Moni varmaan muistaakin, että olen mukana Nikonin kampanjassa, testaamassa erilaisia Nikon 1 -sarjan vaihdettavilla objektiiveilla varustettuja kompaktikameroita. Ensiksi testasin Nikon 1 S 1 -kameraa söpön vaaleanpunaisena, minkä jälkeen sain testattavaksi vähän järeämmän Nikon 1 AW 1 -kameran. AW1 on  Nikonin testien mukaan 15:n metrin syvyyteen asti vedenkestävä, ja kestää 2m pudotuksen rikkoutumatta, aika mielettömiä ominaisuuksia näin lapsiperhekäyttöä ajatellen.

Mun oli tarkoitus testata vedenkestävyyttä jo aikaisemmin, mutta kelit eivät ole olleet niin uimista suosivia, että oltaisiin päästy mereen testaamaan. Uimahalliin kamera kaulassa kävely tuntuu ajatuksena jotenkin ahdistavalta, en halua vaikuttaa siltä että salakuvaan muita uimareita veden alla, hahha! Aion kuitenkin ehdottomasti vielä kokeilla vedenkestävyyttä, sillä kuvaaminen veden alla kuulostaa niin siistiltä! AW 1:n 15:n metriin asti vedenkestävä, yhdysrakenteinen esiin ponnahtava salama tulee varmaan tarpeeseen Suomen sameissa ja pimeissä vesissä kuvatessa

AW1 on kooltaan vähän suurempi kuin aiemmin testissä ollut S 1. Siihen saa hyvän otteen kun kuvaa, ja tykkään koosta, vaikka se ei mun minikokoiseen Michael Korsin crossbodyyn mahdukaan. AW1 ei ole kooltaan ihan peruspokkari, mutta ei kuitenkaan yhtään niin kömpelö kuin järjestelmäkamerat yleensä, vaan helposti mukaan otettava ja käytännöllinen. Kamera on mulla testissä valkoisena, mikä miellyttää mun silmää todella paljon, ja sopii kivasti mun läppäriin ja puhelimeen.

Onneksi myös testissä olevista neljästä objektiivista kolme on valkoisia, ja yksi, lempparini 32mm objektiivi on hopea, joka sekin sopii kivasti kameraan. AW1:lle on saatavilla kaksi erilaista veden- ja iskunkestävää objektiivia, joista toinen mulla on testissä myös. Kaikki Nikkor 1 -objektiivit sopivat AW1 -kameraan, mutta tosiaan vain kaksi niistä on yhtä kestäviä kuin kamera itse.

Kävin juuri ennen kesäreissuja Nikonin asiantuntijan Mikon opastuksessa, ja koin sen todella hyödylliseksi. Eniten yllätyin siitä, että Mikko piti mun kuvia jo lähtökohtaisesti laadukkaina ja blogini ilmeeseen sopivina, vaikka itse kuvittelin että mulla on kaikki aivan pielessä. Kuvatessa hän opasti mua kiinnittämään huomiota kuvakulmiin ja kuvien rajaukseen, mikä oli todella hyvä. Lisäksi kävimme läpi kuvien jälkikäsittelyä, mistä koin saavani ne kaikkein tarpeellisimmat vinkit.

En ollut aiemmin itse tullut ajatelleeksi, että yleensä rajaan kohteen aina keskelle kuvaa ja sitten mulla on peräkkäin kymmenen kuvaa, joissa kaikissa on keskellä ihminen tai kahvimuki, pläts pläts pläts, tosi tylsää eikö? Miksi en pitäisi hauskaa kameran kanssa, ja kokeilisi erilaisia rajauksia? Ruokaa kuvatessa voi pelkän, tarkkaan rajatun annoksen sijaan näyttää myös kaunista kattausta. Ja kun otan kasvokuvaa lapsista, pään ei tarvitse olla keskellä, vaan kuvan voi rajata vaikka sen mukaan mihin suuntaan lapsi katsoo.

Mä tykkäsin koulutuksessa erityisesti siitä, että me ei tuijotettu isoarvoja ja valotusaikoja, sillä Nikon 1 -kameroilla on jo lähtökohtaisesti todella helpot ja hyvät asetukset, joita olen oppinut muokkaamaan. Mikko keskittyi enemmän siihen, että tosiaan kuvia otetaan, koska se on kivaa, eikä niin että hampaat irvessä tuijotellaan lukuja vaan. AW 1:n valikot ovat monipuoliset, ja antavat paljon mahdollisuuksia hyvien kuvien ottamiseen. AW 1 on suunniteltu aktiiviselle ihmiselle vaihtoehdoiltaan, mikä sopii paremmin kuin hyvin lapsia tai lasten kanssa kuvatessa.

