Ihan ensiksi haluaisin kiittää myös teitä lukijoita siitä miten ihana viime vuosi oli. Aloitin blogin toukokuun alussa, joten ehdin kirjoittaa tätä viime vuoden puolella sellaiset melkein kahdeksan kuukautta. Siinä ajassa oon kyllä huomannu sen että oma kirjoitustaito on kyllä kehittyny, ensimmäisiä postauksia nykyisin selaillessani en voi uskoa että olen joskus kirjoittanut jotain tollasta, myötähäpeä itteeni kohtaan on suurta joidenkin tekstien kohdalla. Mutta ei kukaan oo seppä syntyessään vai miten se kliseinen sanonta meni.
                     (Oman kirjoitustaidon?) kehittymisen huomaan myös siitä että blogin lukijakunta on jatkanut kasvuaan tasaisen varmasti koko blogin olemassaolon ajan; ensimmäisenä iltana postauksen tehtyäni lukijoita ilmestyi bloggerin kautta 16, tätä kirjottaessani luku on  jo kasvanut niinkin isoksi kuin 771! Ihan huikeeta, kiitos paljon teille kaikille♥ Blogin oikeassa yläreunassa ollutta anonyymit lukijat -kyselyäkin oli käynyt sulkeutumiseen mennessä klikkaamassa 1352 henkilöä, kiitos myös teille että ilmoititte olemassaolostanne! Bloglovin’issa ja Blogilistalla seuraajia on yhteensä useita satoja, kiitos myös teille sitä kautta blogia seuraaville, on ihan mahtavaa tietää että teitä kaikkia on niin huikea määrä seuraamassa meidän elämää ja Tiaran kasvua. Vaikka välillä 120 000 kuukausittaisen vierailun määrä jopa vähän pelottaakin niin on musta silti aivan mieletöntä että te jaksatte olla mukana meidän elämässä, päivittäisinä piristäjinä, ideoiden antajina  ja oivaltavien huomioiden tekijöinä. Yksinkertaisesti: KIITOS♥

Sitten sitä asiaa meidän uudenvuodenaatosta jota siis vietettiin ihan kotosalla Oton ja Tiaran kanssa. Aamulla siivottiin ja käytiin kaupassa ostamassa ruokatarvikkeet illan herkkuja varten. Leikittiin myös Tiaran kanssa ja pelleiltiin ihan muuten vaan, meikkailin rauhassa ja jaksoin vääntää nopeat viiden minuutin laineetkin hiuksiin uudenvuoden kunniaksi. Mä jopa pitkästä aikaa otin kameran kaksi (!) kertaa ulos mukaan niin sain räpsittyä teille vähän otoksia meidän ah niin talvisesta Helsingistä. Tässä olis ensin vähän kuvia meidän neidistä josta kyllä huomaa että harjoitus tekee mestarin, päivä päivältä päätä jaksetaan kannatella masulleenkin ollessa pidempään ja pidempään! Neidin kuvien lisäksi myös kuvia kävelyreissulta kauppaan:

Taustalla ihanan sotkuinen kämppä eilen ennen siivousta, onneksi meidän hymytyttö varastaa huomion!♥

Ihana Tiara♥

Päivän eka hissipose, kauppaan lähdössä! 😀

Ihanan ”Talvinen” Vuosaari♥

Bongattiin me kumminki vähän jotain lumen tapasta yhdeltä pieneltä nurmikkopläntiltä!

Rakas avomieheni ja hänen charmikas poseerauksensa♥ :—-D

Edelleen mä työntelen vaunuja yhtä tarmokkaana kun lokakuun alussakin, se on ihana tunne ku tietää et oma pieni ihme, maailman kallein ja rakkain asia tuhisee tyytyväisenä vaunuissa♥

Kauppareissun jälkeen tultiin kotiin valmistamaan ihania juhlaherkkuja; yrttistä prosciutto-pekonipiirakkaa ja meksikolaista salaattia. Ohjeet sain erittäin toimivaksi havaitulta Hellapoliisi -sivustolta, ja tässä ne on jos joku muukin haluaa: Meksikolainen salaatti ja Yrttinen Parmankinkkupiiras (jota muokattiin lisäämällä pekonia parmankinkkujen joukkoon ja lisäämällä täytteeseen Valion yrttinen rahka. Voin kertoa että ehkä parhaimpia herkkuja mitä ikinä ollaan Oton kanssa kokkailtu, pitää tehdä useemminkin! Otto kattoi hienosti pöydän ja ruokajuomana nautittiin sitä Oton joululahjaksi saamaa alkoholitonta luomu omenasiideriä, oli kyl tosi hyvää!

Ruoan jälkeen seittemän aikoihin illalla lähdettiin Oton ja Tirriskän kanssa ulos ampumaan raketteja, eli toisinsanoen pamauttelemaan omat pikku paukkumme ja kattomaan muiden hienoja rakettiviritelmiä:

Ostettiin vaan pikkupaukkuja ku aateltiin et jos Tiara pelkääkin sit raketteja nii menis ihan hukkaan kaikki rahat ´ku ei niitä vois ampua, mut ei se neiti kyllä yhtään pelänny vaan innossaan katteli mun sylistä.

