Tirriskä on nykyään nopea, niin kovin nopea että päivät oikeastaan kuluvat siihen että mä koitan epätoivosesti yhtäaikaa pysyä sen perässä ja samalla pitää niin itseni kuin kodinkin suht siistin näköisenä. Jokapaikkaan on pakko kiivetä ja nousta seisomaan ja sitten saa äiti pelätä että milloin se taas kaatuu. On sydäntä raastavaa että vaikka kuinka yrittää niin kaikkia kaatumisia ei vain voi estää, eikä saakaan. Mä tiedän että ei saa olla liian varovainen, mutta silti tekisi mieli vaan istuttaa toi ipana pinnasänkyyn päiväksi turvaan. Eihän niin tietenkään voi tehdä, mutta välillä siitä tulee kovasti haaveiltua.

           Mä oon kovasti yrittänyt välttää olemasta ylihysteerinen ja lietsomasta paniikkia Tiarassa (vaikka itsellä sydämestä ottaakin), toisinsanoen jos selkeästi nään että Tiara ei kaadu mitenkään kovin pahan näköisesti niin yleensä sanon vaan ”oohoo, hupsista!” ja sitten me nauretaan yhdessä neidin kanssa. Mutta aina välillä kolahtaa pää sängyn reunaan tai mihin tahansa ja silloin kyllä otan heti neidin syliin ja lohdutan. Tiara on aika huoleton eikä liikkuessaan oikein osaa vielä varoa, neiti saattaa päästää molemmat kädet tai toisen jalan irti tukea vasten seisoessaan vaikkei vielä tosiaankaan osaa seistä ilman tukea tai yhdellä jalalla varsinkaan. Täytyy nyt vain toivoa että harjoitus opettaa ja pian Tiara oppisi itsekin vähän varomaan, vaikka tuskinpa tää sydän syrjällään -fiilis lähtee ikinä kun kerran on tullut äidiksi. Kyllä sitä saa valitettavasti isommankin lapsen kanssa pelätä kaikkea mahdollista kaahaavista rattijuopoista namusetiin.

             Otto meni maanantaina takaisin töihin loman ja sairastelun jälkeen ja nyt on kyllä aivan erilaista olla neidin kanssa kahdestaan kolmen viikon tauon jälkeen. Noiden kolmen viikon aikana kun neiti on oppinut kunnolla konttaamaan, nousemaan seisaalleen ja ties mitä kaikkea muuta. Kolme viikkoa sitten meidän kahdenkeskiset päivät oli sellaisia aika leppoisia, neiti viihtyi hyvin sisälläkin jos sattui olemaan sadepäivä ja päikkäreitä Tirriskä nukkui kahdessä pätkässä 3-4h päivän aikana. Nykyään on joka päivä ihan pakko päästä ulos (niin äidin kuin tyttärenkin), ulkona Tiaralla on huippuhauskaa ja äitikin saa hetken hengähtää kun neiti on edes hetken varmassa turvassa vauvakeinussa eikä piilossa syömässä likaista aamutohvelia tai kiipeämässä syöttötuolia vasten. 

        Tällä viikolla Tiara on molempina päivinä nukkunut tunnin verran päikkäreitä ja nekin kahdessa pätkässä. Öisin sentään Tiara nukkuu sen 12h mutta mä en ainakaan suostu uskomaan että näin pieni pirpana muka pärjäisi vain 13h unimäärällä vuorokaudessa. Mutta miten pakottaa lapsi nukkumaan jos sitä ei vaan nukuta? En mä tietenkään halua Tiaraa pakottaa, mutta oon vain huolissaan että miten se pärjää noin vähillä unilla. Ollaan jopa kokeiltu kaikenmaailman nukkumapaikatkin, vaunulenkillä, vaunuissa parvekkeella, omassa sängyssä, olkkarin sängyssä äidin vieressä ja kaikissa sama tulos = unet kestää 30 minuuttia. Mutta ei, en mä silti koe edelleenkään että äitiys olisi rankkaa. Vaikka päivien jälkeen olo saattaakin välillä olla rättipoikkipuhkiväsynyt niin ainakin on ollut hauskaa, koska meillä raikaa kyllä nauru täällä nykyisin enemmän kuin koskaan! Enkä mä tiedä mitään ihanampaa ääntä kuin tuon pienen tirriäisen kikatus ja kiherrys <3

