Meidän halloween 2020

01.11.2020

Heippa lokakuu ja tervetuloa marraskuu! Tällä viikolla vietettiin halloweenia ja pyhäinpäivää. Mun mielestä molemmat juhlat toivat kaivattua ekstraa sateiseen ja pimeään viikkoon. Ja halloweenin vietto siivittää ihanasti kohti joulun odotusta. Lokakuu on aina se viimeinen pitkä kuukausi kun vaan odotan sitä, että vihdoin saan odottaa joulua. Halloweeniin hetkeksi keskittyminen saa ajan kulumaan ja piristää sopivasti ja tästä päivästä eteenpäin saankin jo jouluttaa rauhassa.

Perjantaina pidettiin pienet halloweenjuhlat kotona perheen kesken. Oton sisko tuli meille juhlavieraaksi ja lapset saivat innoissaan maalata tätinsä kasvoille kissakasvomaalauksen. Siitä tuli tosi hieno! Itse maalasin itseni tiikeriksi ja löytyi täältä myös leopardi, merirosvo ja peura. Oli niin hauskaa testailla erilaisia kasvomaalauksia. Mä niin nautin kun saan tehdä käsillä, oli se sitten kasvomaalaus tai kankaalle maalaus.

Kuunneltiin halloweendiskossa kaikkia hurjia lauluja, kuten Thrilleriä ja muita Spotifyn Halloween-listan hittejä, tanssittiin ja syötiin karkkia. Siinä missä mä innoissaan maalasin kasvomaalauksia koko viikon, en  jaksanut hirveästi panostaa hirmuisiin herkkuihin, kuten moni muu. Instassa vilisi monilla toinen toistaan mahtavamman näköisiä kauhuherkkuja, jollaisia itsekin harkitsin tekeväni, mutta en vaan sitten jaksanut. Onneksi lapsia se ei tuntunut haittaavan, he olivat oikein tyytyväisiä pizzaperjantaihin!

Lauantaina eli pyhäinpäivänä otettiin tosi rennosti. Siivottiin pyjamahousut jalassa ulkovarastoa, katsottiin leffaa ja käytiin viemässä Hietaniemen hautausmaan muualle haudattujen muistomerkille kynttilät läheisille pimeän tultua. Onneksi varauduttiin siihen, että moni muukin on varmaan liikkeellä ja mentiin maskit päällä. Siellä olikin aika paljon porukkaa, mutta onneksi oltiin ulkona ja pystyttiin kuitenkin pitämään myös turvavälit, eikä oltu paikalla kuin muutama minuutti. Sytytettiin kynttilät etukäteen siellä missä oli väljää ja nopeasti vaan vietiin ne muistomerkin portaille yksi kerrallaan lasten odottaessa toisen vanhemman kanssa kauempana. Näky oli jälleen kerran upea. Juuri siksi käydään aina pyhäinpäivänä Hietaniemen hautausmaan muistomerkillä, koska se on vaan niin kaunis ja mahtipontinen pimeällä. Lapsetkin ihastelivat näkyä.

Kaiverrettiin lauantaina myös kurpitsa hienoksi lyhdyksi ja tehtiin sisuksista amerikkalaista kurpitsapiirakkaa. Siitä tuli ihanan mausteista ja hyvää, eikä yhtään liian makeaa. Kauhuherkkuja en tehnyt mutta sentään kurpitsapiirakan elämäni ensimmäistä kertaa. Pitää tehdä toisenkin kerran. Onneksi sitä on vielä vähän jäljellä jääkaapissa!

Se oli sellainen halloween. Piristi oikeasti ihanasti kaiken pimeyden, sateen ja koronan keskellä. Mutta nyt vihdoinkin on marraskuu ja mä saan alkaa odottaa joulua! Otin jo hieman varaslähtöä laittamalla tunnelmavalot olkkariin jo aiemmin ja yhden jouluvideonkin olen jo tehnyt instaan, (puhumattakaan siitä, mitä kaikkea olen tehnyt jo blogijoulukalenteria varten), mutta tästä tämä kuulkaa lähtee. Nyt alan odottamaan joulua. Huomenna avautuu jouluradio fm-taajuuksilla, joten säädetään tietenkin se autossa päälle. Tänään jo kuuntelinkin joululauluja Spotifysta kun siivosin kuopuksen vaatekaappia. Tästä tämä lähtee ja en voisi olla enemmän innoissaan!

Ihanaa marraskuuta ja alkavaa uutta viikkoa kaikille!