Mun piti tänään kirjoitella ajatuksia Tiaran huomenna alkavasta kerhosta, mutta menikin suunnitelmat uusiksi kun Zeldan eilen alkanut kuume nousi tänään tosi korkeaksi, ja raukka oli päiväunien jälkeen niin itkuinen ja hätäinen että en epäröinyt hetkeäkään ettenkö lähtisi samantien lääkäriin. Visiitti Pikkujätissä paljasti että kyseessä on onneksi vain nielutulehdus, vaikka toinen onkin ollut tosi huonossa kunnossa. Seitsemän tuntia päiväunia on jotain mitä meidän kuopus ei ole tehnyt sitten elämänsä ensimmäisten elinviikkojen, joten olon on täytynyt tänään olla raukalla tosi huono. Yleensä hän nimittäin nukkuu sen tunnin tai puolitoista, jos hyvä tuuri käy, ja näin on ollut jo vuoden alusta asti.

Täytyy sanoa että mulla on takki ihan tyhjänä tämän päivän jälkeen, eikä hirveästi irtoa fiksuja kerhoajatuksia, mutta ehkäpä siitä onkin sitten parempi kirjoittaa huomenna, kun ensimmäinen kerhopäivä on jo takana. Kerhoreppu on pakattuna, vaatteet katsottuna, vain kerhoeväät odottavat vielä tekemistään, ennenkuin munkin on aika kaatua sänkyyn. Tiaran kerhon ajan mulla on omia työjuttuja, mutta onneksi Otto hoitaa pientä kuumepotilasta kotona, ja on ihan kerhon lähellä, jos ensimmäisen päivän jännitys käy liian kovaksi. Muakin jännittää kyllä ihan hirveästi, vaikka tällä viikolla ollut kerhoinfo ja tutustuminen kyllä toi vastauksia moniin mieltä askarruttaneisiin asioihin. Mutta silti, mun pikkuinen menee ihan itse kerhoon, apua!

Ihanaa huomista torstaipäivää kaikille, mä palaan huomenna vähän kattavamman postauksen kanssa! Ja kiitos kaikille aivan uskomattoman koskettavista  synnytyskertomuksista ja kokemuksista, joita kommentoitte edelliseen postaukseen! Lueskelin niitä tänään oikein ajan kanssa kun Zelda nukkui mun päällä (kaksi tuntia). Hyvää yötä ihanat<3