AW1 kykenee ottamaan jopa 60 täyden tarkkuuden kuvaa sekunnissa, kun tarkennuksen lukitsee tiettyyn kohtaan.Valokuvavalitsin ja hidastettu näkymä ottavat 20 peräkkäistä kuvaa, joista voi valita parhaat. Valokuvavalitsin suosittelee viittä parasta kuvaa, kun taas hidastettu näkymä näyttää kuvat samanaikaisesti hidastettuna kameran laadukkaalla nestekidenäytöllä, jolloin parhaan otoksen valinta on helppoa. Nämä ovat ominaisuuksia, joita kahden hulivilitytön äitinä osaa todella arvostaa.

Meidän ollessa laivareissulla, Otto kuvasi meidän isolla järkkärillä ja mä kuvasin AW 1:llä. Me otettiin molemmat reilut 300 kuvaa reissun aikana, ja laadussa kompaktikameran kuvat eivät hävinneet järkkärikuville ollenkaan, melkeinpä päinvastoin. Nikon 1 -kameroiden valikot auttavat kuvauksessa, jolloin vähän kokemattomampikin kuvaaja saa todella helposti aikaiseksi näyttäviä kuvia. Ison järkkärin kanssa pitää tietää ainakin vähän mitä tekee, jotta kuvista saa edes etäisesti sellaisia kuin toivoo.

Aiemmin mainitsemani kuvien jälkikäsittelyn opastus oli tosi hyödyllistä mielestäni! Mulla oli aiemmin käytössä ainoastaan netissä käytettävä Picmonkey kuvien muokkaukseen, mutta se ei ole kyllä mikään paras mahdollinen ohjelma. Sillä on hyvä tehdä kollaaseja ja lisätä tekstiä kuviin, mutta peruskuvankäsittelyyn mulla on nyt käytössä Photoshop Elements 11, joka tuli tämän uuden Oton mulle ostaman läppärin mukana. Elementsillä on kätevää muokata kuvan valkotasapaino ja värit kuntoon, mulla kun on aiemmin ollut vaikeuksia saada kuvien värit luonnolliseksi, kuvat ovat olleet välillä, etenkin talvella todella harmaita.

Toivon että koulutuksen opit, ja laadukkaat testikamerat auttavat parantamaan blogin kuvien laatua, ja monipuolistamaan kuvia, sillä viimeinen asia mitä haluan on tylsät kuvapötköt harmaalla värityksellä. Seuraavaksi testailen viimeistä testikameraa, täysin uutta Nikon 1 J 4 -minikameraa, joka on taas vähän erilainen tuttavuus suurikokoisemman AW 1:n jälkeen. Sitä ennen aion kuitenkin päästä kokeilemaan vielä sitä vedenalaista kuvausta AW 1:llä, ja tulen kirjoittamaan siitä jos ja kun onnistun!

Kaikki postauksen kuvat kuvia itse kamerasta lukuunottamatta otettu Nikon 1 AW 1 -kameralla. Yhteistyössä Nikon.

Onko teillä kokemusta veden alla kuvaamisesta? Onko se helppoa vai hankalaa? Parhaat vinkkinne?

Kerroinkin tuossa pahimman häähumun aikaan että olen tänä keväänä mukana Nikonin kampanjassa, jossa pääsen testaamaan aina muutaman viikon kerrallaan Nikon 1 -sarjan vaihdettavilla objektiiveilla varustettuja kompaktikameroita. Ensimmäisenä testissä on ollut vaaleanpunainen ja söpö Nikon 1 S1. Tämä kampanja tuli kyllä loistavaan saumaan, sillä erilaisissa tilaisuuksissa käydessä jättikokoinen järkkäri on kömpelö, hankala ja aikaa sekä tilaa vievä kapistus, ja kaipasinkin juuri sille jotain vaihtoehtoa.

Olen päässyt testaamaan S1:tä nyt jo vähän pidemmän tovin, ja testannut sitä oikeastaan kaikenlaisissa tilanteissa, mitä mun elämässä sattuu tulemaan eteen. Olen kokeillut lapsikuvausta, asukuvausta ja tilannekuvausta, sekä testannut myös videokuvausta. Sain testiin kameran ja sen oman päivittäiseen kuvaukseen tarkoitetun, 2,5-kertaisella zoomilla varustetun Nikkor 1 11-27,5mm f/3,5-5,6 objektiivin lisäksi myös kaksi muuta objektiivia, 32mm supervalovoimaisen teleobjektiivin, sekä 10-100mm f/4,0-5,6 zoomiobjektiivin joka on erityisesti tilannekuvaukseen aivan mahtava tärinänvaimennusjärjestelmänsä ansiosta.

Vaihdettavia objektiiveja tukevat kompaktikamerat ovat todella paljon monikäyttöisempiä, kuin peruspokkarit, sillä objektiivilla on kyllä suuri vaikutus millainen kuva siihen kameran näytölle ilmestyy. Nikon 1 -kameroihin on saatavilla tällä hetkellä kolmetoista erilaista Nikkor 1 -sarjan objektiivia, joista varmasti löytyy omansa kaikkiin tilanteisiin. Mä olen kokenut tämän kolmen objektiivin kombon juuri omiin tarpeisiini sopivaksi, näistä on löytynyt sopiva vaihtoehto kaikkiin kuvaustilanteisiin.

