He jakavat elämästään kaiken, synnytyksestä naimisiinmenoon ja uusiin bikineihin. Kuinka irstasta, eikö mitään voi pitää itsellään?

He kertovat vain positiivisia asioita itsestään ja perheestään. Feikkiä, huijausta, luulevatko ne oikeasti, että kukaan uskoo mitä ne selittävät? Eihän kenenkään elämä voi olla noin onnellista! Blogit olisivat paljon aidompia jos niissä kerrottaisiin edes joskus jotain negatiivista.

He kertovat rehellisesti negatiivisia asioita itsestään. Herranjumala miten typeriä ihmisiä he ovat! Eikai oikeasti ole mahdollista, että joku ei pääse ensimmäisellä kerralla kouluun sisään, miten tyhmä voi olla? Poikaystävästä eroaminen tarkoittaa varmasti sitä, että bloggaaja on pettänyt poikkistaan, tai toisinpäin. Tätä on pakko spekuloida joka puolella, koska eihän me nyt voida elää ilman tätä tietoa!

He kirjoittavat vain itsestään ja vaatteistaan, ovat siis yltiöpinnallisia ja suorastaan narsisteja. Eikai kukaan muuten olisi noin huomionhakuinen?

He kertovat lapsistaan ja niiden taidoista, luulevat että lapset ovat jotenkin erityislahjakkaita tai poikkeuksellisen kauniita, typerykset! Ihan tavallisia pulliaisiahan nuo ovat, elleivät vähän pullukampiakin. Kukahan nuo nyt kiskoisi pilvilinnoistaan takaisin maanpinnalle ja kertoisi, että niiden lapset on oikeasti ihan tyhmiä, ja kaikki kaksivuotiaat osaa muutenkin lukea!

He eivät kerro lapsistaan tarpeeksi. Miksi ei muka voisi kertoa Jani-Petterin pottaharjoituksista, ihme salailua! Koska se ei kerro, niin se niiden lapsi on varmasti vielä vaippojen suurkuluttaja, varmasti myös vielä kouluiässä on sama keissi. Kuinka noloa!

He eivät kerro koko nimeään ja piilottavat kasvonsa kuvista. Kuinka tylsää, ketä muka kiinnostaa? Eihän tuollaisella blogilla voi mitenkään menestyä, kun ei jaa koko elämäänsä!

He ostavat kalliita luksuslaukkuja. Kuinka joku voi olla niin pinnallinen, että käyttää tuhansia euroja laukkuun? Bloggaajien päässä ei kyllä liiku mitään muuta kuin pinnallista huttua. Se on ihan sama onko laukku Ginasta vai Marc Jacobsilta.

He eivät osta luksuslaukkuja, ja se yksi kertoi joskus laittaneensa kalapuikkoja ruuaksi. KALAPUIKKOJA???? Ei voi olla totta, siis vitsi mitä köyhiä, varmasti elävät sossun tuilla ja nuo Zaran laukutkin on ihan feikkejä vaan.

He eivät mainitse yhteistöistään tarpeeksi selkeästi. Kyllä postauksessa pitäisi lukea capslockilla ainakin 30 kertaa, että kyseessä on yhteistyö, miten muuten osaisin jättää sen lukematta?

He leuhkivat yhteistöillään. Kirjoittavat päivänasuihinsakin että ”saatu blogiyhteistyön kautta”, onko sillä pakko leuhottaa jos saa jotain? Yhteistöitä on ihan liikaa, on väärin että bloggaajat saavat ilmaista tavaraa, se on ehdottomasti minulta pois!

Bloggaajat eivät järjestä tarpeeksi arvontoja. Siis miten mä jaksaisin lukea blogia, josta mulla ei ole mahdollisuutta hyötyä itse mitenkään?

He hengaavat omissa bloggariporukoissaan ja kuvittelevat olevansa kaikkia muita parempia. Ihan kuin omalla elämällään retostelu ja yhteistöiden vinkuminen tekisi kenestäkään hienompaa ihmistä!

He eivät hengaa bloggaajaporukoissa, ja käyvät joskus verkkarit jalassa puistossa. Uskomattoman noloa! Siis miksi mä lukisin tuollaisen blogia, joka ei edes kelpaa cooleimpien bloggareiden seuraan, tai ei jaksa laittautua aina kun lähtee ovesta ulos!

