Ystävän kertomaa

10.05.2014

Tänään, ensimmäistä kertaa mun blogin historiassa, blogisynttäriviikon kunniaksi mun kaveri kirjoitti tänne postauksen, Kaisla, mun rakas ystävä ja yksi  mun kaasoista. Sanoin Kaislalle puhelimessa, että en osaa päättää minkä kaikista postaustoiveista valitsen juuri tälle illalle, kun mieleeni tuli idea jota on toivottu jo kauan sitten, ja niin me sitten sovittiin että Kaisla kirjoittaa pikaisesti jotain, ennen meidän Euroviisuiltamia. Me ei sovittu mitään postauksen sisällöstä etukäteen, ja täytyy sanoa että mulla tuli itku kun Kaisla kopsasi tekstin mulle Fb-keskusteluun että saan sen liitettyä tähän, ja luin sen. Miten mulla voikin olla noin ihania ystäviä? Mutta sen pidemmittä puheitta, annetaan suunvuoro Kaislalle!

Sain suuren kunnian päästä vierailevaksi kirjottajaksi tänne Iinan huikeeseen blogiin! Kovin moni ei voi sanoa, että on niin päässyt tekemään. Sen takia tämä tehtävä toi omanlaisia paineita, vaikka bloggaaminen onkin tuttua mulle. Juteltiin Iinan kanssa puhelimessa ja pohdittiin mikä olisi kiva postaus tälle illalle. Piti olla jotakin jännää ja jotain mitä ei ole aikasemmin tapahtunut tässä blogissa. Iina heitti vitsillä, että minä voisin kirjottaa jotain ja joo – tässä sitä nyt ollaan. : D

collage111Innostuin kyllä todella ideasta ja halusin ehdottomasti tarttua haasteeseen. Aihe jäi vähän hämärän peittoon, kun Zelda kiljui puhelimeen ”kakka! kakka! kakka!” ja sehän sai meidät isommat tytöt naureskelemaan. Ehkä kuitenkin selviän tästä kunnialla. Vaikka ei olla Iinan kanssa tunnettu kuin reilut kaksi vuotta, niin se tuntuu jo reilulta kymmeneltä vuodelta. Tuntuu, kuin olisin kasvanut tuon hymyilevän vaaleatukkaisen naisen kanssa ja leikkinyt hauskoja leikkejä pienessä leikkimökissä. Oltaisiin taisteltu teinivuosina miesten huomiosta ja tehty kaikkea hurjaa.

Pystyn hyvin kuvittelemaan miten meitä on yllytetty tekemään kaikkia tyhmiä juttuja ja niille sitten on naurettu vuosien jälkeen. Iinan kanssa tunnen oloni niin kotoisaksi. Ihan kuin olisin saanut mukaani lapsuuteni kodista oman huoneeni violeteilla seinillä ja saan siellä välillä tanssia, hengailla, piirtää ja lukea. Me jutellaan ihan mistä vaan ja koskaan ei ole sitä tunnetta, että ei ymmärrettäisi toisia.

954395_10202252391339216_1804993857_ncollageffhjjTiesin Iinan ennen kun tapasin. Kaikenlaista olin kuullut ja menin vähän varauksen kanssa tutustumaan tähän ”kuuluisaan teiniäitiin”. Ei mennyt kauaa, kun huomasin että tämä ihminen tulee olemaan mulle hirveän tärkeä. Tulisin oppimaan paljon ja saamaan mitä ihanimpia muistoja. Suurimpia saavutuksia, mitä olen tän pienen elämäni aikana saavuttanut on kaikki tulleet Iinan kautta; olen suloisen Zeldan ylpeä kummitäti ja pääsin kaasoksi Iinan ja Oton häihin. Tämän pienen ajan aikana olen oppinut Iinalta kärsivällisyyttä, lempeyttä, onnellisuutta ja nöyryyttä.

