#OIKEANAINEN haasteen satoa

19.04.2015

Reilu viikko sitten, arvosteluun kyllästyneenä ja jo pitkään näitä asioita pohtineena mä istahdin alas ja kirjoitin oman tarinani naiseudesta. Mä salaa toivoin että edes yksi tai kaksi lukijaa lähtisi mukaan. Pelkäsin näyttäväni naurettavalta jos kukaan ei innostukaan haasteesta, tässä minä yksin julistan naiseuden sanomaa mutta kukaan muu ei koe samalla tavalla, kaikki muut ovat varmoja omasta naiseudestaan. Inhoan sitä että pelkäsin, ja inhoan sitä että olen joskus epävarma. Mutta epävarmuus ei tee musta huonompaa naista tai ihmistä. Vaikka inhoaisin itseäni yli kaiken, peilistä katsoisi mielestäni maailman rumin mörrimöykky ja haluaisin vaan piiloutua peiton alle, olisin silti oikea nainen. Joskus on niitäkin päiviä, onneksi tänään ei.

Epävarmuus tämän haasteen suhteen osoittautui kuitenkin enemmän kuin turhaksi. Teidän mukaan lähteneiden määrä on yllättänyt mut ihan täysin, niin täysin että on ollut vaikea edes itse pysyä perässä siitä miten haaste etenee! Olen silti yrittänyt mahdollisimman paljon seurata, kommentoida ja lukea. Maanantaina Mutsie-blogin Irene otti osaa haasteeseen, paljastaen samalla Tältä näyttävät oikeat naiset -otsikolla Tyyli.comissa julkaistun artikkelin olleen hänen kirjoittamansa. Irenen teksti oli mulle iso juttu. Suosittelen lukemaan! Haluan erityisesti kiittää Ireneä siitä, että hän lähti rohkeasti haasteeseen mukaan, vaikka olisi vaan voinut antaa olla ja ajatella että ei se otsikko nyt oikeuttanut vetämään hernettä nenukkiin. Kiitos Irene <3

Kun googlehakuun kirjoittaa #oikeanainen löytyy tänään jo kymmeniä tekstejä aiheesta. Jokainen tarina on omanlaisensa ja mitä enemmän niitä lukee, sitä enemmän ymmärtää miten erilaisista lähtökohdista meidän kokemus omasta naiseudestamme tulee. Toiset ovat varmoja omasta naiseudestaan siihen asti että tulevat äidiksi, toiset taas löytävät naisellisen puolen itsestään siellä synnytyssalissa. Joillekin naiseudessa ei ole koskaan mitään epävarmaa, ja tämän haasteen tarpeellisuuskin on nostettu tapetille. Mä olen sitä mieltä, että jos kymmenet ihmiset blogeillaan ovat lähteneet mukaan, ja vielä useammat Instagramissa, on haasteelle todellakin tarvetta. Mutta olen myös iloinen siitä, että on heitä jotka kokevat oman naiseutensa olevan päivänselvä asia. On upeaa, että sellaista itsevarmuutta löytyy!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nostan tähän loppuun muutaman postauksen, joiden jakamiseen olen saanut teiltä luvan, mutta haluan kiittää ihan jokaikistä haasteeseen osallistunutta. Jokaisen tekstin olen lukenut, ja kuvan katsonut, vaikka kaikille en ole ehtinyt henkilökohtaisesti vielä vastaamaan. Kiitos, ihan mielettömän paljon!

Demi kirjoitti Kiljuva Pikkunälkä -blogissaan ihan mahtavan runon siitä mitä on olla oikea nainen.

Maria The Realm of Maria -blogista ymmärsi oman tyttärensä myötä, että haluaa näytttää hänelle ettei itseään tarvitse ahtaa mihinkään muottiin. Mä olen ehdottomasti samaa mieltä!

Elli kertoo Kahdesta neljäksi -bloginsa  tekstissä siitä, miten hän on käynyt läpi raskaita asioita, ja isoja leikkauksia, ja tajunnut ettei hänen tarvitse olla urhea ja jaksaa kaikkea, vaan väsymyskin on ihan sallittua. Silti hän pyrkii löytämään mahdollisimman paljon hyvää, ja parantamaan niitä asioita joissa on parannettavaa.

Emmi kirjoitti loistavasti Yhteenkasvettu-blogiinsa niistä erityisen aroista asioista, kuinka melkein jokaisella meistä on se oma herkkä asia, jonka kommentoiminen tai arvostelu tuntuu oikein erityisen pahalta. Niin myös mulla.

Mi kertoo Thrill me tonight -blogissaan millaista on näyttää stereotyyppiseltä oikealta naiselta, mutta tuntea silti olevansa aina jotenkin vääränlainen. Teksti johon varmasti moni voi samaistua.

Olga Linnamaista elämää -blogista on kipuillut pituutensa kanssa, mutta oppinut hyväksymään itsensä.

Eevi kirjoitti Sydämen asialla -blogissaan sekä omista kokemuksistaan, että naiseudesta kätilön näkökulmasta. Ihana kirjoitus!

