Kahdenkesken esikoisen kanssa

06.11.2019

Kolmen lapsen vanhempina me ollaan koettu tosi tärkeäksi se, että aina välillä järjestetään kahdenkeskistä aikaa jokaisen lapsen kanssa, tai aikaa, jolloin yksi lapsi saa molempien vanhempien huomion kokonaan yksin. Arjessa pyritään joka päivä järjestämään rauhallista aikaa jutella jokaisen lapsen kanssa ja vaihtaa päivän kuulumiset rauhassa. Mulle on ihan ehdottoman sydämen asia se, että jokainen meidän lapsista kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi. Ettei kenelläkään olisi koskaan sellainen olo, että äitiä ja isiä ei kiinnosta tai ne ei välitä.

Tietenkään me ei olla tässä asiassa täydellisiä, kuten ei varmasti kukaan  vanhempi. Aina joskus tulee niitäkin päiviä, että tuntuu ettei ole ehtinyt puhua rauhassa yhtään kenenkään kanssa. Mutta pääosin pyritään siihen, että vaikka tykätäänkin viettää aikaa koko perhe yhdessä, jokainen saisi päivittäin myös rauhassa kertoa omasta päivästään ja ajatuksistaan sen mitä haluaa edes toiselle vanhemmalle, kysyä ne kysymykset jotka mieltä askarruttaa, ja mahdollisuuksien mukaan puuhailla yhdessä jotain hauskaa tai sitten ihan vaan olla hiljaa kainalossa ihmettelemässä, joskus sekin on aivan parasta.

 

Meidän kuopus saa joka perjantai rauhallista aikaa yksin vanhempien kanssa, kun hänellä on vapaapäivä dagiksesta. Isompien kanssa kahdenkeskisiä hetkiä järjestetään muuten aina kun se onnistuu. Viimeksi oli Oton ja keskimmäisen vuoro viettää kahdenkeskistä päivää ja tänään mä otin esikoisen mun mukaan Last Christmas -elokuvan kutsuvierasnäytökseen (leffa oli K-7).

Meillä oli niin ihana ilta keskellä arkiviikkoa! Jotenkin musta on niin mielettömän kivaa, että meidän esikoinen on jo niin iso, että hänen kanssa voi mennä jo katsomaan romanttista komediaa, ja hän itse jo on tsekkaillut elokuvaa etukäteen, että ”tuon mä haluaisin nähdä”. Että ei ole enää ne pelkät piirretyt ja muut, vaan meillä on oikeasti paljon yhteisiä mielenkiinnon kohteita. En mä sitä sano etteivätkö lasten leffatkin olisi hyviä, kyllä mä tykkäsin ihan hurjasti esim. Toy Story 4:stä ja viimeksi katsomastamme Late Lammas Farmageddonista. Mutta jos vaihtoehtoja olisi ne kolme, niin kyllä mä tätä Last Christmasia mieluiten lähdin katsomaan.

Kuvan nappasi Oi mutsi mutsi -blogin Elsa. 

Meidän esikoinen oli ainoa lapsi tilaisuudessa, mutta meillä meni loistavasti. Herkuteltiin tapaksilla, joita oli tarjolla ja katsottiin leffaa rauhassa. Me pidetään kotonakin hänen kanssa juusto- ja tapasiltoja, joten tiesin jo etukäteen että hänelle kelpaavat oikein hyvin vähän erilaiset leffaherkut. Siellä hän maisteli mun kanssa artisokan sydämiä, juustoja, siemenkeksejä, kirsikkahilloa ja muita herkkuja tyytyväisenä. Hän tykkäsi elokuvasta, kuten myös minä. Kotimatkalla metrossa juteltiin niin leffasta kuin kaikesta muustakin maan ja taivaan välillä. Oli ihan paras ilta. Ja siitä tulee itsellekin niin hyvä fiilis kun näkee, miten paljon lapsi nauttii siitä kahdenkeskisestä ajasta.

