Ei hitsit mikä hulinaviikko on takana, ja viikonloppu vielä edessä. Me ollaan tohistu ja kohistu synttäreistä koko perhe ja ravattu kaupassa jos toisessakin. Mä pidin tässä myös mun äidille vähän etukäteissynttärilahjaksi hemmottelupäivän josta kuulette myöhemmin lisää! Mutta se oli kyllä tosi ihanaa, siis viettää kahdestaan äidin kanssa aikaa kokonainen päivä, ja jutella ja vähän hemmotella äitiä. Lasten syntymän jälkeen äidin kanssa on tullut lähinnä vietettyä aikaa lasten kanssa, ja pari kertaa ollaan käyty tyyliin syömässä kahden kesken, mutta useampaa tuntia ei olla hengattu rauhassa. Sitä on ollut ikävä, varsinkin kun miettii että ensimmäiset 18 vuotta elämästä mä asuin kahdestaan äidin kanssa, ja se oli ihanaa.

Hemmottelun lisäksi käytiin lounaalla ja shoppailemassa. Mä sain äidin ostamaan elämänsä ensimmäiset farkkulegginssit itselleen ja olen ihan innoissani siitä. Aika kauan olen nimittäin yrittänyt suostutella. Ja kyllähän ne näytti hyvältä, ja äitikin on tyytyväinen. Oli kyllä mahti päivä, en malta odottaa että pääsen kertomaan enemmän!

Lapset ovat olleet ihan innoissaan lääkärin salkusta, jonka mun äiti heille osti kun he olivat tarpeeksi monta kertaa mitanneet kuumeen mun meikkisudilla. Harmi vaan että kuopukselle tuli ihan oikea nuha tässä. Tiara on sitten ollut ahkerana hoitajana ja tuonut hänelle muuminenäliinoja. Toivottavasti nuha helpottaa ennen sunnuntain synttäreitä, eikä muutu pahemmaksi.

Mulla tuli sellainen tahaton sometauko ja vähän blogitaukokin. Onneksi loppuviikoksi on vaikka mitä asiaa, kun huomenna on ensin mun synttärit ja sunnuntaina sitten ne Tiaran juhlat. Aikamoista juhlahumua siis luvassa! Ajattelin jakaa myös synttärireseptit ja vinkit Frozen-juhliin, jos joku vaikka sattuisi kaipaamaan sellaisia helppoja ja yksinkertaisia vinkkejä, jotka sopii tämmöiselle ei-niin-jauhopeukalo-äidille kuin esimerkiksi minä olen.

Käytiin tuossa yhtenä päivänä lasten kanssa Toys’R’Usissa ostamassa neiti neljäveen synttärilahja. Hänestä on tullut liian fiksu, ei enää onnistunut sellainen varovainen ”tykkäisitkö enemmän tällaisista vai tuollaisista” -kysely ja salaa ostaminen sillä aikaa kun isi hämää. Neiti ilmoitti kyselun jälkeen että voi odottaa My Little Pony -osastolla sen aikaa kun ”sä voit käydä ostamassa sen lahjan”. Nyt hän sitten tietää etukäteen lahjansa, mutta ei se näytä vaivaavan. Hän tietää että synttäreihin on kolme yötä ja että lahjan saa sitten, ja on tyytynyt siihen. Huvittaa että oltiin edes niin pönttöjä että luultiin että menisi vielä neljävuotiaalle läpi, mutta ainakin saatiin hyvät naurut topakasta vastauksesta.

En malttaisi odottaa viikonloppua ja sitä kaikkea kivaa mitä meillä on edessä! Toivottavasti teilläkin on kaikilla ihana viikonloppu tulossa <3 Hyvää yötä!

Tänään meillä on ollut:

– Ihana aamu. Mun äiti on meillä tämän viikon, ja oli niin ihanaa kun aamulla oli toisetkin kädet auttamassa ennen dagikseen ja töihin lähtöä. Vaikka ollaan löydetty sellainen sopiva aamurytmi milloin kaiken ehtii hyvin tekemään, oli ihana kun sai oikeasti ihan rauhassa käydä suihkussa ja keskittyä meikkaamiseen ja juoda sen kahvikupinkin rauhassa lehteä selaten, eikä samalla kun sutii ripsaria silmään.

– Kiireinen työpäivä. Huomasin kesken työpäivän istuneeni satulatuolissa useamman tunnin aivan vänkyrässä, siis jalat päällekkäin toisella puolen satulaa. Ei ollut kovin hyvä asento se, oli vähän jokapaikka jumissa kun siitä nousin ylös. Miten siis voi onnistua istumaan satulatuolilla noin kummallisessa asennossa, ja siis miten en edes huomannut sitä??

