Kevään tyylikatsaus

11.06.2015

On aika kurkistaa viime talven ja kevään päivän asuihin, ja toteuttaa perinteinen tyylikatsaus. Aiemmat kolme osaa vuosien varrelta löytyvät TÄSTÄ klikkaamalla. Edellisessä tyylikatsauksessa mulla oli vielä vitivalkea tukka, jonka alkutalvesta sitten värjäsin vähän ruskeampaan suuntaan. Keväällä Lorealin kampanjan yhteydessä mun hiukset saivat taas vaaleamman, lämpimän sävyn ja nyt kun katselin näitä kuvia, mulle tuli hurjan  ikävä tuota kylmää blondi-ruskea-sekoitusta joka mulla talven ajan oli. Pitääköhän tässä tarttua johonkin colormaskiin ja tehdä vähän hiusmuutosta?

Asukuvia on tainnut tänä aikana olla enemmän kuin koskaan ennen, ja mä tykkään siitä. Asukuvia on kiva ottaa, vaikka ne kuvaushetket aina vähän behind the scenes kohellusta sisältävätkin, ja on kiva oikeasti katsoa jälkeenpäin sitä omaa tyyliä. Miten se on muuttunut tai kehittynyt, mitkä vaatteet on olleet paljon käytössä ja millaiset hiukset näyttivätkään kivoimmalta.

Syksyllä ja talvella mukavuus oli kyllä ehdottomasti pääosassa asujen suhteen, halusin vain kääriytyä suureen vaaleaan villakangastakkiini tuulelta ja pakkaselta suojaan, ja se näkyikin aika monessa asussa. Kevään ajan taas luottovaatteena on toiminut beige ja liehuva trenssitakki, joka näkyy aika monessa asussa. Vaaleat takit ovat siis selkästi olleet mun suosiossa, mikä on aika hauskaa, koska ennen tätä vuotta olen käyttänyt aina melkeinpä mustia tai ainakin tummia takkeja. Takkeihin kääriytymisestä puheenollen, en voi sanoin kuvailla kuinka ihanaa on välillä jo kyetä olemaan ilman takkia – ah!

Kokosin asut kolmeen kollaasiin joista löytyy asut numeroituna lokakuulta tähän viikkoon asti. Mua kiinnostaa ehdottomasti kuulla mitkä numerot on teidän lemppariasuja, ja mitkä asut olisi voinut jättää kaappiin.

Mulla on jokaisesta kollaasista oma lempparini, hauska nähdä onko teillä samoja suosikkeja! Ekasta kollaasista mun lemppari on numero ykkönen, koska siinä on jotenkin ihanan syksyinen tunnelma viininpunaisineen kaikkineen. Tokan kollaasin suosikki on numero 18 joka oli onnistunut ”nappaan ensimmäiset vaatteet kaapista mitä käteen sattuu” -vahinko. Rento ja mukava asu. Kolmannesta kollaasista mulla on kaksi suosikkia, toinen on numero 21, tyttäreni stailaama super raju asu, jollaista en ikinä kyllä itse uskaltaisi valita itselleni. Toinen lemppari on numero 26, ihan omaa käsialaani, josta tykkään myös rentouden ja tuon lemppari neonpinkkiraidallisen teepaidan vuoksi.

Mä tykästyin niihin mom jeanseihin jotka kuvassa 26 näkyvät, ihan vaan Tiaran ansiosta. Viime viikonloppuna laitoin ne ekaa kertaa ihan julkisesti jalkaan omasta aloitteestani, ja arvatkaas mitä kävi? No niiden isoimpia kahta reikää yhdistänyt kaistale katkesi tietenkin mun kumartuessa, ja housuihin tuli 3/4 jalasta paljastava aukko, ei kiva. Nyt mä himoitsenkin toisia, vähän paremmin istuvia samantyylisiä farkkuja. Ei ehkä mom jeanseja, mutta boyfriend jeansit kuitenkin. Kauan kesti että lämpenin, jälleen kerran.

P6063363-2x

Takki H&M / Toppi Zara / Farkut Sheinside* / Kengät Nike / Laukku Marc by Marc Jacobs / Kello Marc by Marc Jacobs* / *saatu blogin kautta.

Mitkä asut oli teidän lemppareita? Mitkä eivät?

Ihanaa torstaipäivää kaikille <3


Vuosi asuina

10.12.2014

Vuodenvaihde lähestyy ja ainakin mulla alkaa jo jostain tuolta selkäytimestä iskeä se ”uusi vuosi – uudet kujeet” -ajatus. Toisinsanoen ulkonäköön pitäisi saada nyt äkkiä jotain sutinaa, tai ei nyt äkkiä, mutta tammikuussa varmasti viimeistään. Mä tykkään kotona pysyvyydestä, rakennan hitaasti mutta varmasti sellaista unelmien kotia, enkä vaihda verhoja usein tai ostele jatkuvasti uusia koristetyynynpäällisiä. Oman tyylin kanssa mä olen kuitenkin aina ollut sellaista nopeasti kyllästyvää sorttia, ja saatan pukeutua saman päivänkin aikana kahteen täysin eri ääripäistä olevaan asuun.