Yllämainittujen, ja aiemmassa aihetta käsittelevässä postauksessa mainittujen blogien lisäksi mukaan ovat lähteneet mm. Just Now, Ave Katriina, MAMABEAR, Miss Mutsi, Kun äiti kelaa, In a moment ja All you need is Imagination. Suurin osa mukanaolijoista löytyy kun googlettaa #oikeanainen tai kirjoittaa instagramiin #oikeanainen. Haasteeseen saa osallistua  vaikka hamaan tulevaisuuteen asti, ja jos haluat vielä osallistua menee ohjeistus näin: Ottakaa kuva itsestänne, postatkaa se tekstin kanssa tai ilman blogiin tai somekanaviin hashtagilla #OIKEANAINEN. Näytetään medialle miltä näyttää oikea nainen, koska jokainen nainen on oikea nainen.

Kiitos vielä ihan hurjasti teille kaikille! Tämän haasteen alulle laittaminen on mulle itselleni hienoin ja isoin juttu mitä olen ikinä blogini historiassa tehnyt. Se että olen saanut haasteen jälkeen kommentteja, joissa on kerrottu haasteen myötä parantuneesta itsetunnosta, ja itsensä hyväksymisestä, tuntuu ihan uskomattoman hienolta. Mä en halua tästä itselleni mitään meriittiä, mutta haluan herättää teidät kaikki osallistujat huomaamaan miten suuri vaikutus teidän osallistumisella on ollut. Te olette ihan oikeasti auttaneet naisia hyväksymään itsensä paremmin. Kuinka hyvältä se tuntuu!

PS: Tänään on viimeinen äänestyspäivä Indiedays Blog Awardseissa. Mä olen ehdolla Luonnollisen upea -kategoriassa, ja Otto on ehdolla Vuoden Blogitulokas -sarjassa. Me ollaan hurjan kiitollisia molemmat teille kaikille äänestäneille tuesta, ja jos joku vielä haluaa käydä äänestämässä, se onnistuu TÄÄLLÄ.

Nyt alan vääntämään viimeiset synttäritarjottavat, sillä kello tikittää uhkaavasti eteenpäin ja vieraat tulevat jo muutaman tunnin päästä. Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille <3


4 Responses to “#OIKEANAINEN haasteen satoa”

  1. Mia sanoo:

    Tämä on kyllä paras haste vähään aikaan – kiitos siitä, ihana Iina!:)

    Naiset ovat edelleen liian usein ulkonäkönsä vankeja monista eri syistä…. Mielestäni kaikki naiset tulisi ottaa tasavertaisina naisina ulkonäöstä riippumatta!

    Itse olen 23-vuotias viittä vaille valmis maisteri, ulkonäöltäni todella lyhyt (154) ja vähän lapsenkasvoinen, tuntuu että koko ajan saan kärsiä siitä, että näytän ikäistäni nuoremmalta. Töissä tytöttely ottaa päähän, sanomisiani ei oteta vakavasti, jopa minun ohi puhutaan. Lisäksi ikääni aina tietenkin hämmästellään. On sanottu pikkutytöksi ja luultu kuulemma 10 v. nuoremmaksi….

    Haluaisinkin muistuttaa ihmisiä, että jokainen nainen on todellakin oikea nainen – ei pikkutyttö. Olen taitava, rakastava, kunnianhimoinen, asiantunteva, ystävällinen ja fiksu nainen, siitä huolimatta että olen pieni!

  2. Iida sanoo:

    miten te jaksatte joka postauksen lopussa mainostaa tota, että olette ehdolla. Äänien kalastelua? Muut bloggaajat mainitsevat kerran asiasta(moni vasta tänään on kirjoittanut ensimmäisen kerran olevansa ehdolla) mutta te työnnätte sen kyllä joka väliin ettei keltään unohdu. Huoh…

  3. äm sanoo:

    Mä en tiedä miten pukisin sanoiksi kaiken, mitä haluan tästä haasteesta sanoa, mutta yritän kuitenkin. Sun alkuperäinen blogiteksti oli upea ja kaikki haasteeseen osallistuneet ovat upeita naisia! Mä olen 160 cm pitkä ja painan jonkun verran yli 60 kiloa eli olen normaalipainon ylärajoilla. Tasaisin väliajoin (esim tällä hetkellä) en pysty katsomaan peilikuvaani itkemättä. Kun muut ovat niin paljon pienempiä jne. Sun teksti sai mut edes hetken ajan tyytyväiseksi itseeni, vielä kun saisi iskostettua sen kunnolla päähän. Kiitos tuhannesti<3

  4. Roosa sanoo:

    Kiitos Iina haasteesta! Itsekin lähdin mattimyöhäisenä mukaan. Käypä lukemassa postaukseni vammaisen naisen näkökulmasta, kunhan ehdit. (kaikentakana.blogspot.com)

    Ps. Sulla on ihana blogi :)

Kommentoi