– Herkullinen lounas Döner Harjussa, chilikanaa, punakaalia ja couscous-salaattia, joiden kanssa jugurttikastiketta. Ainiin ja alkupalaksi munakoisokeittoa, ihan ylihyvää!

– Pitkä kotimatka. Tulin tänään julkisilla kotiin ekaa kertaa pariin kuukauteen, ja se matka tuntui kestävän ikuisuuden. Aamulla aika menee niin nopeasti, en edes aina meinaa huomata että olen jo perillä, mutta työpäivän jälkeen se matka on ainakin kaksinkertainen, vaikka ei oikeasti olekaan.

– Helppo iltaruoka. Eilistä jauhelihatostadaa, eikä tarvinnut tehdä muuta kuin lämmittää jauheliha ja tortillat. Niin ihanaa arjen luksusta, kun on ruokaa joka riittää kahdelle  päivälle ja saa unohtaa kokkauksen pitkän päivän jälkeen.

– Lääkäri- ja potilasleikki tyttöjen kanssa. Mulla oli kuulemma pää kovasti kipeä ja maha myös, ja sitä hoidettiin ”dabletilla”, ”talkilla” ja ”puhdistussuihkeella”. Ja ”dabletti” piti ehdottomasti juoda maidon kanssa, ja puhdistussuihke levittää mun meikkisudilla otsalle, sillä se päänsärky kuulemma ehdottomasti talttuu.

– Pattereidenostoreissu lähikauppaan yövalona toimivaa lumiukkoa varten. Se ei oikeasti ole yövalo ja syö pattereita enemmän kuin Zelda banaaneja, ja se on paljon se. Pitäisi vaan saada joku toinen kelpaamaan tytöille jotka ehdottomasti haluavat nukkua lumiukon kanssa. Ja lähikauppareissua varten piti ehdottomasti saada tyllihameet, saa nähdä millaista on roskienvienti teini-iässä kun kauppareissut ovat 2- ja 4-vuotiaana tällaisia. Naurattaa jo valmiiksi.

– Kiva ilta, oli ihanaa vaan olla tyttöjen kanssa ja höpötellä kaikkea maan ja taivaan väliltä.

– Pitkä nukkumaanmeno. Tänään uni ei meinannut tulla kummallekaan millään ja he valvoivat vielä pidempään kuin yleensä päiväkotipäivinä, vaikka sänkyyn mentiin samaan aikaan kuin aina. Molemmat höpöttivät ja lauloivat My Little Pony -lauluja vaikka kuinka pitkään.

– Ben & Jerry’sin uutuusmaku Speculoos? Speculove cookie core, eli karamellijäätelöä karamellisoiduilla kekseillä ja keksitaikinalla, tai jotain. Ei olla syöty B&J:ä pitkään aikaan, ihanaa kun oli tullut uusi maku lähicittariin ja sai hyvän tekosyyn vähän herkutella.

Nyt vielä pitäisi löytää joku uusi sarja katsottavaksi, kun se House of Cardskin on tullut kahlattua läpi. Onneksi Netflixissä on vielä vaikka mitä katsottavaa, pitää vaan tehdä hurjan vaikea päätös ja valita se minkä katsoo ekaksi.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille <3

Eilen menin nukkumaan kymmeneltä, maattuani ensin tunnin lasten nukkumaanmenon jälkeen Oton kanssa sängyssä nauramassa Oton twitterhäröilylle. Tietokone ei tuijottanut mua syyttävästi, koska en edes ottanut sitä esille laukusta tullessani kotiin. Eilen ruuat tarjosi pakastin. Casa Di Mamaa suoraan Dr. Oetkerilta, ruokaa jonka valmistusaika ei ole yhtään sen lyhyempi kuin blogissa vilisseiden arkiruokareseptien, mutta jolle ei tarvitse tehdä mitään. Ei se kaikkein ravitsevin vaihtoehto, mutta ketä se oikeasti haittaa jos siihen turvautuu silloin kun on pakko löysätä?

Lastenhuoneessa oli barbien kauneussalonki jo neljättä päivää levällään. Kävellessä tarttui barbienkenkiä varpaanväliin mikä tuntui kieltämättä vähän ikävältä. Mutta mitä sitten, mikä voisi olla paremmin lapsen mielikuvitusta, luovuutta ja keskittymiskykyä kehittävää kuin monta päivää kestävä, jatkuvasti muuttuva leikki. Sen sijaan että olisin pakottanut lapset siivoamaan, mä katsoin ihaillen heidän leikkiään. Siinä oli juoni joka kehittyi kokoajan, ja he olivat molemmat siinä leikissä täysillä mukana.