32mm f/1.2 objektiivi on se jota olen kaikkein eniten käyttänyt, sillä silloin kun aloitin testijakson, oli vielä helmikuu ja todella pimeää. Objektiivin valovoimaisuus on hämmästyttävää, ja mielestäni se on juuri oikea objektiivi blogikuvaukseen, sillä se antaa kauniisti syvyysterävyyttä kuviin ja saa asut ja muotokuvat näyttämään hyvältä. Zoomiobjektiivilla olen kuvannut videokuvaa Zeldan kävelemään oppimisesta, sekä esimerkiksi koruja ja muita juttuja joiden kuvaamiseen teleobjektiivi ei ehkä ole ainakaan se helpoin vaihtoehto.

Aiemmin olen käyttänyt vain Canonin järjestelmäkameroita, joten mua jännitti ehkä se että Nikonissa kaikki menee eri tavalla. S1 on kuitenkin osoittautunut todella helppokäyttöiseksi, ja eri tilanteissa on tullut testattua sen yksinkertaisia ja käteviä ominaisuuksia kuten parhaan hetken kuvausta ja reaaliaikaista kuvanhallintaa. Niistä on erityisesti hyötyä juuri hektisissä tilanteissa joissa on paljon liikettä, kuten esimerkiksi muotinäytöksessä tai pressitilaisuudessa, sekä tietysti myös vilkkaiden muksujen kanssa.

Yksi asia joka mulle ensin tuotti vähän hankaluuksia, oli se että kuvanottohetkellä kohdetta katsotaan näytöltä, eikä suoraan etsimestä. Kolme vuotta järkkäreillä yksinomaan kuvanneena oli vaikeaa tottua siihen että kaiken näkeekin vain näytöltä. Pakko ehkä tunnustaa että muutaman kerran olen painanut silmän kiinni näyttöön ja ihmetellyt miksi mitään ei näy. Mutta laitettakoon se tottumattomuuden (ja blondiuden) piikkiin, ei kameran syyksi. Nyt kun kameralla on tullut kuvattua enemmän, se ei tunnu enää niin haastavalta, vaikka kieltämättä joissain tilanteissa sitä ominaisuutta kaipaisi.

Parasta kamerassa on ehdottomasti sen kompakti koko, se on helppo napata mukaan eikä vie paljoa tilaa. Helppokäyttöinen on myös hyvä sana kuvaamaan S1:tä, sillä sitä se todella on. Mä kaipaan ehdottomasti vielä koulutusta kameran käytössä, enkä koe olevani mikään ammattilainen, mutta niihin tilanteisiin missä itse tarvitsen ja käytän kameraa, on S1 ollut aika passeli. Jään ehdottomasti odottamaan myös muiden Nikon 1 -kameroiden testausta, sillä on jännä miten paljon ominaisuuksia niin pieneen kokoon voi mahduttaa, ja on mahtavaa päästä vertailemaan eri kameroita. Nikon 1 on sarjan yksinkertaisimpia kameroita, ja mielestäni se palvelee peruskuvaajan tarpeita paremmin kuin hyvin.

Nämä kaikki ylläolevat kuvat olen kuvannut Nikon 1 S1:llä ja suurin osa niistä on esiintynyt blogissakin. Eivät kyllä ainakaan minun mielestäni häviä järjestelmäkameran kuvanlaadulle, vai mitä olette mieltä? Oletteko huomanneet viime aikoina blogissani eroa kuvanlaadussa, että mitkä kuvat on kuvattu järkkärillä, mitkä kompaktikameralla?

Nikon 1 S1.ssä on noin pieneksi kameraksi todella suuri ISOherkkyys, 100-6400, mikä mahdollistaa tarkkojen kuvien ottamisen myös heikossa valaistuksessa. Tämä on ollut oiva apu etenkin erilaisissa ravintoloissa järjestetyissä pr-tilaisuuksissa, sillä niissä on yleensä aika heikko valaistus ja tarkkojen, hyvin kuvien ottaminen on joskus hankalaa. Luonnonvalossa kuvaaminen on helppoa kenelle tahansa, mutta ne todelliset haasteet tulevat vastaan juurikin heikossa valaistuksessa. Oman apunsa heikossa valaistuksessa kuvaamiseen tuo tietysti myös se aiemmin mainitsemani 32mm objektiivi, joka suurella 1,2 aukolla antaa kuville valoa todella huonoissakin valaistusolosuhteissa.

Tulen siis testaamaan vielä muitakin Nikon 1 -kameroita, sekä osallistumaan Nikonin valokuvauskouluun vielä tänä keväänä, ja toivon että etenkin siitä koulutuksesta tulee olemaan huomattavaa hyötyä blogikuvauksessa. Haluan oppia ottamaan tajunnanräjäyttäviä, eloisia ja valovoimaisia kuvia kaikissa tilanteissa, kaikista kohteista. En malta odottaa että pääsen kokeilemaan lisää ja kirjoittamaan kokemuksista!

Yhteistyössä Nikon.