Kevättä rinnassa

10.03.2012
Inhoon tota sanontaa! Mutta nyt on ainakin kevättä ilmassa, vaikka täällä meillä päin toi sää onkin tällä hetkellä sumuinen ja kostea. Lämpömittari näyttää +3 astetta, mutta jos Iltalehteä on uskominen niin ensi viikolla Föhn -ilmiö lämmittää Suomenkin sään ja saadaan ehkä nauttia jopa +10 asteen ihanasta kevätsäästä. Kevätfiilis on alkanut iskemään muhunkin tällä viikolla, ihan kuin huomaamatta. Ehkä se johtui naistenpäivänä saamistani tulppaaneista, ehkä mukavasta seurasta vauvakerhossa. Saattoi siihen vaikuttaa Tiaralle löytyneet täydelliset aurinkolasitkin tai ehkä se että otettiin vaunuista koppa pois jotta neiti näkisi vähän ympärillä olevaa kevättäkin ulkona kun on alkanut suurimman osan vaunuissaoloajastaan viettämään hereillä ihmetellen. Pussilakanatkin vaihdoin jouluisista sydänkuvioisista keväisen vihreisiin ja kaivoin varovasti kaapista esille trikoisen tuubihuivin villaisen tilalle. Kyllä se kesä vielä tulee! Onko muita kevätfiilistelijöitä?
                       Naistenpäivänä mun unelmat toteutui ja ylittyi moninkertaisesti. En tiedä oliko Otto lukenut mun ajatuksia vaiko mun blogimerkintää mutta mun naistenpäiväkortissa oli lupaus omasta ajasta, Otto lähti nimittäin Tiaran kanssa vaunulenkille. Mä sain ruhtinaalliset 40 minuuttia viettää aivan yksin kotona, ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen. Arvatkaa mitä mä tein? Soitin mun äidille koska en keksinyt mitään tekemistä. Kuinka säälittävää! Viimeisen vartin ajan mä katsoin kelloa minuutin välein kun tuntui että oon ollut yksin jo monta tuntia. 
                      Ehkä mä vaan pitäydyn siis tässä meidän nykyisessä käytännössä, että jos mä kaipaan omaa aikaa niin mä lähden vaikka kahville tai shoppailemaan, silloin sentään osaan käyttää aivoja muuhunkin kuin Tiaran kypärälakin hikisyysasteen miettimiseen tai kellon tuijotteluun. Ehkä vielä jonain päivänä mäkin osaan nauttia taas yksinolosta kotona, mutta nähtävästi vielä en siihen ole valmis. Mutta miksipä pitäisi ollakaan?

Kuinka ihana voi toinen olla? Ihan itse oli töissä askarrellut mulle kortin ja sit vielä toi että ”Hyvää naisenpäivää muru!” ”Koska mun elämään kuuluu vain yksi nainen” ”Ja yksi ihana pieni tyttö!” En kyllä tiiä mitä mä oon tehnyt että oon noin ihanan miehen itelleni löytänyt, mut sen tiiän että aion pitää siitä kiinni ja lujasti. Oonhan mä arvon tuleva rouva niinkuin herra itse totesi ;).
Tänään ollaan leikitty, syöty, siivottu ja tehty tunnin lenkki tuolla sumussa. Oli yllättävän lämmintä ja ihanan raikasta jotenkin kun oli niin kostea ilma. Tässä ois vähän kuvia, lenkistä ja neidin ihanista ihka ensimmäisistä arskoista, feikki wayfarerit tietysti!
Maailman sulosimmat lasit <3

”Mä nyt chillaan iha coolisti täs!”

”Älä kuule ala mulle, mul on mustat lasit!”
 Noi on oikeesti tosi hyvät noi arskat, koska ne on sopivan taipusaa materiaalia ja ihanan yksinkertaset ja tyylikkäät. Ihan eri maata kun jotkut mansikka -tai sydänlasit vaikka on nekin kyllä kieltämättä ihan söpöjä. Aattelin kotiuttaa vielä vastaavat pinkit meille ku en heti viittiny ostaa molempia kun en ollu varma mitä toi pikkuneiti ajattelee aurinkolaseista. Mut ei se ollut moksiskaan onneksi!
Ulos lähdössä ihana palleroinen<3

Voitteko uskoa että ylläolevissa kuvissa näkyvän paikan osoite on Aurinkoranta? Ei ihan siltä näytä, mut oli kiva käydä kävelyllä silti. Ja voi että mä odotan kesää ja sitä et saa taas tehdä ihania merenrantalenkkejä auringonpaisteessa! Tänä vuonna vauva onkin sitten vaunuissa eikä masussa niin ei ehkä oo ihan niin tukalaakaan.