Eilen en siivonnut edes keittiötä. Vaikka samaan aikaan tuntui oudolta antaa kaiken vaan olla, se oli toisaalta niin ihanaa. Mä olen tottunut pitämään tuhat rautaa tulessa kokoajan, ja välillä on vaikea nollata, mutta eilen mä olin aika ylpeä itsestäni. Koti näytti kuralta ja niin näytin minäkin, mutta olo oli rennompi kuin aikoihin.

Lapset sen vahvistivat niitä pizzanpaloja syödessään. ”Kahto mamma, tateenkaawi on mennyt nukkumaan”. Todetessani tähän että voi rakas miten ihanasti sanottu, niinpä onkin, ei näy sateenkaarta, tuli vastaukseksi ”Tä owet äiti niin tuwoinen”, ja esikoiselta ”Ja niin rakas. Ja isikin on. Ja Zeldakin on. Ja mäkin oon. Ja me ollaan ihan parhaita koska me kaikki rakastetaan toisiamme”.

Ei lapsia kiinnosta jos keittiö on joskus sotkuinen. Ja he ovat tietämättömiä tietokoneella odottavista velvollisuuksista. He tietävät että ne ovat töitä, ja he tietävät että pitää tehdä töitä jotta voi maksaa asunnon, ruoat ja vaatteet, mutta käytännössä ne ovat aivan absurdeja asioita heille. Heille tärkeintä on tuntea olonsa rakastetuksi ja turvalliseksi, ja jos siinä onnistuu niin kaikki muu on toisarvoista.

Eilisen rentoutumisen jälkeen mä jaksoin tänä aamuna siivota koko kodin, ja nyt tuntuu niin hyvältä. On sekä levännyt olo että siistiä, aika luksusta? Esikoinen valitteli korvakipua, ja säikähdettiin jo että viimeviikkoisen nuhan kaverina on tullut korvatulehdus. Käytiin lääkärissä, ja hälytys osoittautui onneksi vääräksi. Kipukin katosi kummasti kuin tuhka tuuleen, kun lääkäri totesi terveeksi. Nyt me odotellaan täällä iltaa tuli hännän alla koko tyttöjoukko, kun illalla meille tulee mun äiti ja Armas. Kauhea ikävä molempia.

Tiara pyysi tänään taas että saa ottaa kuvia, mä sanoin että ota vaan, kuvaa vaikka koko päivä. Joten seuraava postaus jonka te tulette näkemään, on kuvattu meidän melkein-nelivuotiaan toimesta. Mä en malta odottaa että näen miten hän näkee päivän!

Ihanaa torstaita kaikille <3

Mun asu / Viitta River Island / Paita Zara / Hame H&M / Koru H&M / Ballerinat H&M / Laukku Marc by Marc Jacobs

Tiaran asu / Takki ZARA / Farkut ZARA / Paita ZARA / Koru H&M / Kengät Lindex

Zeldan asu / Neule Åhlens / Mekko ZARA / Kengät ZARA / Rusetti H&M

Eilen olin sanaton, ja aika sanaton olen vielä tänäänkin. Mä olen vaan uskomattoman kiitollinen siitä että saan elää elämääni Oton ja lasten kanssa, ja meillä on kaikki hyvin. Silti en lakkaa toivomasta että vielä joskus niin on kaikilla muillakin. Eilinen kirjoitus aiheutti keskustelua, mikä on hyvä. Mielipiteitä ei voi muuttaa pakottamalla, mutta jos keskustelee, mieluiten hyvässä hengessä, voi herättää vastapuolessa ajatuksia joita ei muuten välttämättä olisi tullut mieleenkään.

Me ollaan vietetty tyttöjen kanssa pari vapaapäivää ystävien tapaamisen ja rennon hengailun merkeissä. Jotenkin tuntuu tällä hetkellä siltä että haluaa vaan pitää noita kahta kainalossa ja halia ja rutistaa niin paljon kuin vain pystyy. En taida olla ainoa äiti jolla sellainen fiilis on viimeaikoina ollut? Onneksi lapset ovat olleet yllättävän suostuvaisia kainalossa pötköilyyn, yleensä kun pitää viilettää tuhatta ja sataa. Tänään olen saanut ainakin miljoona pusua ja halia, ja toinen vieläpä sanoi että ”Mamma, tinä owet minun wakah makkawa.” Eli rakas makkara.