Mutta nyt päivärytmistä vähän pinkimpiin asioihin, nimittäin neidin ihanaan uuteen kukkapantaan ja mun äidin ostamaan pinkkiin uimavaippaan jonka oon unohtanut esitellä! Seppälän lastenosastolta löytyi ihan mielettömän suloinen pinkki kukkakoristeinen hiuspanta jonka nappasin mukaan kauppareissulla! Ja kun mentiin Ouluun niin äidin luona meitä odotti maailman suloisin pilkullinen pinkki ImseVimse -kestouimavaippa joka toivottavasti pääsee pian käyttöön jos helteet vaikka suvaitsisi saapua tänne Suomeenkin!

Mun päivänasut on ollu tällä viikolla ihan tylsiä kun mä en jotenkin oo jaksanut keskittyä vaatteisiin ollenkaan ku odotan vaan H&M -pakettia saap
uvaksi että saan uutta ilmettä pukeutumiseen! Mutta laitanpa ton asun  nyt kumminkin esille, ehkä tää on mulle epätavallista et oon ihan farkku-teeppari -linjalla? Eilinen päivänasu siis:

 T-paita – H&M

Farkut – ZARA

Kengät – Spirit Store

Aurinkolasit – Glitter

Mulla on tekeillä lastenhuoneunelmia -postaus koska mä oon hirveesti alkanut miettimään että jos siirrettäis meidän sänky olkkariin ja neiti saisi ihan ikioman huoneen. Mä oon alkanut viihtymään tässä talossa, tutustumaan naapuriperheisiinkin ja oon niin tottunut tähän meidän kotiin että oon ottanut muuttojutut ihan uuteen harkintaan. En mä ehkä haluakaan vielä muuttaa täältä pois, täällä on kaikki mitä me tarvitaan ja täällä me viihdytään. On kavereita ja naapureita lähellä ja rauhallinen, turvallinen talo jossa asua. Meillä on kumminkin 60 neliötä kolmelle ihmiselle, tiedän useita perheitä jotka asuvat pienemmissäkin kodeissa isompienkin lasten kanssa kuin meillä. Mutta lastenhuonejuttuja lisää siis aivan omassa postauksessaan jonka toteutan loppuun mahdollisimman pian. Ulkoasumuutos on edelleen vaiheessa, etteköhän te sitten huomaa kun muutokset on toteutettu 😉 Nyt toivotan ihanaa alkanutta viikkoa kaikille <3

Tälläinen ihana paketti tipahti tällä viikolla meidän postiluukusta! Tämä oli siis salainen ystävä -projektin toinen paketti ja kortissa salaiseksi ystäväkseni paljastui Laura R. –  Täydellisen vajavaista -blogin kirjoittaja! Kiitoksia kovasti Lauralle molemmista mukavista paketeista! Manhattanin Blondit on mun lempikirja ja oli mukavaa istua sen ääreen pitkästä aikaa taas. On ollut tosi antoisaa ja kivaa olla mukana Salainen blogiystävä -projektissa jännittämässä postiluukusta kolahtavia paketteja ja miettimässä kuinka ilahduttaa toista äitiä. Toivottavasti tälläinen järjestetään joskus uudestaankin, mä oisin ainakin mukana!

                Koko viikko on kulunut enemmän tai vähemmän sairastellen ja yskästä johtuvien nukkumisvaikeuksien takia myös tosi väsyneenä. En yleensä valita mutta nyt täytyy sanoa että on ollut harvinaisen huono olo ja aina kun tuntuu että on parempi olo niin vähintäänkin se yskä tai tukkoinen nenä palaa iltaan mennessä. Täytyy nyt vain toivoa että tää pian helpottaisi kokonaan niin pääsisi taas nauttimaan kesästä kuten kuuluukin, vaikkei noi ilmat nyt olekaan suosineet niin kovasti. Mä tein Tirriskälle ja itselleni pieniä vaateostoksia tällä viikolla, ihan vaan piristyksenä koska on niin ärsyttävää olla kipeä! Tiaralle ostin Lindexiltä ja itselleni tein H&M:lle kunnon tilauksen johon nappasin vielä pari juttua neidillekin. Voisin esitellä viimeaikojen ostoksia teillekin!

