Ai mihin sulla on kiire?

30.11.2014

Joku kommentoi mulle tuossa viikko pari sitten, että huomaanko itse että kirjoitan melkein jokaisessa postauksessa kiireestä, että mihin mulla muka on oikeasti kiire? Siitä sain idean, että teen vihdoin paljon toivotun postauksen siitä, mitä bloggaaminen työnä ja työ blogiportaalin taustatiimissä tarkoittaa minulle käytännössä.

P1010973x P1010993xKun on bloggaaja, ja sen lisäksi toimii osakkaana blogiportaalissa, joulun aika on aika kiireistä. Kevään pressipäivät ja pikkujoulut ovat kaikki ennen joulua, ja lisäksi on paljon juttuja joita pitää suunnitella ja tehdä esimerkiksi joulukalentereita varten (sekä omaa että Kideblogien). Lähetettyjä ja vastaanotettuja sähköposteja kertyy jo yhtenä päivänä kymmeniä, puhelut ja eri paikoissa ja tapahtumissa vierailut siihen päälle. Muutama viikko meni niin etten ehtinyt olla melkein yhtään päivää vaan kotona ja rentoutua, tehdä sitä mitä olen tehnyt perheen kanssa koko tämän viikonlopun.

Kuten sanottua, mulle se kaikki oli ja on positiivista kiirettä, tykkään ihan hirveästi siitä mitä saan tehdä blogimaailman parissa. Vaikka kuinka tykkäisi siitä mitä tekee, joskus se kiire silti vain aiheuttaa stressiä, kun yrittää pitää tasapainoa yllä. Olla mahdollisimman paljon lasten kanssa, olla hyvä vaimo miehelleen, pitää oman blogin mielenkiintoisena ja tiiviisti päivittyvänä, ja lisäksi siinä samalla pyörittää muiden yhtä kiireisten äitien kanssa blogisivustoa.

P1011009x P1011030Päivän asu / Paita Sheinside* / Takki Sheinside* / Pipo Asos / Laukku Zara / Housut Cubus / Kengät Skopunkten / Huivi Cubus* / Korvakorut Ur & Penn* / *blogin kautta saatu.

Ammatikseen bloggaamisessa on se, että sulla ei oikeastaan koskaan ole lomaa. Bloggaaminen on niin kokonaisvaltaista, se alkaa siitä kun aamulla herää ja loppuu siihen kun illalla nukahtaa, vuoden jokaisena päivänä. Se on läsnä kaikissa elämän isoissa ja pienissä juhlissa, kuten myös jokapäiväisessä arjessa. Se ei ole kahdeksasta-neljään duuni jonka voi unohtaa kun sulkee työpaikan oven perässään, vaan se on jatkuvasti läsnä. Mä en ole kasista-neljään -tyyppi, vaikka sellaisesta työstä joskus haaveilenkin.

P1011026Mulle tämä elämäntapa ja kokonaisvaltainen bloggaamiseen heittäytyminen kuitenkin sopii, tätä mä rakastan tehdä, mutta bloggaamisessa, kuten kaikessa muussakin on omat etunsa ja haittansa. Bloggaamisen hyvä puoli on se, että se ei ole kasista neljään -duuni, vaan mulla on vapaus olla lasten kanssa kotona, tehdä kaikkea kivaa arkenakin, nukkua pitkään aamulla lasten kanssa jos nukuttaa, ja kirjoittaa vaikka keskellä yötä jos huvittaa. Huono puoli on se, että se ei ole kasista neljään -duuni. Blogi vie paljon tilaa ajatuksista, eikä blogia koskaan voi unohtaa ainakaan pitkäksi aikaa, vaan se on iso osa elämää ja arkea, ainakin kasista neljään -duunin verran tunteja vuorokaudessa.

En kaipaa lomapäiviä bloggaamisesta, vaikka joskus pidänkin taukopäiviä postaamisessa. Kamera ei pysy piilossa ikinä kokonaista päivää, siitä yksinkertaisesta syystä että rakastan valokuvaamista. Vaikka en kirjoittaisi yhtenä päivänä postausta, mä otan kuvia, suunnittelen tulevia kirjoituksia, muokkaan kuvia, päivitän somekanavia, vastaan kommentteihin, sähköposteihin ja puheluihin. Vain pieni osa tästä kaikesta näkyy lukijalle asti. Mä otan esimerkiksi vuoden jokaisena päivänä vähintään 50-300 kuvaa, joista 5-10 kerrallaan yleensä päätyy postaukseen.