He hehkuttavat avoimesti rakkauttaan. Eihän kukaan voi oikeasti olla parisuhteessaan onnellinen, eihän? Pelkkää pintaa, kiiltokuvaa ja feikkiä. Pinnan alla on varmasti riitoja, mustasukkaisuutta ja pettämistä. Kuvottavaa esittämistä!

He puhuvat poikaystävästään vain etunimen alkukirjaimella. Hitto miten ärsyttävää, miksi ei muka voi kertoa tyypin nimeä tai näyttää kuvaa?? Siis eihän sitä koko poikaystävää varmasti ole edes olemassa, kun ei voi sitä esitellä blogin puolella. Tai jos onkin, niin ne varmasti vaan tappelevat ja pettävät toisiaan.

Bloggaajat ovat liian lihavia, ja liian laihoja. He näyttävät teiniltä, mutta ovat silti ihan rupsahtaneita. Tekisivät jotain noille silmäpusseille ja pyöreille poskille. Se yksikin näyttää ihan oravalta, paitsi mun kaveri sanoi että sehän on hevosnaama, eikä mikään orava. He ovat laiskoja jos eivät harrasta crossfitiä, mutta ei se fitnesstrendikään ole hyväksyttyä. Nolot salimuijat vaan esittelevät lihaksiaan, ja sairastavat piilossa bulimiaa.

Koska bloggaajat eivät osaa tehdä mitään oikein, on muilla oikeus spekuloida heidän asioitaan ihan missä tahansa, miten tahansa. Jos asioiden todellinen laita ei selviä perusteellisella selvitykselläkään, niin aina voi valehdella, vähän tai paljon, niin saadaan vähän actionia keskusteluun. Koska bloggaajat ovat itse asettaneet itsensä julkisen arvostelun kohteeksi pitämällä julkista blogia, ei heillä ole oikeutta minkäänlaiseen yksityisyydensuojaan.

Kertokaa ihmeessä, jos keksitte vielä jotain muuta minkä bloggaajat tekevät väärin!

Toim. huom. postaus on kieli poskessa kärjistäen huumorilla väännetty blogi-ilmiöstä yleisesti, eikä mun blogin tai mun blogin lukijoiden perusteella, ja minä kauhea bloggaaja täällä ruudun takana tiedän kyllä, että suurin osa teistä siellä ruudun takana on niitä ihania tyyppejä, jotka eivät tunnista omia ajatuksiaan yhdenkään virkkeen kohdalla. Love you guys<3

Heippa, pitkästä aikaa! Se on tämä kesä, joka saa pysyttelemään kaukana koneesta, vaikka kuinka olisi halua tulla kertomaan kuulumisia, kirjoittamaan hauskoista sattumuksista ja laittamaan kesäkuvia. Onneksi uskoisin että suurin osa teistäkin viettää hellepäivänsä muualla kuin nenä kiinni tietokoneen näytössä, eikö vain? Kesälomaa ei ole enää kuin parisen viikkoa jäljellä, ja siitä pitää kyllä ottaa kaikki irti. Syksyn saapuessa ehtii taas keskittyä bloggaamiseen ihan eri tavalla, kun on saanut kesän ottaa rennommin.

Eilen sain vetää taas yhden rastin kesäloman bucketlistiin, kun lähdin ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen, täysin extempore, terassille, kun kaveri soitti ja pyysi seuraksi. Jotenkin ihan uskomattoman jännittävää, hassua ja outoa, että meidän lapset on jo niin isoja, että jokaista omaa menoa ei tarvitsekaan suunnitella niin paljon etukäteen, vaan voi mennä ja tehdä jos tekee mieli. Se rasti listaan tuli siis siitä, että olin ekaa kertaa aikuisiällä terdellä, ja se oli hauskaa. Lasten mentyä nukkumaan, me lähdettiin kaverini kanssa Lasipalatsin terdelle istuksimaan, ja ilta jatkui siitä vielä Villi Wäinöön ja hetkeksi Bakersiin, ennenkuin suuntasin kotiinpäin, että kerkesin nukkumaan ennen aamun aikaista kynsihuoltoa. Popitettiin Robinin kesärenkaita ihan kympillä, tuntui olevan kaikkien muidenkin tanssilattioilla pyörineiden suosikkibiisi kummassakin baarissa, haha.