Sitten mulla olis vielä päivän asu -kuvat tältä päivältä ja toissapäivältä! Toissapäivänä oli tuulinen ilma ja päädyin Ginan maximekkooon koska se lämmitti kivasti jalkojakin. Tänään oli taas mukavan lämmintä ja oli kivaa laittaa pitkästä aikaa shortsit jalkaan! Kummasta asusta te tykkäätte enemmän?

Perjantain päivänasu

Mekko & Farkkubiker – Gina Tricot

Sunnuntain päivänasu 

Verkkoneule – Gina Tricot

Valkoinen toppi – Mango

Shortsit – Cheap Monday

Punaiset ballerinat – ZARA

Aurinkolasit – Glitter

Jalkojen alla yksi parvekkeen uusista matoista – Tiimari

Tiara meidän ihana palleroinen on viihdyttänyt meitä minkä on ehtinyt! Höpötystä tulee taukoamatta ja pari päivää sitten naureskeltiin kun Tiara hoki kokoajan ”mummu, mummu” ja päästeli syviä huokauksia aina perään. Taisi neidillä olla mummua kova ikävä, niinkuin meillä muillakin! Tiara ei myöskään osaa kontata tai ryömiä hiljaa, aina kun neiti viilettää eteenpäin niin kunnon sotahuudot raikaa pitkin ja poikin, aika suloista! Neiti on maistellut viime aikoina paljon tuoreita vihanneksia, yllättävän hyvin noilla kahdella pienellä alahampaallakin saa haukkailtua kurkkua ja kesäporkkanaa! Tässä pari kuvaa Tirriäisestä kun joku jo eilen hymykuvaa pyytelikin päivän piristykseksi!

Sellasta meille, mitäs teille? Ihanaa että niin moni on jo käynyt tykkäilemässä But I’m a human not a sandwichista facebookissa, 150 on jo rapsahtanut rikki! Mietittyäni nyt teidän kommenttien pohjalta mä oon nyt päättänyt ainakin toistaiseksi pitää blogin edelleen samannimisenä, katsotaan jos joskus tulevaisuudessa vaihdan nimeä tai sitten en. Ulkoasusta on kyselty kovasti, mutta se ilmestyy kyllä tänne heti kun kaikki on vain valmiina, muutos tulee olemaan niin iso että sitä ei ihan hetkessä tehdäkään. Nyt mä toivotan ihanaa alkavaa viikkoa ja alan tekemään Katkarapu-sitruunapastaa meille ruuaksi! Moikkamoi<3

Multa kyseltiin meidän lentomatkasta, että mitenkäs se sujui ja mä ajattelin kertoa sitten tässä yhteydessä siitäkin tarkemmin! Eli lentomatka sujui oikeastaan tosi hyvin, Otto istui Tiaran kanssa (ei oltu erikseen varattu paikkoja joten jouduttiin eri paikkoihin istumaan) lentokoneen viimeisellä penkkirivillä missä oli ihan rauhallista. Tiara joi ensin pullosta vettä jonka jälkeen nukahti koneen nousun aikana, nukkui siihen asti että kone alkoi laskeutumaan ja sen jälkeen heräsi. Laskun aikana Tiaran höpötys raikasi koneen keskiosaan asti missä mä istuin, mutta itkua ei päässyt kertaakaan vaikkei neiti edes suostunut syömään isin tarjoamaa maitoa! Eli siis lento sujui oikein hyvin ja oltiin jopa etuajassa perillä, voin suositella lentämistä pienen vauvan kanssa. Jännitin kauheesti sitä että Tiaralla sattuis korviin mutta ei sillä varmaan sattunut kun ei kertaakaan itkaissut.