P1011028Mitä sitten työ blogiportaalin taustalla pitää sisällään? Luonnollisestikaan en voi yksityiskohtiin mennä, mutta voin kertoa suurpiirteisesti. Mun työ on mediamyyntiä, eli käytännössä tarjousten vastaanottamista, tarjousten tekemistä, yritysten kontaktointia, neuvottelua, ideointia ja lisäksi sivuston ja somekanavien ylläpitoa. Pienessä yrityksessä kaikki tekevät vähän kaikkea, eikä mulla ole mitään hienoa ammattinimikettä jonka voisin lisätä tuohon sivupalkkiin, haha.

Myös oman blogin blogimarkkinointi pitää sisällään tapahtumissa käymistä, uusiin tuotteisiin tutustumista, ja taustatiedon selvittämistä, sekä huolellista testaamista. Jos esittelen täällä teille uuden puhelimen, mä selvitän kaiken mahdollisen tiedon mitä vain irti saan, vertailen sitä omiin kokemuksiini tuotteesta, ja kirjoitan vasta sen jälkeen mielipiteeni. En esittele enkä kehu tuotteita, joista en oikeasti tykkää ollenkaan, vaan jokainen kaupallinen postaus on huolellisen testauksen ja selvittelyn tuotos.

P1011036xBloggaaminen on välillä glamouria, en ikinä unohda tammikuista reissuani Kööpenhaminaan luksuskylpylään tai herkullista illallista Pampersin järjestämällä matkalla Frankfurtissa. Bloggaamiseen kuuluu pr-tapahtumia, skumppaa ja gaaloja. Suuri osa bloggaamisesta on kuitenkin mahallaan makaamista kylmässä maassa, että saa hyvän kuvan otettua toisen kengistä, ilman takkia seisoskelua asukuvien tähden, loputtomia näytön valossa naputellen vietettyjä tunteja, ja oman blogin nimen sanomista kangerrellen esittäytyessä uusille ihmisille.

Kaikkine hyvine ja huonoine puolineen, bloggaaminen on kamalan ihanaa, ja ihanan kamalaa. Niin ihanaa, että en voi kuvitella olevani ilman, mutta joskus myös kiireistä ja stressaavaa. Nyt blogissa alkaa kuitenkin mun kaikista lempparein aika, nimittäin joulun aika, kun mä saan tehdä mun blogijoulukalenteria! Eka luukku ilmestyy huomenna, stay tuned! Ihanaa alkavaa joulukuuta ja viikkoa kaikille <3

Millainen käsitys teillä on bloggaajien arjesta? Bloggaatteko itse, millaista teidän blogiarkenne on?


35 Responses to “Ai mihin sulla on kiire?”

  1. Mary sanoo:

    oikeat työt on silti aika paljon raskaampia kuin bloggaajan ”työ”.

  2. Katarooma sanoo:

    Mulla on kaks blogia. Kynsiblogia päivitän sitä mukaan, kun teen uudet lakkaukset ja saan otettua kuvat ja valittua parhaat niistä. Tämä blogi on sellainen, jossa haluan seurata omaa kehitystäni lakkailussa ja kuvien otossakin. Tällä hetkellä mun kamera on vanha ja surkea. Uuden ostamista olen miettinyt jo hyvän tovin! Olen myös miettinyt kuvankäsittelyohjelman kokeilua. Olen aika hidas tällaisiin juttuihin tarttumisessa. Mutta eipä mulla oo kiire! Tää ku on harrastus.

    Toinen blogini on mun ajatusten kaatopaikka ja se kertoo mun matkasta selviytyä insestistä. Blogin valitettavati jouduin pistämään yksityiseksi ja vain kutsuttujen lukijoiden nähtäväksi, koska suku. Tähän blogiin kirjoitan aina ku pää tarvii tyhjennystä ja haluan jäsentää ajatuksiani.

    • Iina sanoo:

      Kynsiblogi onkin hauska idea ja varmasti suosittu, eikös kynsiharrastajia ole paljon Suomessa! :) Jos haluat kokeilla kuvankäsittelyä niin helppo väline sihen on esimerkiksi Picmonkey, se on erittäin helppokäyttöinen ja toimii netissä :)!