Vaikka me ollaan tosi tiivis porukka ja rakastetaan tehdä hirveästi yhdessä koko perheen kesken kaikkea, niin silti se on ihan eri juttu aina välillä saada se täysin jakamaton huomio. Se on ihan älyttömän tärkeää, meille kaikille. Eikä sen kahdenkeskisen ajan tarvitse aina olla mitään niin erityistä kuin leffa tai muut huvitukset. Ihan  tavallisetkin jutut on erityisen ihania, kun niitä saa tehdä rauhassa kahdestaan. Kävelyllä käyminen, kirjastoreissu tai kaupassa käyntikin voi hyvin olla ihanaa kahdenkeskistä aikaa, kunhan on lapselle täysillä läsnä.


8 Responses to “Kahdenkesken esikoisen kanssa”

  1. Avatar ida ihana sanoo:

    Oi, kuulostaa ihanalta!:) Ja kuulostaa hyvältä tuo, että teillä on sekä koko perheen yhteistä aikaa että kahdenkeskistä aikaa jokaisen lapsen kanssa!
    Niissä kahdenkeksikissä hetkissä tulee juteltua ja jaettua eri tavalla asioita, lapsi saa hetket tavallaan kokonaan itselleen ja kertoa omista tärkeistä jutuistaan. Sitten on taas kiva jakaa kivoja juttuja myös siskojen kanssa :)
    Kun lapset kasvaa, niin tulee varmasti uusia yhteisiä juttuja ja harrastuksia jokaisen kanssa :) Mulla ja siskolla on vielä nyt aikuisenakin molemmilla äidin kanssa omat yhteiset jutut -mulla ja äitillä on käsityöt yhteisenä harrastuksena, ja tykätään käydä taidemuseoissa ja kahvilla, siskolla taas omat <3
    Mukavaa loppuviikkoa,
    Ida Kotona kaupungissa -blogista
    http://www.lily.fi/blogit/kotona-kaupungissa

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos Ida ihana <3 Ja just näin, sulla on tosi hyviä ajatuksia, joista oon ihan samaa mieltä. Ja ihana kuulla, että teillä on vielä aikuisenakin noita omia kahdenkeskisiä juttuja äidin kanssa. Toivottavasti mulla ja meidänkin tytöillä on vielä aikuisena <3 Ihanaa alkavaa viikonloppua!

  2. Avatar Äiti sanoo:

    Meillä ei ole juurikaan kahden keskeistä aikaa. Toivoisin kyllä mutta jaksaminen ei tällä hetkellä riitä siihen :(

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voimia sinne ja iso halaus <3 Kyllä sitä kahdenkeskistä aikaa ehtii viettää sittenkin kun voimavaroja siihen löytyy!

  3. Avatar Siti sanoo:

    Oho kerrankin kehtaatte julkisiin kulkuvälineisiin eikä aina autolla kaikkialle, ordinary!

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi elämä :D Mä oon tälläkin viikolla mennyt julkisilla kolmena päivänä neljästä ja useampaan kertaan. Käytän paljon metroa, mut sillon kun on huomattavasti helpompaa mennä jonnekin autolla niin silloin menen autolla.

  4. Avatar Milla sanoo:

    Ihania ajatuksia! Mun mielestä kivasti puhuit myös esikoisen kasvamisesta. Monesti perheblogeissa tulee sellainen fiilis, että äidit on ”yhyy kun nuo lapset kasvaa eivätkä ole enää pikkuisia :(((”, kun toisaalta just niiden isojen lasten, esiteinien ja teinien kanssa tulee ihan uudet jutut, jotka saattaa jopa kohdata niitä äidinkin omia mieltymyksiä, just niin kuin teillä tässä! Tosi ihanan kuuloinen arki-ilta teillä, nuo varmasti piristää myös kouluarkea kun on vähän jotain spesiaalia <3

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Mä syyllistyn kyllä itsekin välillä siihen, et yhyy kun kasvaa! :D Mut samaan aikaan fiilistelen ihan täysillä just kaikkia uusia vaiheita ja uusia maailmoja, jotka aukeaa kun lapset kasvaa <3 Mut mulla ainakin se kasvun satunnainen harmittelu liittyy enemmän vaan siihen, että aika kuluu nopeammin kuin pystyy käsittämään. Ei mua yhtään harmita se, että lapsista saa joka päivä oppia lisää ja lisää ja tutustua heihin ja just löytää kaikkia yhteisiä juttuja. Kiitos hurjasti ihanasta kommentista <3

Kommentoi