                 Tiistaina kun saavuttiin Ouluun niin suunnattiin heti äidin luokse nukkumaan ja parin tunnin päästä siitä mun kaverit Netta, Emmis, Sami ja Jarno tuli äidin luo kylään. Istuttiin ja syötiin pullaa ja juotiin kahvia ja Tirriskä sai leikkiä kummiensa kanssa. Tiistaina suunnattiin illalla sitten vielä mun tädin ja mun serkkujen luokse ja siellä olikin Tirriskällä sitten leikkiseuraa kun mun kummipoika (joka on siis myös mun serkku) ei ole kuin vajaat kaksi vuotta vanhempi. Mun kummipoika 2,5v ihanasti hoki kokoajan että ”Kakka-alussankari!”, en tiedä mitä se tarkoitti mutta hauskalta se ainakin kuulosti ja naurettiin sille vedet silmissä. Tässäpä olisi muutamat kuvat tiistailta:

Keskiviikkona me suunnattiin Netalle hengailemaan ja innostuttiin sielläkin vähän kuvailemaan Tirriskää. Mä pyysin Nettaa meikkaamaan mut ku olin niin laiskalla tuulella ja koska tiedän että Netta on taitava ja ihan hyvää jälkeä tuli mun mielestä! Netalta mentiin vielä mun mummulle ja papalle ja myöhemmin illalla mun kummitädille kylään, mutta mulla ei ollut valitettavasti kameraa silloin mukana.

Torstaina me käytiin Hesburgerissa syömässä jonka jälkeen käytiin Neean kanssa ostamassa hiusvärit perjantaille ja sitten olinkin jo niin kipeä että kaupassa tuntu siltä että pyörryn. Torstaina ilmeisesti parinkin lukijan äidit ja yksi lukijakin oli bongannut meidät, aika hauska sattuma! Mä löysin äidin kaapista äidin ihanan harmaan silkkipaidan jonka nappasin itelleni sitten käyttöön, mitäs pidätte?

Viime torstain päivänasu:

Silkkipaita – Äidin vanha

Farkut – Zara

Korvakorut – Gina Tricot

Sellaisia oli meidän muut Oulupäivät, onneksi ehdittiin nähdä kumminkin monia rakkaita ja tärkeitä ihmisiä ennen kuin tulin kipeäksi. Kauhea ikävä on taas kaikkia mutta onneksi vielä on kesää jäljellä ja toivottavasti nähdään taas kaikkia pian!

Perjantaina vietettiin siis Oton synttäreitä meillä kotona sellasella kivalla vajaan parinkymmenen tyypin porukalla. Mä järkkäsin Otolle yllärisynttärit ja kutsuin kaikki sen lähimmät ystävät meille, herran kasvoilta paistoi kyllä hienoinen hämmennys kun se tuli kotiin ja täällä olikin kaikki! Meillä oli ihan mielettömän hauska ilta ja loppuillasta lähdettiin vielä pyörähtämään baarikärpäsessä vähän tanssimassakin. Kotiin päästiin suhteellisen myöhään, siinä neljän holleilla kun aurinko nousi, mutta aamulla olin jo yhdeksän aikaan pirteänä kuin peipponen hakemassa Tiaraa kotiin kun oli niin ikävä! 

        Tiara oli siis tuossa naapuritalossa Saralla ja Eliaksella yötä, eli ekaa kertaa elämässään yökylässä! Voin kertoa että jännitin ja stressasin ja panikoin ja tirautin kyyneleitäkin ennen Tiaran hoitoon menoa vaikka tiesinkin että hoitopaikka on tuttu ja turvallinen, luotettava ja että varmasti neidillä ei ole siellä mitään hätää. Loppujen lopuksi me tehtiin niin että Otto kävi viemässä Tirriskän, en ois varmaan nimittäin pystynyt lähtemään pois ja jättämään Tiaraa. Ja samalla sitten saatiin sopivasti Otto pois kotoa siksi aikaa että vieraat tuli tänne. 

           En olis ikinä uskonut että voi olla niin vaikeaa viedä lapsi yhdeksi yöksi hoitoon, mutta kyllä se vain oli. Pystyin onneksi illalla vähän rentoutumaan, vaikka kyllä sitä tuli vähän soiteltua ja laitettua parit viestit että miten sujuu. Onneksi kaikki oli sujunut hienosti pientä ikävää lukuunottamatta ja Tiara nukkunut nätisti koko yön.Varmasti se auttoi kun oli Elias leikkikaverina niin ei sitä kerennyt paljoa ikävää siinä miettimään ja sitten väsähtikin sopivasti niin unikin tuli nopeaa. Sara kirjoittelikin jo oman versionsa Tiaran ja Eliaksen illasta, joten nyt loppui mun löpinät siitä ja on aika antaa kuvien kertoa meidän illasta!