      Mun mielestä on hurjan rohkeaa että kirjoitat blogia omista kokemuksistasi, se on varmasti hyvä keino järjestellä omia ajatuksia. Olet kyllä ihan käsittämättömän vahva ihminen, en voi kuin ihailla! <3

  3. Annu sanoo:

    Ja teilläkin perheessä bloggaa molemmat ja toinen tekee vielä sen 8-16 työpäivänkin:D nostan hattua ja kiitän upeasta, ihanasta ja mielenkiintoisesta blogista! Tsemppiä loppu vuoteen!<3

  4. Nimetön sanoo:

    Kideblogit portaali on ainakin minun mielestä elänyt tosi pitkään aikamoisessa hiljaisuudessa. Esim. Fb-sivut päivittyivät suunnilleen nyt ensimmäistä kertaa kuukauteen. Minä jo kuvittelin, et koko portaalia ajetaan alas kun on niin kuollutta. Ja aika monet bloggaajat postailevat toosi jarvoin ja satunnaisesti (sinä olet suunnilleen ainoa joka mielestäni panostaa blogiin ja postaa usein).

    • Iina sanoo:

      Hassua, joku toinenkin kommentoi tismalleen samaa asiaa samana päivänä! Mutta kiva että blogistani huomaa että haluan panostaa siihen, ja postaustahti miellyttää! Kiitos hurjasti<3

  5. Nimetön sanoo:

    Kasista neljään duuni ei suinkaan tarkoita sitä, että kun oven sulkee takanaan, niin työt jäävät sinne. Kyllä ne ovat monesti mukana menossa jopa öisin.

    • Iina sanoo:

      Sekin on totta, duunejakin on niin erilaisia, mun äiti teki päivätyötä joka seurasi kaikkiin uniin ja kotiin ja viikonloppuihin ja lopulta vei terveydenkin aiheuttamallaan stressillä. Mutta on myös sellaisia kasista neljään -duuneja, joissa kaiken voi unohtaa kun sulkee oven perässään. Sellaista duunia olen itsekin joskus tehnyt, ja sellaista duunia tekee myös mun mieheni :).

      • eltsu sanoo:

        Tälleen lukion jälkeen nautin suunnattomasti juurikin tälläisestä työstä jossa on säännöliset työajat, ja kun se työaika loppuu, ei tarvitse uhrata ajatustakaan koko hommalle, ennenkun taas seuraavana aamuna. Koulussa kun kokoajan ne läksyt, tulevat kokeet yms. painaa mieltä niin tää on kyllä superihanaa :D

        • Iina sanoo:

          No kyllä! Sellanen on niin ihanaa, itse olin töissä vakutuusyhtiön arkistossa ja se oli kyllä just sellanen duuni, että töissä piti olla tarkkana, mutta sitten kun lähti kotiin ei tarvinnut suoda ajatustakaan niille hommille! :D

  6. Nimetön sanoo:

    Moikka Iina,
    Minä olin se, joka kommentoi kiireestä. Tämä postaus kuitenkin käsitteli työnkuvaasi, ei sitä, mihin sinulla on kiire. Kyllä muillakin ihmisillä on töitä, opiskeluja, lapsia, parisuhde, harrastuksia jne. Kaikilla ei kuitenkaan ole kiire, sillä se on asia, jonka ihminen itselleen luo. Kiire kun tuntuu nykymaailmassa olevan niin trendijuttu, aina pitäisi tehdä, mennä, suorittaa, kokea jne. Nämä olivat vain ihan yleisiä huomioita, eivät pelkästään sinuun kohdistettuja. Muistetaan kuitenkin kaikki, että ei meillä ole mitään muuta kuin tämä hetki. Huomisesta emme tiedä.

    • Iina sanoo:

      Siinä olet oikeassa, että kiireen tunnetta tulee lisättyä myös itse silloin kun on paljon menoa, mutta siitä en ole samaa mieltä kanssasi, että muka muilla pienten lasten työssäkäyvillä ja/tai opiskelevilla vanhemmilla ei olisi kiire. Oletko kuullut termiä ”ruuhkavuodet”? Jos se että suhataan töiden ja/tai koulun, päiväkodin, kaupan ja harrastusten väliä ei ole kiirettä niin mikä sitten? :D