Bloggaamisessa Iina on auttanut mua myös, ottanut mukaan erillaisiin tapahtumiin ja olen tästä kaikesta super kiitollinen. Ihailen tätä naista niin paljon, että ihan hämmästelen miten tämä teksti on niin ruusuista. Se vaaleatukkainen ja kaunis nainen, joka esiintyy näissä kuvissa ison hymyn kanssa on mahtava. Kahden lapsen äiti (niin kun mitä helvettiä?!? ei uskoisi), lojaali vaimo, ihaltu bloggaaja, rakastettu tytär ja paras ystävä. Iinan kanssa on vuodatettu kyyneliä, naurettu kippurassa, murjotettu, tanssittu – eletty.

354_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva©Täydenkuunkuva DSC_1758 IMG_0053Haluan toivottaa tälle blogille hyvää synttäriä ja kiitos Iinalle, joka pitä tätä koko hommaa pystyssä! Voin ehkä sanoa lukijoiden puolesta, että Iina – sä rokkaat ja jatka samaan malliin.

Kaisla


13 Responses to “Ystävän kertomaa”

  1. Nimetön sanoo:

    näistä kuvista huomaa kuinka toi vaalee tukka sopii sulle niiiin paljon paremmin kuin tuo tumma! ja huomaa myös ensimmäisten kuvien kasvun näihin viimeisimpiin… 🙂 mä kun olin siin uskossa että ootte tuntenu toisenne jo kauan! ihanaa et elinikäsiä ystäviä voi saada tälleen ”myöhemmällä” iällä myös, ei ne kaikki tuu sieltä nuoruudesta/lapsuudesta.. 🙂

    • Iina sanoo:

      Kiitos paljon, hahaa mä tykkään itsekin vaaleesta paaaaljon enemmän :)! Mä oon samaa mieltä, ihanaa että vanhempanakin voi vielä löytää sydänystäviä<3

  2. Heini sanoo:

    Olipa mahtavan hyväntuulinen postaus, ihana! Tästä tuli semmonen hassu fiilis, että ei vitsi kunpa joku kirjottais musta yhtä kauniisti ja nätisti. Tai sit toisaalta semmonen, että kunpa sais itekin jonkun tosiystävän, jonka kanssa voisi kaikki ilot ja murheet jakaa. Hyvä teksti ja niin pirteet kuvat 🙂

    • Iina sanoo:

      Kaisla on kyllä niin ihana, mulle tuli niin hyvä mieli sen sanoista, eipä voisi parempaa ystävää itselleen kuvitella<3 Toivottavasti saat ihanan ystävän jonka kanssa saat kokea samanlaista onnea, iloa ja välittämistä 🙂

  3. pöö sanoo:

    Ei ole kummiTÄTI

  4. Nannukka sanoo:

    Ihana postaus Kaislalta! Mullapas onkin yllätys sulle Iina meidän blogissa! 🙂 Uskallampas pyytää lukasemaan! Mua oikein naurattaa kun annan edes meidän blogin osoitteen sulle, meillä on varmaan kaikki sun postauksen ”bloggaajan pahimmat virheet” tuolla mutta… 😀
    Olisin hyvin otett jos haluaisit sen haasteen toteuttaa, mutta ymmärrän jos et ehdi tai halua sitä tehdä. 🙂 Ihanaa äitienpäivää sullekkin, yksi maailman parhaista äideistä! 🙂

    • Iina sanoo:

      Kaisla on kyllä niin ihana murunen<3 Kiitos haasteesta, käyn kurkkimassa ja toteutan mahdollisesti jos kiireet tässä pian helpottaisi, etenkin tuo valmennuskurssi 😀 Ja kiitos paljon sun hurjan kauniista sanoista! <3 Höpsis noiden ''bloggaajan pahimpien virheiden'' kanssa, mähän sanoin siinä postauksessakin että olen ne itsekin tehnyt kaikki, vähintään kerran :DDD!

  5. Linkku sanoo:

    Ihana teksti Kaislalta! Mietin ensin, että miksi vaikutti osa kertomasta niin tutulta mutta BB-talossa taidettiin teidän tutustumisesta puhua 😀 mutta ihania sanoja tosiaan ja oon onnellinen teidän ystävyyden puolesta! Hyvät ystävät on kyllä jotain niin korvaamatonta 🙂

  6. Hei, jaksatko tökätä sivupalkkiin nuo avainsanat/kategoriat, jotta vanhoja postauksia voisi lukea teemoittain? 🙂

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.