Aamulla käväisin kynsihuollossa jo yhdeksän jälkeen, ja mun tultua kotiin me öllöteltiin ja nukuttiin päikkärit koko perhe, ruuaksi syötiin eilistä itsetehtyä pizzaa. Ilma ei houkutellut ulkona kauheasti, kun oli niin pilvistä, tuulista ja epävakaista, mutta kun mittari kuitenkin näytti sen 24, me päätettiin lähteä rannalle kaikesta huolimatta. Kävellessä tihkutti vettä, mutta sen aikaa kun me viihdyttiin rannalla, paistoi välillä jopa hetken aikaa aurinko.

Otto ei ole rantaihminen, mutta onneksi suostuu kuitenkin lähtemään biitsille kun me tytöt niin halutaan. Ja kyllä Ottokin osaa ottaa ilon irti biitseilystä, tänäänkin se ruiski mua kohti jääkylmää vettä vesipyssyllä vaikka kuinka kauan ja mä kiljuin varmaan kuin pikkutyttö! En ihan heittänyt talviturkkia mutta kastelin melkein napaan asti, ja se on enemmän kuin olen tehnyt moneen vuoteen, joten olen aika tyytyväinen. Kyllä mä vielä heitän talviturkinkin jos se aurinko sieltä oikeasti ilmestyy lämmittämään enemmän taas!

Bikinit* Sheinside / Aurinkolasit* Glitter / Zeldan uima-asu (toppi, ja uimakestoviappa) Katinique Archimede / *=saatu blogin kautta.

Bikinit sain Sheinsidelta tällä viikolla, juuri oikeaan aikaan kun pääsivät melkein heti käyttöön. Tykkään kovasti ihanan söpöstä vaaleanpunaisesta väristä, ja tuosta kultaisesta V:stä keskellä, se tuo vähän hienostuneempaa vibaa. Mä en olekaan ostanut uusia biksuja moneen vuoteen, nämä tulivat tarpeeseen, kun mustat perusmallit alkavat kyllästyttää. Mä en oo koskaan ollut niitä tyttöjä, joilla on bikineitä hyllykaupalla, en tiedä edes miksi! Kenkiä, laukkuja, farkkuja, kaikkia muita vaatteita ja asusteita keräilen ja hamstraan, mutta bikinitilanne mulla on aina ihan surkea, lue: yhdet käyttökelpoiset biksut kerrallaan. Mutta eikai se haittaa, paitsi jos ne yhdet on märät tai likaiset.

Tiarakin pääsi viimein testaamaan uimalelunsa, tosin rantapallo oli huono ottaa mukaan tällä tuulella, kun sen perässä sai kokoajan juosta, eikä sitä voinut ottaa veteen ettei karkaa liian kauas Tipalta. Ehkäpä jonain vähemmän tuulisena päivänä se on ihan kiva! Mutta kellukkeet olivat käsissä, ja hiekkalelut tietenkin kova sana, sekä se Oton ostama vihreä vesipyssy, jolla se kiusasi mua ja lapsiakin jatkuvasti, meillä oli tosi hauska rantahetki. Mun uudet Jemmin tekemät kynnet mätsäsivät vesipyssyyn tosi hyvin:

Mitäs tykkäätte, onko jo liian räikeät kynnet, vai kesään sopivat? Mä halusin ehdottomasti atsteekkikuviota kynsiin, ja tuo että sitä on vain nimettömässä, oli mun mielestä juuri sopiva määrä. Oranssi on mun ihan suosikki kynsissä, se on vaan niin kaunis ja näyttävä, ja neonkeltainen myös on kiva. Yhdessä nämä ovat aika räikeät joo, mutta piristävätpähän ainakin niitä harmaampiakin päiviä!

Ihana viikonloppu takana, kiireinen viikko edessä! Mutta yritän olla pitämättä yhdenkään päivän taukoja nyt, tulee jo huono omatunto kun niin monta kertaa tullut tänä kesänä jo se päivän postaustauko, mikä ei normaalisti kuulu tapoihin. Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille ja hyvää yötä<3

”Helteelle ei näy loppua!” ”Kesäsäät jatkuvat koko heinäkuun!”, joo, ei mennyt ihan niin. Täällä meilläpäin on ainakin helteet olleet kaukana viimeiset kaksi päivää, mittari näyttänyt 19 ja tuuli ollut niin kova että neuleessakin palelee, ja tukka menee ihan sekaisin. Kaiholla olen lukenut suunnilleen kaikkien muiden Suomen kaupunkien asukkaiden tilapäivityksiä ja hehkutuksia helteestä, samalla kun olen yrittänyt selittää Tiaralle, miksi me ei mennäkään rannalle, vaikka edellisenä iltana niin luvattiin, ja uudet uimalelutkin ostettiin (kun säätiedotus lupasi vielä +24). Raukka on sitten kulkenut sisällä kellukkeet käsivarsissa rantapalloa heitellen, käytiin me toki lohdutukseksi puistossa.