Mä olen mielelläni rakas makkara, se on paras titteli mitä voi olla. Hyvää yötä teille kaikille ihanille <3

Meidän viikonloppu sujui mahtavissa merkeissä tyttöjen kanssa, ja hyvin me pärjättiin ihan kolmestaankin. Perjantai tuntui ehkä vähän pitkältä, mutta se saattoi kyllä johtua siitäkin että herättiin tavallista aikaisemmin. Lauantai taas meni niin hujauksessa että yhtäkkiä vaan huomasin kellon olevan jo niin paljon että pitäisi itsekin mennä jo nukkumaan. Nyt me odotellaan että Otto ajelee turvallisesti kotiinpäin, ja sitten lähdetään vähän ostoksille tyttöjen kanssa syksyn ja alkavan tarha-arjen kunniaksi.

Mitä me sitten ollaan touhuttu koko viikonloppu? No vaikka ja mitä. Rakennettiin esimerkiksi yksi törkeän magee legolinna. Perjantaina tehtiin iltapäivällä parin tunnin pyöräretki sadekuurojen välissä. Esikoinen pyöräili niin lujaa että hänestä oli mahdotonta saada kuvaa, ja kuopuskin alkaa selkeästi hallita potkuttelun jalon taidon. Harjoitus tekee mestarin, niinkuin he molemmat tykkäävät sanoa.

Pyöräretken ajoitus oli aivan täydellinen, kun lähdettiin ulos oli asvaltti juuri kuivunut ja kerettiin ulkoilla se pari tuntia ennen kuin huomasin pikimustan pilven. Lähdettiin siitä omaa tahtia kotiinpäin, ja juuri kun astuttiin meidän rapun oven katoksen alle, taivas repesi ja rupesi satamaan kuin saavista kaatamalla. Kerrankin mun ajoitus osui kohdilleen just eikä melkein, se oli aika huikeaa! Kotona mentiin vielä parvekkeelle ihastelemaan rankkasadetta tyttöjen kanssa, ja herkuteltiin vähän Lidlin minijäätelöillä.

Mä pesin vähän pyykkiä, ja laitoin meille kanaa ja riisiä ruuaksi, ja sen jälkeen lähdettiin auttamaan mun ystävää muutossa tyttöjen kanssa. Tytöt leikkivät mun ystävän ihanan 1-vuotiaan kanssa, ja minä autoin purkamaan tavaroita. Siinäpä se ilta sujuikin aika vauhdikkaasti, ja kun tultiin kotiin tytöt nukahtivat samantien. Mulle jäi vielä pitkä ilta itseni kanssa, mutta arvatkaa mitä mä tein? Mä postasin, ja menin sen jälkeen nukkumaan. Olin niin poikki touhukkaasta päivästä, että mun lennokkaat suunnitelmat jäivät kyllä ihan unholaan. Sammuin itsekin samantien kun ummistin silmät.

Eilen me herättiin myös aika aikaisin aamulla, ja otin projektiksi lastenhuoneen siivoamisen. Siinä sai ajan kulumaan mukavasti ja tytöt auttoivat mielellään. Siivouksen ja lounaan jälkeen lähdettiin leikkipuistoon nauttimaan kauniista säästä. Pidettiin hiekkalaatikolla jäätelöbaaria, pompittiin kiljuen trampoliineilla ja nauroin tytöille kun he roikkuivat kiipeilytelineen tangolta vierekkäin ja näyttivät niin hoopoilta molemmat. Leikkipuiston jälkeen mentiin vielä pariksi tunniksi muuttoavuksi. Kaupan kautta kotiin, ja syötiin pulled beef -burgereita ja leivoin mustikkapiirakkaa, kun Oton pikkuserkku tuli meille kylään tyttöjen ihanan pikkupikkuserkun kanssa.

Ilta oli täynnä naurua, menoa ja meininkiä. Oli ihanaa istua iltaa yhdessä, lapset touhusivat yhdessä ja me järjestettiin laukkakisat tytöt reppuselässä. Ihanan rentoa. Ja oli muuten hyvä mustikkapiirakka, ja superhelppo ja nopea ohje, valmistukseen meni maksimissaan 35 minuuttia, josta 30 minuuttia oli paistoaikaa. Mun käyttämä ohje oli Valion sivuilta.

Kyllä tälläinen tyttöjen viikonloppukin oli ihan huippu, mutta ihana saada tuo mies kotiin pian. Ehditään viettää vielä yksi päivä perheaikaa ennenkuin arki jatkuu taas. Mahtavaa sunnuntaipäivää kaikille, me lähdetään nyt tyttöjen kanssa pihalle vähän keinumaan ja tekemään hiekkakakkuja!