Suomen talvi kaikessa kauneudessaan  kauheudessaan. No mut näille on kiva naureskella kesällä jääkylmän limulasin kanssa bikinit päällä parvekkeella. Kulhossa mansikoita ja vieressä möyrimässä ihana pieni tirriäinen.

Eipä  noi vaunut vielä muuttaneet hirveesti muotoaan, samaisessa lämpöpussissa se neiti hengaili, istuinosa vaakatasossa ja silmät tiukasti ummessa tuhisten. Tietenkin se nyt nukkui kun mä halusin näyttää sille suurta maailmaa. Mutta ei meillä oo mihinkään kiire, hyvin ehtii myöhemminkin. Haaveissa siintää mahdolliset ensiviikon +10 asteen ilmat ja auringonpaiste, kevään ensimmäinen jäätelö ja Tiara vaunuissa aurinkolasit päässä merenrantaa (tai tien vierustaa koristavia koirankakkoja) ihmetellen. Kuulostaa aika kivalta!
Jottei viimeinen kuva olis harmaa ja tylsä niin laitoin vielä meidän pirtsakoista pussilakanoista yhden otoksen. Hei sellasta mulla tuli vielä mieleen tuohon meidän pikkuneitiin liittyen, että tässä on kyllä nyt suhteellisen tuore äiti ihan huuli pyöreenä tän orastavan välikauden kanssa. Onko meillä tarvetta välikausihaalarille vielä tänä keväänä, kun mun laskujen mukaan kevään ajan Tiara on 6-8kk vanha, eli luultavasti ei vielä hirveesti ulkona muualla oleile kuin vaunuissa. Riittäiskö ihan vaan joku normaali keväthaalari (saako semmosia enää mistään?) tai -takki + housut vai tarvitaanko me nyt jo jotain hifistely haalaria? Kiitoksia jo näin etukäteen jos joku viitsii valaista tumpeloa! 

Nyt mahtavat lauantain jatkot kaikille ja vieläkin on yks juttu! TEITÄ ON JO 1000! Tai no ylikin, mut aivan ihana juttu että niin moni on jäänyt meidän vakituiseksi seuraajaksi. Kiitoksia hirmuisen paljon teille kaikille ja toivottavasti seurailette jatkossakin mun löpinöitä! Mulla on tässä yksi juttu kehitteillä tonnin poksahtamisen kunniaksi, mutta siitä lisää myöhemmin. Nyt moikkamoi!!!

En jaksa enää odottaa

06.03.2012
… Että Otto pääsee töistä ja mennään kauppaan.
… Että Tiara herää päikkäreiltä ja saan lukea sen kanssa kirjoja.
… Että saan tehdä sen ruokapostauksen, on nimittäin tullut kokkailtua semmosia herkkuja että oksat pois!
… Että Tiaran kummitäti Emmis tulee meille kylään viikonlopuksi parin viikon päästä.
… Että lähdetään kuun lopussa Tiaran kanssa Ouluun pariksi päiväksi moikkaamaan sukulaisia ja kavereita.
… Että on pääsiäinen ja saadaan viettää pitkä viikonloppu laatuaikaa Oton ja Tiaran kanssa.
…Että ilmat lämpenee ja saa laittaa vähemmän vaatetta päälle ulos.
… Että on vappu ja saan hyvällä omalla tunnolla ostaa jättimäisen ilmapallon, Tiaralle tietysti 😉
… Että on kesä ja voi lähteä vaikka päiväristeilylle Tallinnaan tai Korkeasaareen ihmettelemään eläimiä Tiaran ja Oton kanssa.
… Että Tiara kasvaa ja oppii kaikkea uutta ja voin käydä sen kanssa keskusteluja :D!
Mulla on paljon odotettavaa, isoja ja pieniä juttuja. Mä oon semmonen ihminen että mä en jaksa olla ilonen enkä pirtee jos mulla ei oo jotain kivaa juttua odottamassa. Siksi mä koitan keksiä tasasin väliajoin vaikka jotain kivaa tekemistä että jos on vaikka väsypäivä tai muuten vaan harmittaa niin voin aina miettiä että ”No ei oo kauaa niin sit tapahtuu sitä ja tätä”. Onko täällä muita samanlaisia odottelijoita? Mitä asioita te odotatte?
Sitten niitä kuulumisia! Lauantaina Simo, Jonsu ja Kaisla siis oli meillä viettämässä iltaa ja loppujen lopuksi se päätyi siihen että me tehtiin oma ”hieman” kyseenalaisia sanoja omaava Alias -peli ja naurettiin kippurassa toistemme selityksille. Kuvia ei lauantailta pahemmin ole paitsi Kaislan kännykässä taas mutta mä tarkistin  ne pikaisesti ja totesin että mun hiukset on sen verran epäedustavan näköset niissä että saa kyllä ne kuvat pysyäkin siellä puhelimessa. Mutta kivaa oli ja se on tärkeintä!
                 Tiara nukahti lauantaina jo 20.30 yöunille ja siitä lähtien neiti on nukahtanu siinä holleilla joka ilta ja aamuisin on sitten äitiystävällinen herätys aina kello seitsemän. No mutta en mä valita, varsinkaan nyt kun siihen aikaankin on jo suhteellisen valoisaa niin ei tunnu siltä et heräis keskellä yötä. Ja onpahan iltaisin vähän enemmän ”omaa aikaa” Oton kanssa tai vaikkapa blogin parissa, oon paljon aikaansaavampi iltaisin sen oman ajan kanssa kun aamuisin jolloin se kuluis vaan nukkuen.