Apuna lohdutuksessa olivat myös juuri sopivaan aikaan Alphageekiltä saadut Lentsikat-duplopalikat, joista meidän molemmat tytöt innostuivat kovasti. Skipperin lentokoulu-setti valikoitui muiden Alphageekin duplojen valikoimasta, koska meillä ei ollut vielä yhtään duplo-lentokonetta, ja siinä oli kivasti erivärisiä palikoita meidän monien prinsessa-aiheisten duplojen rinnalle. Alphageekillä on suuri valikoima leluja, ja sieltä löytyi vaikka mitä muutakin hauskaa, sellaista joka saa meidän nörtti-isin hyppimään tasajalkaa innosta. Gamerdaddy-approved toys for kids!

Legot saatu Alphageekilta.

Onneksi tässä on vielä pari viikkoa lomaa jäljellä, ja edelleen säätiedotukset jaksavat mainostaa hellettä lähipäivinä, ehkäpä ne joku päivä osuvat oikeaan taas. Kivaa helteiden häviämisessä oli se, että sain pukea uudet, oman postauksensa ansainneet farkkuni taas jalkaan. Niiden kanssa täydellinen kumppani olivat Sheinsidelta saadut uudet teräväkärkiset ballerinat nilkkaremmillä, joihin olen aivan rakastunut. Nilkkamitta + nilkkaremmi, täydellinen yhdistelmä. Tykkään ballerinojen huolitellun yksinkertaisesta lookista, ihanista kultayksityiskohdista, sekä erityisesti siitä terävästä kärjestä. Ihanaa vaihtelua vuosia kestäneeseen pyöreäkärkisten baltsujen invaasioon, terävä kärki on paljon skarpimpi.

Kengät Sheinside* / Toppi BikBok / Farkut Liu Jo / Laukku Michael Kors / Kaulakoru Lumoava* / Aurinkolasit Glitter* / * = saatu blogin kautta.

Viimeisessä kuvassa kiteytyy hienosti kaikki se, mitä asukuvienottohetkellä tapahtui: kaaos! Asukuvat olivat tarpeeksi farssi jo tuon tuulen kanssa niin jätin kuvaamatta neuletakkini, jossa huomasin ennen kuvien ottamista kauniin viiden sentin pituisen kirkkaansinisen hammastahnavanan. Tää on tätä bloggaajan siloiteltua luksusarkea, haha! Toppi on uusi, ostin sen eilen shoppailureissulla BikBokista, kun kaipasin jotain rennompaa arkitoppia. Reissulta tarttui mukaan myös ihana raitamekko, sekä jätskikaulakoru, jotka vilahtivatkin eilen jo Instagramissa, kun kokeilin niitä pikaisesti. Molemmat ovat niin mun, kuin kuulemma Tiarankin lempisuosikkeja, joten tulevat varmaan piakkoin lähempään esittelyyn täälläkin!

Tällä viikolla ollaan ehditty myös näkemään kavereita, kuten Mi perheineen, sekä naapurin Oona tietysti myös. Mi:n pikkuinen Leon oli  taas kerran aivan ihana pieni ilopilleri, joka intoutui kiljumiskilpailuun Tiaran kanssa. Lapset viihtyivät tosi hyvin yhdessä! Netta ja Tuukka piipahtivat meillä myös pikaiseen yökylässä, ennenkun lähtivät lomareissulle, ja katsastettiin kaasoseni kanssa meidän häävideo (jota en oikeesti oo katsonut vielä niin montaa kertaa kuin miltä saattaa vaikuttaa, hehheh). Ihana viikko takana, eikä tuosta säästä oikeasti parane valittaa, kaunis auringonpaiste on ihan tarpeeksi hyvä, etenkin kun laittaa tarpeeksi vaatetta päälle.