      Mulle mun työnkuva ja ”se mihin mulla on kiire” on sama asia. Silloin kun on vähemmän töitä, on vähemmän kiirettä. Silloin kun on enemmän töitä, on enemmän kiirettä. Mulle kiire on hetkellinen tila satunnaisesti, niinkuin varmaan suurimmalle osalle ihmisistä, kiire ei ole mun elämäntapa, eikä mulla ole aina kiire jonnekin. Mä olen tällä kuluneella viikolla kirjoittanut useamman postauksen joissa olen käsitellyt hetkessä elämistä, rentoa viikonloppua vailla menoa minnekään ja sitä miten ihanaa on vaan olla. Huomasitko niitä ollenkaan, kysyn ihan mielenkiinnosta? :)

      • Nimetön sanoo:

        Kiitos vastauksestasi. Meillä on selvästi eri mielipiteet tähän asiaan, ei siinä mitään :) Minulle kun työ yms. ei ole synonyymi kiireelle. Ruuhkavuodet, aarggh että mä vihaan tota sanaa joka on varmaan käytetyin sana naistenlehdissä ja perheblogeissa :D Ja minä kyllä tiedän montakin perhettä jotka eivät koe elämäänsä kiireiseksi ja voivottele kiirettä koko ajan.

        Huomasin kyllä, että pari viime postaustasi olivat ”rennompia”, hyvä niin :) Mutta ensimmäisen kommenttini olin jättänyt ennen niitä. Sinulla kun oli monta ”kiirekiire”-postausta ennen näitä. Nyt olen puhunut. Yleisesti ottaen kyllä pidän blogistasi, tähän vain olen kiinnittänyt viime aikoina huomiota. Ihanaa joulun odotusta teidän perheelle! :)

        • Nimetön sanoo:

          Fiksu kommentti!Olen samaa mieltä.Joku minua viisaampi ihminen joskus kiinnitti huomiota juurikin tuohon ruuhkavuodet sanaan ja siihen ajatukseen ja puheeseen ”että kun näistä vuosista selvittävään,niin sitten helpottaa”.Itse ymmärsin ajatuksen tämän takana ja se ajattelemaan.On omasta halusta kiinni,haluaako tämän oivaltaa vai ei.

        • Iina sanoo:

          Mua naurattaa tuo ”voivottele kiirettä” :D joka kerta kun olen siitä kiireestä kirjoittanut, olen korostanut sitä, että tykkään kaikesta mitä teen ja nautin siitä kiireestä ja siitä tunteesta että on paljon kivaa tekemistä :) Mulle kiire ei siis ole negatiivinen asia, eikä kiireestä mainitseminen valitusta, mutta ilmeisesti ihmiset kokevat kiireen hyvin eri tavalla :) Kivaa joulun odotusta sinnekin!

  7. Kiinnostavaa! Aiheesta lukisi mielellään lisääkin. Voisit joskus kirjoittaa esim. Peruspäivä bloggaajana -postauksen, jossa arkiaskareiden lisäksi kertoisit vähän tarkemmin, mitä olet blogin eteen tehnyt. Kiinnostavaa olisi esimerkiksi kuulla paljonko aikaa menee jonkin tietyn postauksen valmisteluun kuvineen, minkä tyylisiä sähköposteja käyt sinä päivänä läpi jne.

    Mun mielestä sun tapauksessa bloggaaminen on todellakin työtä: myyntiä ja markkinointia, tuotteena teidän perhe ja tämä portaali. Ja kun joku kirjoittaa oikeista töistä, niin joo, kyllä minäkin mieluummin tekisin sinun työtäsi kuin esim. istuisin kaupan kassalla, jos niistä pitäisi valita, mutta ei se suinkaan tarkoita ettet sinäkin tekisi ”oikeaa” työtä.

    Mulle bloggaaminen on harrastus, jossa toivon koko ajan kehittyväni. Tällä hetkellä aikaa ei blogille löydy kuin 0-3h päivässä, ellen halua ottaa sitä aikaa jostain muualta kuin omasta vapaa-ajastani.

    Sun blogista todella näkee, että siihen käytetään paljon aikaa ja vaivaa. :)

    • Cherrymarja sanoo:

      Hei Iina,
      minäkin odottelin tällaista behind the scenes-postausta. Harmillisen vähän kuitenkin kerroit töistäsi, oikeastaan vain parilla lauseella. Minä en ihan ymmärtänyt tuota ”luonnollisestikaan en voi yksityiskohtia kertoa”-lausetta. Onko työssäsi salassa pidettävää tietoa, vai tarkoititko siis ettet voi Kidejen yrityksen asioita kertoa? Minuakin olisi kiinnostanut enemmän esimerkiksi mitä teet kun suunnittelet kampanjoita, millaisia päiväsi ovat, paljonko käytät aikaa postauksiin, kuinka usein yhteistyökontaktit lähtevät sinusta, kuinka usein yrityksestä jne. Ja Kidejen taustalla: millaista työtä muiden kideläisten eteen teet, miten päätöksenteko etenee jne.

