Kotona ollaan ja elämä jatkuu

31.10.2017

Moikka! Me tultiin eilen kotiin Oulusta, ja tänään alkoi taas ihan normi arjen pyöritys. Vaikka haikea fiilis seuraa mukana, on ihan kiva päästä taas arkeenkin kiinni. Puolitoista viikkoa Oulussa oli ainutlaatuista aikaa joka ei ainakaan multa unohdu ikinä, mutta nyt on hyvä olla kotonakin. Kyllä puhelinta tulee vilkuiltua vähät väliä, pelkään sitä puhelua koko ajan. Mutta ei auta kuin mennä eteenpäin. Onneksi lapset pitävät kiinni arjessa, ja tässä hetkessä, eikä heidän kanssaan voi välttyä nauramasta joka päivä. Otetaan jokainen päivä vastaan sellaisena kuin se tulee, eikä murehdita etukäteen.

Helsingissä on ollut aivan mielettömän upea ja aurinkoinen päivä, ja koti on kylpenyt valossa. Sain hyvin työviikonkin vauhtiin lomailun jälkeen, kun on ollut niin otolliset olosuhteet kuvaamiselle. Aurinko piristää ihanasti. Olin iloisesti yllättynyt siitä että mun huonekuusi ja aloe vera olivat vielä elossa täällä, vaikka oltiin niin pitkään poissa.

Pelkäsin että huonekuusi ei selviäisi meidän poissaolosta, mutta onneksi olin väärässä. Tänään on lokakuun viimeinen päivä, kyllä sitä saa pikkuhiljaa alkaa luomaan joulutunnelmaa kotiin muutenkin kuin huonekuusella. Eilen autolla ajellessa kuunneltiin Spotifystä Suomen 50 viraalisinta -listaa, ja sieltäkin löytyi jo joululaulu, nimittäin Sylvian Joululaulu raskaampana versiona. Oli aika jees, vaikka ei Tulkoon Joululle mikään pärjääkään.

Oulussa oli eilen ihan täysi talvi, lunta vaikka muille jakaa, mutta Helsinki on vielä syksyisempi. Saapa nähdä milloin täällä saa nauttia lumesta. Meidän pitää ainakin laittaa piha talviteloille ennen seuraavaa lumipyryä, paviljonkikin on vielä paikoillaan eikä sille taida tehdä kovin hyvää, jos se jää kunnon lumivaipan alle. Pitää muutenkin tehdä lapsille tilaa rakennella lumiukkoja, lumilinnoja ja muita talven ihanuuksia. Vaikka voihan se olla että nyt kun tässä tulevista lumista intoilen, että saadaan seuraava lumipyry vasta joulun jälkeen jos silloinkaan, hah.  Mutta onneksi talvella on paljon kaikkea muutakin kivaa mitä voi tehdä.

Kiitos vielä hurjasti teille kaikille kauniista sanoista, tuesta ja viesteistä. Tiedän että kiitin jo, mutta en voi lakata hämmästelemästä ikinä sitä, miten ihania tyyppejä te kaikki olette. Saan teistä ihan valtavasti voimaa ja hyvää mieltä, ja vaikka haluan ehdottomasti jakaa positiivisuutta itse ympärilleni, saan sitä tuplasti takaisin teiltä <3


7 Responses to “Kotona ollaan ja elämä jatkuu”

  1. Heini sanoo:

    Aivan ihania kuvia! Sun vaatteet on jotenkin tosi hyvä match :-) Ja tietty Nova on ihan tosi suloinen! *sydänsilmäemoji*

  2. Alli sanoo:

    Ihanan söpö asu ja kampaus sulla! Tsemppiä vielä hirveästi! Läheisten kärsimystä on kyllä hirveää seurata. :/ En voi kuin ihailla sitä, miten rohkea olet ollut ja olet yhä! Olet lempibloggaajani.<3

  3. Maria sanoo:

    Et ole ikinä näyttänyt yhtä paljon äidiltäsi, kuin näissä kuvissa! :) Ja tosta ponnarista tulee ihan 90-luvun vibat :D Puuttui vaan punaset joulupipari-verhot kuvista ja pari kynttilää, siinä oiskin jo kodin kuvalehden joulunumeron kansi!

  4. Mary sanoo:

    Ihana toi uusi hiustyyli ja punainen pompula, vauvakin tuijottaa sitä varmaan mielellään :)
    Olet myös minun lempibloggaaja, odotan aina innolla uusia postauksia. Olen siis toisin sanoen koukussa :)
    Rauhaisaa ja ihanaa Joulun odotusaikaa teille <3

  5. Nimetön sanoo:

    Ihania kuvia ja sun asu! Mistä neule on? ❤️

  6. Elli sanoo:

    Hei! Sittenkun olet valmis käsittelemään aihetta syvemmin (ellet koe liian henkilökohtaiseksi), olisi mukava lukea ajatuksiasi siitä, miten puhua lapsille kuolemasta. Aihe on ymmärtääkseni teillekkin valitettavasti ajankohtaine. Jos koet ettei se ole liian henkilökohtainen, lukisin mielelläni ajatuksiasi.

    Kiitos muuten niin positiivisesta ja elämäniloisesta blogista!

    T. Lukija jo monen vuoden takaa :)

  7. Annika sanoo:

    Ihania kuvia!
    Ja Tulkoon Joulu on ihanin joululaulu!

Kommentoi