen. Se on kaamea luku. Tässä kohtaa herääkin kysymys siitä, miksi ei ole käytetty ehkäisyä, vaan ihan itse on päätetty ottaa riski ja sitten tehty keskeytys riskin toteutuessa. Ne rahat, jotka käytetään keskeytyksiin, voitaisiin ohjata kaikille haluaville naisille ilmaiseen ehkäisyyn. Se on oletettavaa, että jos aborttioikeutta rajataan, niin lisääntyy laittomat ja äidille vaaralliset keskeytykset ja se ei ole hyvä, mutta kyllä se on hurjaa, että keskeytys on kuin yksi ehkäisykeino, niin hurjia määriä niitä tehdään ilman mitään ”painavaa syytä” tark. Raiskaus terveys jne. Itse pidän aborttia vääränä ja pienen ihmisen elämisen oikeuden riistona, mutta ymmärrän kyllä erinäisistä syistä abortin. Myöskin se mihin viikoille asti aborttia tehdään, on aika hurjaa. Jo sellainen vauva, joka selviäisi keskosena, saatetaan vielä tappaa ja tosiaan kyseessä usein vain vastuuttomuus. Ja myös esim. Vammaisuuden vuoksi keskeytys, kyllä se on kamalaa, että vammaisella lapsella on toivotussa raskaudessa eri oikeus kuin terveellä ja hänen elämänsä on oikeus siitä syystä riistää. Jos vauva ei selviä elämään asti luonnollisesti tai kuolee synnyttyään, on silloin sikiön oikeus toteutunut, ei sitä mielestäni kukaan muu voi päättää onko jollain oikeus elää vai ei vamman vuoksi. Tälläistä hajanaisia ajatuksia, en halua kenenkään mieltä pahoittaa, mutta kuhan puhelin omia ajatuksiani.
Itseasiassa myöhemmillä viikoilla ei saa lupaa aborttiin vain ”vastuuttomuudesta”, siinä olet väärässä. Suomessa saa abortin viikon 12 jälkeen vain anomalla lupaa valviralta painavin syin. Suomessa aborttilaki on todella hyvällä tolalla sinänsä, että siinä otetaan huomioon molemmat, sikiö sekä nainen.
He, jotka eivät soisi raskauden keskeytystä pahasti kehitysvammaisille ja sairaille sikiöillekään ovat mielestäni erittäin kylmiä. Pelkästään elämän arvostaminen kaiken yläpuolelle ei ole mielestäni oikein. Sillä on merkitystä, millainen se elämä olisi. Olen käynyt vaikeasti vammaisten asumisyksikössä/hoivakodissa, jossa aikuisia ihmisiä makaa katatonisesti jäykkänä sängyssä koko elämänsä. Miten se on arvokasta? Miten on arvokasta, että pieni vauva synnytetään elämään vain pieneksi hetkeksi kivuista kärsimään? Arvokasta on vanhempana suojella lastaan liialliselta tuskalta, eikä itsekkäänä laittaa lasta kärsimään. Kyseessähän on viallinen sikiö, jonka luonto yleensä hoitaa keskenmenolla, mutta jostain virheestä jatkoi olemassaoloaan.
Abortin saa tehdä 20. raskausviikkoon saakka sosiaalisin perustein, toki tällöin tarvitaan Valviran lupa, mutta käytännössä lupa myönnetään aina (t. terveydenhuollon ammattilainen).
Suurin osa vammaisista ihmisistä kykenee paljon muuhunkin kuin vuodepotilaiksi loppuelämäkseen. Toki suurin osa tarvitsee jonkinlaista tukea. Se onkin sitten asia erikseen, haluammeko veronmaksajina maksaa ko. tuet. Haluammeko olla hyvinvointiyhteiskunta, jossa heikommassa asemassa olevista pidetään huolta? Vai mennäänkö siihen suuntaan, että rikkaat pärjäävät ja heikko-osaiset jätetään oman onnensa nojaan? Joku sanoisi, että se on luonnon laki. Minä sanon, että se on kovasydämisyyttä.