      Ymmärrän kyllä jos et halua kaikkea työstäsi kertoa, kovasti nämä jutut lukijoita kuitenkin kiinnostavat. Todella harvoin saa lukea yksityiskohtia ja realismia blogien takana (enkä siis tarkoita arkielämää vaan nimenomaan blogin tekemisen teknistä puolta). Pupulandian Jenni Rotonen on kerran postannut mielenkiintoisen ja yksityiskohtaisen bloggaajan päivä-postauksen, muiltakin olisi kiva lukea sellaisia.

      Mukavaa joulun odotusta!

    • Iina sanoo:

      Moikka Heidi & Cherrymarja

      Peruspäivä bloggaajana voisi olla tosi mielenkiintoinen postaus tehdä! Mutta tosiaan Kidejen asioista en sinällään viitsi kirjoittaa enkä myöskään yhteistyökumppaneideni, koska ne ovat yksityisiä sopimusasioita, yksityisviestejä ym. jotka eivät kuulu blogiin kymmenien tuhansien nähtäväksi. Sähköposteja tulee paljon, tapahtumakutsuja ja kampanjaehdotuksia, tuotetestauspyyntöjä ym. :) sen tarkemmin en viitsi niistä sanoa, mutta päivässä henkilökohtaiseen sähköpostiin tulee kymmeniä maileja jo pelkästään, päälle sitten portaalin jutut.

      ”Minuakin olisi kiinnostanut enemmän esimerkiksi mitä teet kun suunnittelet kampanjoita, millaisia päiväsi ovat, paljonko käytät aikaa postauksiin, kuinka usein yhteistyökontaktit lähtevät sinusta, kuinka usein yrityksestä jne. Ja Kidejen taustalla: millaista työtä muiden kideläisten eteen teet, miten päätöksenteko etenee?”

      Kampanjasuunnittelu lähtee tietenkin aina yrityksen toiveiden ja tarpeiden selvittämisestä ja niihin vastaamisesta, toisille sopii instagram-kamppis ja toisille koko helahoito. Mä ehkä arastelen kirjoittaa näistä asioista siksi, että olen itseoppinut tässä puuhassa, enkä koulutettu, ehkä pelkään että joku markkinointiammattilainen tulee pätemään mulle :D hahaha :D

      Yhteistyökontaktit lähtevät oman blogin suhteen 100% yrityksistä, tänne mä en itse lähettele mitään yt-pyyntöjä, koska kirjoitan blogia teille enkä siksi että saisin tavaraa. Osallistun kyllä mielelläni kiinnostaviin kampanjoihin. Mutta sitten taas Kidejen suhteen se on ehkä 50-50, blogiportaalissa se mediamyynti on kuitenkin ihan eritavalla tärkeää :).

      Mä koen että omaan blogiini kamppiksia myydessäni myytävä tuote on blogin tarjoama näkyvyys, ei meidän perhe. Koska sitähän yritykset haluavat, näkyvyyttä ja oikean kohdeyleisön! Mutta toki mun blogia ei olisi ilman meidän perhettä :D!

      Ja yhteen postaukseen käytetty aika vaihtelee todella paljon. Kuvien ottaminen esim asupostaukseen on ehkä 15-20min homma, niiden seulominen, käsittely vie 30min-1h, sitten itse tekstin kirjoitus sellaisen puoli tuntia tai vähemmän. Sitten taas tekstipainotteisessa postauksessa tekstin kirjoitukseen saattaa mennä tunteja, jos etukäteissuunnittelukin lasketaan mukaan.

      Kuulumispostaukset ovat ehkä nopeimpia, mutta niissä on yleensä paljon koko päivän aikana otettuja kuvia, joiden valinnassa ja käsittelyssä kestää kauimmin.. Yleisesti ottaen yhteen postaukseen menee ehkä 1-4h, riippuen aiheesta ja postauksen pituudesta. Sitten on tietty erikseen vielä tuotepostaukset, joissa menee aikaa tuotetietojen selvittelyyn ja testaukseen. :)

      Tulipa nyt maratonivastaus :D Mutta kiva että teitä kiinnostaa! Kirjoitan ehkä tulevaisuudessa enemmän aiheesta! Oikein ihanaa joulun odotusta sinne!