Ihanaa viikonloppua kaikille<3

Kirjoitan tänään aiheesta, joka on loistanut pitkään poissaolollaan mun blogissa, eli kodista ja sisustuksesta. Syy, miksi en pitkään aikaan ole kirjoittanut sisustuksesta, on sisustusinnon totaalinen puute. Meidän kodissa ei vuoden sisällä tapahtunut juuri mitään muutoksia, ennenkuin kesäkuussa innostuin ja hurjana ostin uuden torkkupeiton, kaksi koristetyynyä, sekä keittiöön uuden patalapun ja patakintaan. Eikö olekin radikaalia! En oikeastaan tiedä miksi en ole jaksanut sisustaa, tai no tiedänhän minä, nyt. Kiire, Zeldan univaikeudet ja  hääjärjestelyt vaativat veronsa, ja vasta nyt kesälomalla olen herännyt siihen, että meidän pitäisi vähän uudistaa kotia.

On täällä pienempiä muutoksia tapahtunut, olkkarin matto piti heittää roskiin kun eräänä aamuna täällä oli sellainen vaipan ohivuotokatastrofi että en halunnut nähdä mattoa enää ikinä. Pinnasänky on siirtynyt meidän makkarista lastenhuoneeseen, ja työpöytä olkkarista makkariin. Mutta ei mitään sen suurempaa. Tämänhetkinen tilanne on muuten ihan kiva, mutta olkkariin tarvittaisiin tosiaankin se matto, sillä meidän olkkari on niin suuri ja avoin tila, että tuntuu tosi kolkolta ilman yhden yhtä mattoa. Salaa olin kuitenkin tyytyväinen maton menemisestä pilalle, sillä olin siihen kyllästynyt, haha!

Bongaa vauva!

Tykkään kovasti olkkarista muuten, Vallilan kameraverhot eivät kyllästytä vielä melkein kahdenkaan vuoden jälkeen, sohva on kiva ja säilytystilaa tarpeeksi. Tosin säilytykselle voisi keksiä ehkä vähän peittävämpiäkin ratkaisuja, kuin avohyllyjä. Kirjat revitään hyllyistä alas ainakin muutaman kerran päivässä, ja lasten itse takaisin hyllyyn laittamina lopputulos ei ole aina se maailman esteettisin. Mä oon vaan edelleenkin ihastunut noihin Ikean expediteihin kaikessa geneerisyydessään, enkä oikein tiedä, mikä olisi kivempi vaihtoehto niiden tilalle.

Mun lemppari olohuoneessa on meidän rennon epäsymmetrinen valokuvakollaasi. Tilasin jokin aika sitten uusia kuvia, ja nyt seinällä komeilee pari hääkuvaa, ja kuvia myös Zeldasta, jotka aiemmin puuttuivat kollaasista kokonaan, ellei masukuvaa lasketa. Vaihdoin kuvien järjestystä, ja nyt kollaasissa on yksi tyhjä, hölmön näköinen kulma, joka kaipaa vielä yhden kuvan, että kollaasi näyttää siltä kuin pitääkin. Mutta se asia on onneksi helppo korjata, kunhan mennään Ikeaan niin nappaan vielä yhden kehyksen mukaan, kuva odottelee jo valmiina.

Lastenhuone kaipaa pian päivitystä, kun Zeldallekin pitäisi hommata pinnasängyn tilalle lastensänky. Mä en malta odottaa että pääsen eroon limenvihreästä! Se limenvihreä pinnasänky on ihanan pirteä, värikäs ja erilainen, mutta ai jumankekka jos olisin tajunnut ajatella että tuijotan sitä kolme vuotta putkeen, en ikinä olisi valinnut limenvihreää väriä. Kaikkeen voi kyllästyä, vaikka ei uskoisi. Kunhan limenvihreä poistuu viimein lastenhuoneesta, on aika tuoda sinne niitä värejä joista oikeasti pidän. Keltaista, punaista, vihreää, mustaa ja valkoista. Kirkkaita perusvärejä, pääväreinä valkoinen ja musta, ja mausteeksi sitten noita muita ihania.

Lisäksi lastenhuone kaipaa erilaista säilytysratkaisua, sillä aivan kuten olohuoneessa, on lastenhuoneenkin expedit yleensä epäsiistin näköinen, eikä enää vedä tarpeeksi tavaraa sisuksiinsa, kun lapsia on kaksi. Meidän lastenhuone on aika pieni, ja expedit mahtuu ainoalle kirjahyllynmentävälle seinälle juuri ja juuri. Haasteena onkin löytää säilytysratkaisu, joka oikeasti tuo enemmän tilaa, kuin vie sitä.