Päivän asu:

Neonkeltainen pitsiunelma – Gina Tricot

Mustat platformit – Spirit Store

Sellaset pippalot, oli kyllä ihan törkeen hauskaa! Nyt on kyllä juhlimiset juhlittu taas, ei tee yhtään mieli mennä mihinkään meluisaan baariin! Mä palailen toivottavasti (jos vaan kerkeän) huomenna postailemaan Tirriäisestä enemmän, se on nimittäin oppinut taas kaikenlaista uutta ja ihanaa. Tänään meillä on chillipäivä ja huomenna sitten pakkaillaankin jo tiistaina häämöttävää Oulunreissua varten! Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille<3

Aijaijai kyllä elämä on ihanaa! Voi miten oikeesti saa ihan uutta puhtia päiviin kun saa viettää rauhassa aikaa Oton ja Tiaran kanssa yhdessä koko perhe ja tietää että niin tulee olemaan seuraavat kaksi viikkoa. Oon jo tänään saanut enemmän aikaiseksi kun varmaan koko viime viikolla! Mutta siitä lisää myöhemmin, ensin kertoilen vähän kuluneista päivistä. Eilen Otolla alkoi siis loma ja me juhlittiin sitä ulkoilemalla ja hakemalla Ciao! Caffesta ihanat smoothiet ja sitten ruuaksi vielä subit. Otettiin vaan rennosti, eikä jaksettu laittaa ruokaa. Subissa heittäydyin villiksi ja otin ensimmäistä kertaa elämässäni eri kastiketta kuin yleensä, ja kyllä kannatti. En tajua miten oon Subissa ollut noin kaavoihin kangistunut kun muuten oon yleensä ruokien suhteen niin kokeileva! Aika hassua että toi uuden kastikkeen hyväksi havaitseminen oli varmaan jännittävin asia mitä mulle on tapahtunut vähään aikaan, mut nyt mulla on tekeillä ainakin yksi jänskä juttu, mutta siitäkin lisää myöhemmin koska en halua paljastaa mitään ennen aikojaan ;)! 

                 Mutta mitäs Tirriskälle kuuluu? No meidän pikkuneidistä on kehkeytynyt kunnon naispuolinen Veikka Gustafsson, jokapaikkaan on pakko kiivetä. Jos ollaan vaikka lattialla niin Tiara kiipeilee kokoajan mun päälle ja mun yli, kirjahyllyssäkään ei pysy tavarat enää keskihyllyllä kun reviiri on laajentunut alahyllyltä korkeammalle. Tiara tuntuu nauttivan kovasti siitä että kiipeää esteiden yli, lelukaarenkin neiti kaataa lattialle ja sitten kömpii yli ja jokapaikkaa vasten on pakko nousta karhukävelyasentoon/polvilleen seisomaan. Kai sekin on jonkinnäköistä tukea vasten seisomaan nousua, vaikka Tiara onkin vielä kumarassa mutta jos pylly kumminkin on ylhäällä lattiasta? Istumaan neiti myös nousee kokoajan eikä makuullaan oikeastaan enää viihdykään, mutta miksi pitäisikään, johan se on makoillut yli kahdeksan kuukautta! Hauskaa Tiaralla tuntuu olevan ainakin ja se on hyvä jos mikä! Tässäpä vähän kuvia eiliseltä:

Murunen jonka pipo vissiin hieman noussut ylös?

Ja siinä isi korjaa tilanteen!

Aurinkolahti on rakkautta<3 Ja purjeveneiden kattelu, purjehtia en haluis koska tulisin merisairaaksi!

Mun rakkaat<3

”HAHAAA!”

Mä tilasin smoothieita ja noi kaks höpötteli sen aikaa<3

Mango magic ja Bananaberry <3

”Haaaaaaa!”