  8. st.brigitten sanoo:

    Mä kirjotan niin pientä blogia, että ei mene kauaa päivästä tähän. Videoiden editoimiseen ja lataamiseen joskus menee tovi netin ollessa huono, mutta ei siihenkään mahottomia :D Uskon sulla olevan paljon töitä ja siksi haluankin kiittää sua siitä, että jaksat <3 Sun blogi on ehoton yks suosikki. Oot persoonana sellanen, että sun kanssa voisin jutella tuntikausia suu vaahdoten :D <3

    • Iina sanoo:

      Voi olet ihana! Kiitos ihan hirmuisesti <3 Ja kuule samat sanat, meillä riittäisi varmasti hulluna puhuttavaa! Jos joskus satutaan samoihin maisemiin niin mennään kyllä ihmeessä kahville tai kävelylle tai jotain, ja puhutaan :DU! Bloggaaminen on harrastuksenakin ihanaa ja palkitsevaa! :) Kiitos sinulle siitä että jaksat aina kommenteillasi piristää<3

  9. Paprika sanoo:

    Oh, voin kuvitella vaan että mitä se on kun on taustalla vielä tuommoinen paine ja sikana paljon enemmän hommaa kun tämmöisellä harrastelijalla! Välillä huomaan jo nyt olevani kauheen stressaantunut vaikka olen vain tämmöinen harrastelija. Sitä vaan jotenkin pyrkii parempaan ja parempaan.. Asettaa itselleen tavoitteita! :) Hatun nosto teidän koko perheelle ja etenkin siule!! :)

    • Iina sanoo:

      No kyllä, juuri niin pyrkii aina parempaan :D! Kyllä mäkin asetin tavoitteita (vai paineita :D) itselleni silloinkin kun bloggaaminen oli vasta alkutekijöissään oleva harrastus! Ja säkin oot kuitenkin blogannut jo kauan! Mut se on hienoa että pyrkii kehittymään ja menemään eteenpäin :) Hatunnosto sinnekin ja kiitos kovasti jälleen kerran kauniista sanoista<3 Oli kiva tavata silloin IBA:ssa! :)

  10. Jelena sanoo:

    Mä ymmärrän sun kiireen ihan vallan mainiosti. En itse bloggaa eikä mulla ole lapsia. Mutta mulla on ollut juuri muutto avomiehen kanssa saman katon alle, koulu + opiskelijahallitus-toiminta, työssäoppiminen, työt ja sit pitäs vielä jaksaa laittaa kotia kuntoon, nähdä kavereita, väsää joululahjoja (minä kun reippaasti teen ne itse, joka ikisen…) ja saada aikaa myös parisuhteelle. Kyllä siinä aikamoista häsläämistä ja kiirettä on aina välillä. Just sisko naureskeli mulle sitä, että ei oo parissa viikossa paljoa meidän asunto muuttunut ja pahvilaatikoiden määrä vähentynyt. Eikä ymmärtänyt, kun sanoin, että en vaan jaksa ja ei ole aikaa eikä inspiraatiota asian kanssa ollut :D

    Mutta tsemppiä teidän perheelle tähän vuoden viimeiseen kuukauteen ja ihanaa joulun odotusta! Odotan innolla jo ensimmäistä luukkua, koska rakastan joulujuttuja ja kalenterit on parhaita! <3

    • Iina sanoo:

      No huh, onpa ollut kiirettä teillä! Nostan hattua! Ja kyllä voi olla hullu kiire vaikka ei edes olisi kahta alle nelivuotiasta hoidettavana :D Tsemppiä teillekin loppuvuoteen ja ihanaa joulunodotusta<3 Toivottavasti tykkäät joulukalenterista! :)

  11. Emppuli sanoo:

    Mä repesin tuohon kysymykseen ”mihin sulla on muka oikeasti kiire”
    Äitinä olo ei ole sohvalla löhöilyä, siis koko ajan saa tehdä jotakin(viedä lasta vessaan, tehdä ruokaa, syöttää, laittaa tiskiä, lapset päikkäreille, siivoukset, pyykkäykset, ulkoilut, muskarit, jumpat, yms muut harrastukset) Ja varsinkin kun tämän kaiken tekee töiden lisäksi.
    Mä en ole ikinä aliarvioinut kenenkään työtä ja mun mielestä on naurettavaa ruveta vertailemaan onko bloggaajan työ helpompaa kuin kirjastonhoitajan :D Jokaisessa työssä on omat hyvät ja huonot puolet. Ei kaikista olis bloggaajiksi. Te ootte kuin yksityisyrittäjiä :)