tammihelmiVaatekaapin sisältöön koen olevani nyt paljon tyytyväisempi kuin vuosi sitten samaan aikaan, siellä ei ole juuri mitään turhaa koska olen tyhjentänyt sitä ahkerasti, mutta kuitenkaan ei tule hirveän usein sitä fiilistä ettei olisi mitään päällepantavaa. Multa löytyy nykyään ”luottovaatteita”, jotka ennen olivat täysin vieras käsite mulle. Mulla on villakangastakki joka päällä olo on aina tyylikäs, laukku jota käytän melkein aina koska se vaan on täydellinen mun tarpeisiin, ja farkkumalli joka imartelee juuri mun muotoa.

helmimaalisYläosat on kuitenkin edelleen se mun kompastuskivi, ne on niin hankalia, tunteeko kukaan samoin? Aina olis farkut jotka istuu kuin hanska, kivat kengät, takki ja tukkakin asettuu, mutta ai hitto vie minkä paidan sitä laittaisi? Kaikki kivat on aina pesussa, tai sitten ne eivät ole vielä pesussa vaikka pitäisi, tai sitten ne on kuivumassa, tai sitten ne ei olekaan kivoja. Mulla on paitoja eniten kaikista vaatteista, ja silti tuntuu että mulla ei koskaan ole sellaista paitaa jonka juuri sillä hetkellä haluaisin! Jos jollain on tähän ongelmaan ratkaisu: ”kymmenen täydellistä paitaa, et tarvitse enää koskaan mitään muita yläosia” niin kertokaa ihmeessä!

maalishuhtiHiukset, hiukset, hiukset. Tänä vuonna lähdettiin very long bobista. Malli oli kiva, mutta tuuhennos jota käytin oli huonolaatuinen, ja väliaikaisratkaisuksi se oli vain tarkoitettukin. Ennen helmikuisia häitämme mä ostin uudet hiustenpidennykset, että sain kauniin hääkampauksen, ja niihin olinkin pitkään tyytyväinen. Platinablondit vaihtuivat alkukesästä hetkeksi pastellipinkkiin äkillisen uudistumisentarpeen kourissa. Viikon mä niitä taisin pitää, sitten superhinkkasin kaiken pinkin irti päästä yhdessä päivässä, ja mietin että mitä seuraavaksi.

huhtitoukoHeinäkuussa kokeilin ensikertaa Long Bobia, ja laitoin vaalean ruskeita raitoja päähän. Luovuin pidennyksistä ja viihdyin kevyessä kesätukassa, vähän aikuisemmassa lookissa kuin ennen. Raidat lähtivät nopeasti pois kun olivat vain sävytettyjä, ja vaalea pitkä polkka oli mulla aina lokakuun loppuun asti, jolloin laitettiin tyveen tummaa, ja pituuksiin vaaleanruskeaa raitaa. Tämän kampaajakäynnin jälkimainingeissa ollaan edelleen, ja nyt on kova pohdinta päällä, että mitä seuraavaksi.

toukokesäkesäheinäToisinaan on ihan järjetön ikävä sitä platinablondia, se oli niiiiin helppo ja olinhan mä blondina pitkään, melkein puolitoista vuotta. On hassua olla brunette nyt. Kaipaan myös hurjasti aiemman pitkän tukan monipuolisuutta ja helppoutta. Vaikka tämäkin malli on helppo ja muuntautumiskykyinen, se vaatii aina vähän vaivaa ollakseen näyttävä, siis ainakin mun hiuslaadulla. Pitkä tukka oli näytävä ponnarillakin. Mä varmasti kesällä vannoin että ei enää ikinä pidennyksiä, mutta niin vaan on viime aikoina tullut selattua eri tukkakauppojen valikoimia. Moni varmasti sanoo että EI EI EI mutta kun tekee mieli niin tekee mieli!

heinäeloEn mä tiedä vielä mitä mä teen, enkä lähde mitään hätiköityjä ulkonäkömuutoksia tekemään. Kun harkitsee rauhassa niin sitten ei ala kaduttaa vaan viihtyy samassa lookissa pidempään, niinkuin viihdyin siinä blondissa. Otto tykkää kuulemma tummasta enemmän mutta mä itse taidan olla enemmän vaalean kannalla. Mun ikuisuuskysymykset hiusten suhteen ovat aina samat, tumma vai vaalea, pidennykset vai ei. Onneksi en ole ikinä kokeillut punaista kuontaloa, niin ei ole sitä vielä sekoittamassa pakkaa.

elosyysKun katson näitä asuja vuoden ajalta, mä olen tyytyväisempi kuin ennen. Mun tyyli näyttää multa itseltäni, eikä yhtäkään asua katsoessa tule (ainakaan kovin pahaa) eiherranjumalamitämäoikeinajattelin-fiilistä. Tänä vuonna blogissa on nähty ehkä enemmän asukuvia kuin koskaan ennen, melkein seitsemänkymmentä. Toki aiempaa nopeampi postaustahtikin vaikuttaa tähän, kuvia on tullut räpsittyä paljon, useammin kuin kerta viikkoon.

syyslokaMusta on kiva kun voi seurata oman tyylin kehitystä kuvien kautta, ja musta on ihanaa kun te olette aina mukana mun suurissa ulkonäkökysymyksissä! Teiltä lukijoilta on kysytty neuvoa hääkampauksesta hiustenväriin, gaalamekoista välikausivaatteisiin, ja aina teistä on ollut ihan hurjasti apua. Kiitos, jälleen kerran ihan mielettömän paljon!

lokamarrasmarrasjouluMä ajattelin kysyä nyt teidänkin mietteitä! Mikä asuista on teidän lemppari? Entäpä hiustyyleistä? Minkä asun olisi voinut jättää kaapinperälle?