Onpas tunteita ja ajatuksia herättäviä aiheita! Peace and love.
Jimsille, oletko todella tuota mieltä, että vammaisen elämä ei voi olla hyvää ja arvokasta! Ihan kauheaa puhetta, kokemusta on, minulla on läheisiä vammaisia ihmisiä, down ja vaikea vammainen, sekä myös tuttavapiirissä sp vammainen, sekin kun on mahdollista, että täysin normaali raskaus terveellä sikiöllä voikin päätyä synnytyksen hapenpuutteen vuoksi vammaan, olisko siinäkin kohtaa oikeus tappaa vauva, koska hän ei saa ”normaalia/tavallista” elämää. Tuo on minusta todella kylmää. Vammaiset ihmiset ovat pääosin erittäin elämäniloisia ihmisiä, joille riittää pieni ja he ovat hetkessä eläjiä ja sellaisia välittämömiä ihmisiä. Esim. Downit elää usein hyvin tavallistakin elämää, käy töissä jne, miksi heiltä on oikeus riistää elämä pienen poikkeavuuden vuoksi. Kyse on asenteesta ja suvaitsevaisuudesta, kyllä tänne mahtuu erityislapsia ja niitä vammoja kun voi tulla kelle vain milloin vain, niin tuntuu kamalalta, että sellainen pitää saada karsia pois kohtuvaiheessa, jolloin ei voida olla edes varmoja vauvan ennusteesta ja vammoista. Toki jos raskaus on riski äidin terveydelle, asian laita on eri. Ja mitä tulee vauvoihin jotka vain käyvät täällä maan päällä, he saavat parasta mahdollista hoitoa ja vanhemmat kokevat asian usein niin, että ovat kiitollisia niistä tunneista tai päivistä jota saavat viettää lapsen kanssa ja lapsi menehtyy ja pääsee pois jos on niin tarkoitettu. Muistutan vielä, että kuka vain voi vammautua missä vain vaiheessa elämää ja kokea kärsimystä, miten haluasit itseäsi kohdeltavan siinä tilanteessa….. Ihmisoikeus ei ole mielipidekysymys, mutta kyllä sikiölläkin on ihmisoikeus, se on vielä syntymätön ihminen. Ja kyllä, suomessa suurin osa keskeytyksistä tehdään vastuuttomuuden vuoksi ehkäisyasioissa tai sitten juuri vamman vuoksi. Tämä ongelma vaatisi laajaa ehkäisyneuvontaa ja ilmaisia ehkäisyvälineitä.
Hienoa, että nostat esille vaalit ja äänestämisen tärkeyden. Itse olen äänestänyt jokaisissa vaaleissa sen jälkeen kun sain äänioikeuden ja aion äänestää jatkossakin. Äänestäminen on etuoikeus!
Aion äänestää!
Haluan käyttää mahdollisuuteni vaikuttaa äänestämällä! ❤
Tosi hienoa, että kirjoitit näin paljon EU-vaaleista! On surullista, että äänestysprosentti on niin alhainen. EU:ta ja EU-politiikkaa on usein hieman hankalampaa seurata, mutta EU-tason päätöksenteolla on ihan hurjan isot vaikutukset Suomeen, EU:n kehitykseen ja EU:n ulkopuolellekin. Toivotaan, että tänä vuonna olisi enemmän äänestäjiä kuin tuo viime kerran 39%! Kiitos, että levitit tietoa ja kannustit meitä lukijoita käyttämään äänioikeuksiamme!
[…] ensimmäisen kouluvuotensa pakettiin, mikä oli iso ja hieno juttu. EU-vaalit saivat mut kertomaan miksi mä äänestin niissä, vaikka EU-vaaleissa äänestysaktiivisuus perinteisesti on matalampi. Käytiin haastattelemassa […]