    • Iina sanoo:

      No sepä juuri :D Kun äitiysloma tai vanhempainvapaa tai hoitovapaa ei ole VAPAAta tai LOMAa, ei todellakaan. On se vapaampaa ehkä kuin ravata töissä joka päivä, mutta ei lomaa siltikään, ja se kuka niin väittää ei ole koskaan itse kokeillut. Ja tosiaan sitten kun siihen vielä yhdistää kotona työskentelyn niin kyllä siinä haastetta riittää. On naurettavaa vertailla täysin erilaisia ammatteja keskenään, ja vielä naurettavampaa oikeasti väittää kotona lasten kanssa olemista lomaksi :D huhhuh. Kiitos paljon ymmärryksestä ja ihanaa joulunodotusta sinne<3

  12. Heli sanoo:

    Ihan selvästi jotku näkevät kiireen sanana vain negatiivisena, jolloin mennään juoksujalkaa hiki kainalossa ja tiuskitaan ja äyskitään jokaiselle vastaantulijalle. Itse näen kiireen hyvin samalla tavalla kuin Iina, eli olotilana, joka syntyy kun tekemistä on paljon ja itsestä tuntuu ettei riitä 100% kaikelle touhulle jota päivän aikana täytyy tehdä. En suinkaan silloin kulje naama nurin päin ja hikihelmet otsalla, vaan päivä on täynnä sisältöä ja ehdin nipinnapin kaikkeen mihin tarvii. Illalla kaadun sänkyyn sopivasti väsähtänee ja nukun kuin tukki. Enkä koe että olisin jotenkin ”negatiivisen” päivän elänyt. Useimmiten sellainen ”kiirepäivä” on ollut täynnä iloa ja mukavia tapahtumia, mielekästä tekemistä, huolimatta siitä että paikasta toiseen on menty vauhdilla ilman löysäilyjä ja sohvalla löyköttelyä. Kiirettä on monenlaista, riippuu kokijasta!

    • Iina sanoo:

      Sinä sen sanoit, oot niiiiin oikeassa!!! Mä tajusin vasta sun kommentin luettua, että miksi monelle mun kiireestä puhuminen on niin negatiivinen asia. Kun tähän asti oon ihmetellyt että miksi joku suhtautuu siihen niin ikävästi, kun mulle se kiire on positiivinen ja iloinen asia! :D Kiitos kun valaisit mua, me ollaan selkeästi kiireen kanssa samalla aaltopituudella :D!

  13. krista sanoo:

    Kiitos tästä postauksesta, oli ajatuksia herättävä! Sun blogia seurannut nyt n. 1,5 vuotta ja kyllä sen on huomannut alusta alkaen, että sinä teet tätä työksesi, ja teet työsi rakkaudella ja huolella. Sun tekstit on aina huoliteltuja ja suunniteltuja, esim. kirjoitusvirheisiin törmään harvoin. Kuvat on jotain semmoista, mihin en itse kykenisi ikinä.

    Sun yhteistyöpostauksista huomaa, että teet niitä, koska sinua kiinnostaa tuote/asia/mikä onkaan milloinkin ja perehdyt siihen, etkä vain ota tavaraa vastaan, kuvaa sitä ja näytä meille että tämmöinen tuli, hyvä on. (näihinkin törmää)

    Jatka samaan malliin!

    • Iina sanoo:

      Voi kiitos paljon sun kauniista sanoista Krista, ihana kommentti<3 Ihanaa kuulla että blogista välittyy se että mä teen sitä rakkaudella ja täysillä, voi että! Kiitos<3

      Erityisen kiva on kuulla että tykkäät myös yhteistyöpostauksista, koska mä haluan ehdottomasti tehdä ne niin että niistä käy ilmi mun oikeat mielipiteet ja kokemukset, ja että lukijallekin jää niistä jotain käteen!

      Mä yritän jatkaa, kiitos vielä! toivottavasti viihdyt täällä jatkossakin ja ihanaa joulun odotusta sinne<3

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.