Ainahan sitä riittää tehtävää, ja haavelistalla ovat myös uudet parvekekalusteet, keittiön ruokailuryhmän maalaaminen valkoiseksi, sekä meidän makuuhuoneen uudistaminen. Mutta jos aloitetaan noista pienemmistä jutuista, niin on helpompi sitten tarttua niihin isompiinkin. Mun on pakko tähän loppuun vielä hehkuttaa, että olen onnistunut ensimmäistä kertaa elämässäni pitämään kukkaa hengissä jo kaksi kuukautta, äitienpäivänä saamani orkidea on täysissä voimissaan, ja viikonloppuna saimme sille vielä kaverin lahjaksi. Toivottavasti kukat kestävät mun käsissä jatkossakin, tuo kivaa piristystä kotiin kun on kaksi kasvia.

Ihanaa päivää kaikille, me suunnataan nyt ensin mieheni toiveesta shoppailemaan (mitä täällä tapahtuu!!) ja sen jälkeen varmaankin rannalle, mikäli ilma pysyy lämpimänä!

Mä otan, tai siis Otto ottaa, melkein aina nykyään päivänasukuvat musta, ihan vain siksi että siitä on tullut niin rutiinihommaa. Päivän asu -kuvien ottaminen tekee pukeutumisesta hauskempaa joka päivä, musta on ainakin paljon mielekkäämpää panostaa pukeutumiseen, kun tiedän että saatan laittaa kuvia tännekin. Ihan samalla tavalla kuin koen bloggaamisen vaikuttavan positiivisella tavalla arkeen siten, että pyrin tekemään arjesta kauniimpaa ja hauskempaa, se vaikuttaa myös hyvällä tavalla pukeutumiseen.

Mä koen oikeasti saaneeni todella hyviä vinkkejä teiltä lukijoilta pukeutumisen, tyylin, hiusten ja kaiken suhteen, ja olen niistä ikuisesti kiitollinen. Teiniprinsessatyylini on aikuistunut huomattavasti parin viime vuoden aikana, mutta toki edelleen välillä tekee mieli pukeutua vähän ”nuorekkaammin”. Tyylini on aikojen saatossa ollut suorastaan järkyttävän mauton välillä, siitä hyviä esimerkkejä on näkynyt myös täällä blogin puolella. En lähde enää analysoimaan, mikä saa ihmisen pukeutumaan niin väärin, vaan tyydyn hiljaisesti olemaan tyytyväinen siitä, että nuo pukeutumismokat ovat ainakin suurimmaksi osaksi takanpäin.

Viimeinen taannoisen Sheinsiden paketin vaatekappale jonka sain, oli musta peplumtoppi taaksesolmittavalla rusetilla. Tämä peplum-toppi on juuri sellainen, että väärien kavereiden kanssa se näyttäisi tosi mauttomalta, mutta sitten taas oikeassa seurassa mielestäni oikein kivalta. Kokeilin yhdistää sen kimonotyyliseen jakkuun jonka löysin H&M:n alennusmyynneistä Oulussa, ja neonväreihin sateisen harmaana päivänä, kun halusin uhmata harmautta, ja se toimi hyvin. Neonvärit piristävät aina, vaikka niiden kanssa saakin myös olla tarkkana, ettei tule niitä mauttomia viboja. Mitä mieltä te olette asusta? Mauton vai ei?

Peplum-toppi Sheinside* / Kimonojakku H&M / Farkut Dr. Denim / Rannekoru Indiska* / Laukku River Island / Kengät River Island / * = saatu blogiyhteistyön kautta

Pukeutumisesta ja tyylistä on aina kiva kirjoittaa, mutta oikea syy, miksi halusin nyt aamulla postata, oli se, että halusin kertoa, että meillä on Kideblogeissa kaksi uutta hauskaa juttua. Ensimmäinen niistä on Viikon Mammabloginosto. Bloggaajamme valitsevat vuoroviikoin oman suosikkiäitibloginsa kaikkien netin äitiblogien joukosta, eli siis ei vain meidän portaalistamme, ja nostavat sen ”Bloggaajavinkit”-sivulle. Mä pääsin valitsemaan ekaa kertaa tällä viikolla, käykää kurkkaamassa kenet valitsin. Toinen hauska juttu, on Äitiyshousujen Helian uusi ja erilainen MURU-blogi, johon ihastuin heti! Siitä mulle urpolle vinkkiä blogin nimeämiseen, yksinkertainen, nelikirjaiminen sana joka jää heti muistiin ja tuo mieleen ihania juttuja.

Hauskaa päivää kaikille, me lähdetään nyt lasten kanssa ulkoilemaan!