”Hmmmmm…”

”Hui sä yllätit mut!”

”Ja sit tuli väsy..” En ees muista millon Tiara on viimeks sammunu tollee iha yhtäkkii kesken leikin, kai se vaan oli nii väsyny pieni neiti<3

”Namimaitoo<3"

”HUI!”

”Äiti älä ees yritä estää mua, mä nyt nuolen tätä peittoo!”

”Mene siitä häiritsemästä! Mulla ja peitolla on bisnekset kesken!”
Sunnuntaina ja eilen oltiin ihan vaan kotosalla, sunnuntaina leivoin nameja herkkuja ja eilen tehtiin ihan super hyvää ruokaa, mutta niistäpä en kerrokaan vielä mitään koska muutaman päivän päästä on ruokapostauksen aika! Ainiin ja sunnuntaina olin oikeesti niin ahkera että en vieläkään meinaa uskoa todeksi; ennen 11.00 aamulla olin jo järjestellyt, imuroinut ja luutunnut koko asunnon, tehnyt kirjahyllystä lisätilaa Tiaran leluille, siivonnut keittiön totaalisesti ja tietysti siinä samalla ollut neidin kanssa ennen kuin se meni päikkäreille.
                     Mulla ei koskaan tuu tommosta siivouskuumetta mut nyt jotenki yhtäkkiä vaan iski semmonen ”pakkosiivota” -fiilis! Otto nukkui autuaan tietämättömänä koko ajan ja mä huhkin hiki hatussa. Oli sit herralle mukava herätys kun olin kahvitkin keittäny valmiiksi ja oli unelmasiisti koti. Ja on kyllä itestäkin kivempi olla kun on siistiä, tehtiinpä taas kerran semmonen sopimus että heti kun on käyttänyt jotain tavaraa niin vie sen takaisin paikalleen, katotaan kuinka kauan tällä kertaa kestää et saadaan tää kämppä sekasin… Toivottavasti tää pysyisi edes hetken siistinä, ois nimittäin kiva tehdä se asuntopostaus kun sitä on toivottu.

Äidin tuima pikkupulla<3

Velmuna<3

Moi! Meitsi lähdössä kauppaan

Ja kaupasta nappasin tommosen komistuksen mukaani<3

Piti sitä vähän pussatakin<3

Mitä Otto tekee tossa kuvassa 😀

Ilonen neiti isin kaa<3

Maailman rakkaimmat<3
Tänään ollaan ylläriylläri taas ihan kotona vaan mutta huomenna olis tarkoitus mennä tuonne meidän läheiseen asukastaloon vauvakahvilaan erään blogikollegani kanssa, mutta siitä ehkä lisää sitten huomenissa. Nyt mä alan vaihtamaan päikkäreiltä heränneen neitiskän vaippaa ja meikkailemaan kauppareissua varten, ihanaa kun pian kello on jo neljä! Mun pää pursuilee ideoita herkkuruuista, pitää vielä katsastaa parit nettisivustot herkkureseptien varalta ennen kun pistän kengät jalkaan ja takin niskaan. Palaillaan ja ihanan aurinkoista uutta viikkoa kaikille <3