Kaks hoooboooo<3

Miten kellään voi olla noin ihanan velmu ilme ku Tirriskäl?<3

Mä innostuin eilen elvyttelemään mun vanhaa piirtämisharrastusta hetken aikaa kun löysin mun kuivapastelliliidut yhtäkkiä! Tää on siis vaan ihan hatusta vedetty luonnos (vuosien tauon jälkeen) ja täysin kesken mutta sain idean et voisin taiteilla vaikka jonkin Disney -tai muun aiheisen taulun Tirriskälle 😀

 Tänään mun ja Tiaran aamu alkoi ihanalla aurinkoisella hetkellä, istuttiin parvekkeella puoli tuntia kun aurinko paistoi täydeltä tolalta ja badenbaden -tuolit olivat hehkuvan kuumat. Tiara lueskeli kirjaa iloisena kiljuen ja mä nautin mun kahvikupista kaikessa rauhassa. Puolen tunnin jälkeen pilvet tuli auringon tielle ja me siirryttiin sisälle hengailemaan, mutta voi että se piristi kun sai hetken nauttia ihanasta lämmöstä ennen kui
n harmaus valtasi taivaan. Aamulla mä myös siivoilin ja Tiara sotki parhaansa mukaan, näin se nykyään menee jos siivoan silloin kun Tiara on hereillä. Mutta se on oikeastaan ainakin toistaiseksi aika hauskaa, lelut kun on niin helppo vielä kerätä koriin ja kirjat järjestää vain hyllyyn. Hyvä että neiti viihtyy! Mutta kauhulla odottelen niitä (ainakin omasta lapsuudestani tuttuja) usean barbitalon kaupunkeja jotka rakennettiin keskelle olkkarin lattiaa ja raahattiin lipastollinen tavaraa, barbinvaatetta ja pikkusälää mukaan. Siinäpä sitä siivottavaa vasta riittääkin, tosin barbi-iässä Tiara saa kyllä jo kerätä sotkunsa aivan itse.
                    Siivouksen jälkeen Kaisla ja Simo tulivat meille, Kaisla pienentämään sitä mun mekkoa ja Simo mulle hiustenleikkuuasiakkaaksi. Aika hyvä vaihtokauppa mun mielestä, mä sain sopivan mekon ja Kaisla sai siistityn poikaystävän! Ruuaksi valmistin elämäni ensimmäistä kertaa lohikeittoa ihan itse, ja täytyy vähän kehaista että oli aika hyvää! Mä en ole keittänyt perunoita sitten yläasteen köksäntuntien, mutta kyllä mä Kaislan avustuksella sain ne juuri sopivan kypsiksi ja keitto oli ihanan kermaista ja sipulista kuten pitääkin. Mutta ihan ensiksi kuvasarja erään pikkuihmisen ensikosketuksesta mansikkaan! Kaisla ja Simo toi meille ihania tuoreita mansikoita ja annettiin sitten Tirriskällekin yksi. Nämä kuvissa näkyvät ilmeet toistui niin kauan että jäljellä oli epämääräinen peukalonkynnen kokoinen mössö, Tiara siis haukkasi innoissaan, irvisteli, mussutti, pureskeli, nieli ja sen jälkeen sama homma uusiksi. Taisi se tykätä vaikka mansikka taisikin olla vähän kirpakkaa kun ei tosiaan mitään sokeria laitettu.

”Ei vitsi, mitä tää on!!!

”Hmmmmm….”

”EIkä, siis MITÄ tää on!!!”

”Niin kirpeetä et tukkaki nousee pystyyn!”

Kauhistuneen näköinen Simo ja kädet täristen saksiva meitsi

Tiara tyytyväisenä kiskottuaan keskihyllyltä uusia kirjoja alas!

Simo ja Kaisla on parhaita ja ne tykkäsi lohikeitosta!<3 Ja Simon uus tukka ennen värjäystä ja muotoilua!

Ja siinä Tirriskä just ennen nukkumaanmenoa, tää jäi tän päivän vikaksi kuvaksi kamerassa<3

Sellaset ekat lomapäivät meillä! Mitäs teille kuuluu? Millaisia lomasuunnitelmia teillä on? Oletteko enemmän sellaisia ihmisiä jotka tykkää suunnitella loman ihan tiptop alusta loppuun ja joka päivälle jotain vai tykkäättekö enemmän mennä fiiliksen mukaan ja öllötellä vain? Itse tunnustan kuuluvani ehkä vähän molempiin, Oulun reissulle on buukattu jo joka päivälle jotain mut tää eka viikko kotona me vaan möllötellään ja tehdään asioita jos jaksetaan! Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille ootte parhaita<3