Ihana pikkuneiti, kerrankin hereillä vaunuissa 😀

Ihana mietteliäs, pallero, mitähän tuolla pienessä sievässä päässä liikkuu?♥

Päivän toka hissipose, ehkä hieman rähjäisempänä kun aiemmassa ja mä viel laitoin laskutakin päälle ja pipon päähän ettei vaan tuu kylmä!

Ihana neiti raketeilta turvassa äitin sylissä 🙂

”Mitä täällä tapahtuu oon aivan pihalla!”

”Jänniä nuo raketit!”

Viihdyttiin semmonen vajaa tunteroinen ulkona ja sitten kun tultiin sisälle ja alkoi Tirriskän iltatoimet ja sit vietiin neiti omaan sänkyyn. No eihän se mitään unta saanu ku kokoajan raketit paukahteli, arvatkaa mitä se teki?! Se jokelteli ja lauloi yksin meidän makkarissa omassa sängyssään tunnin ennen kun nukahti viimein. Mut siis me kokoajan itkuhälyttimestä olkkarissa kuunneltiin ja hihiteltiin ja ootettiin et millon tulee itku mut ei, sinne se sit sammu. Meidän maailman ihanin tytsy♥
                             Tasan kello 00.00 tehtiin murun kanssa samaa kuin tasan vuosi sitten, pussattiin rakettien poksahdellessa ympärillä ja sen jälkeen kilistettiin ansaitut skumppalasilliset. Eilen tuli siis tasan vuosi siitä kun me nähtiin ekaa kertaa ja tutustuttiin Oton kanssa mun kaverin uudenvuoden bileissä, eipä tiedetty sillon että tänä vuonna asiat olis näin. Oli kyllä ihanaa muistella eilen meidän tutustumista ja edellistä uutta vuotta ja vaikka vuosi sitten oli hullut bileet nii kyllä tää uusi vuosi kotona rakkaiden ja hyvän ruoan kanssa ylitti sen tuhatkertaisesti. Ei vaan pysty käsittämään että siitä on jo vuosi kun meidän rakkaustarina alkoi, pian siitäkin on jo vuosi kun me saatiin tietää neidin olemassaolosta… Voivoii nyt lopetan ihan oikeesti tän muistelemisen tai tulee onnen itku silmään! 😀
                             Tää päivä on kulunut vaan kotona lagaillessa ja eilisen nameja jämiä syödessä. Sisustin myös vähän ruokailutilaa kun vaihdoin pari taulua ja lisäsin yhden taulun sinne. Tiarakin on ollu ylläri ylläri tapansa mukaan kuin naantalin aurinko kokopäivän ja ollaan juteltu ja leikitty ja harjoteltu päänkannattelua ja leluun tarttumista. Tässä vielä kuvia vuoden ensimmäiseltä päivältä:

”Hui ku tää leikkimatto on JÄNNÄ!”

”Ihania pupuja ja virtahepoja!”

Otto pelaa :DD Mun dataustuolista on tullu Oton pelaustuoli 😀

Toi vasemmanpuoleinen Marilyn on uusi ja toi oikeenpuolimmainen on ollu tossa jo kauan 🙂 Sopii kivasti yhteen mun mielestä vaikka kehykset onkin erilaiset 🙂

Upea Demin julistekalenteri tälle vuodelle, leikkelin vähän ja asettelin kehyksiin, mä ainakin tykkään! 😀

Tää on mun yhden luokkalaisen ylä-asteella kuvaama taideteos, mä rakastan tota edelleenkin ja mun mielestä toi sopii täydellisesti meidän kotiin 🙂

Ja tältä meidän ruokailutila nyt näyttää ja en usko et alan enempää enää sisustelemaankaan kun varmaan keväämmällä muutetaan isompaan kämppäänkin jos löytyy kiva kämppä tästä läheltä 🙂

Mä vastasin tänään kaikkien edellisten postausten kommentteihin vihdoin, oon todella pahoillani että mulla kesti niin kauan vastata! Ette oo jaksanu kommentoidakaan mulle kun en oo vastaillut, anteeksi vielä! Mä lupaan ryhdistäytyä tässä kommentteihin vastaamisessa nyt ku oon terveenä! Toivottavasti jaksatte kommentoida vielä mulle vaikka oonkin ollut tämmönen hidas kakka, sillä teidän kommentit on aivan ihanaa luettavaa ja mä tykkään vastata niihin! Ois ihana kuulla teidän uudenvuoden menoistakin kun nyt kerroin oman puoleni! Nyt toivotan vielä viimeset Uuden Vuoden toivotukset teille ihanuuksille, moikkamoii♥

Tänään on ollu niin kiva päivä vaikkei mitään niin erityistä ookaan tullu tehtyä, on nimittäin maailman ihaninta olla sisällä maailman ihanimman vauvan, miehen ja äidin kaa ja katella ku ulkona myrskyää oikein olan takaa. Kiitos Oton mun ei tarvinnu tänään pistää nenää ovesta ulos tiskirätin kokosten räntäpisaroiden kskelle kun tuo ihana muru kävi kaupassa töistä tullessaan. Ollaan vaan oltu ja nautittu ihanista jouluvaloista, glögistä ja tuon ihanan pikkumurusen naurusta ja juttelusta. Mikään ei voita sitä ihanaa kikatusta ja kurlutusta mikä tostä tytöstä lähtee♥ Toinen ilon aihe mulle oli ku sain vihdoinkin pukea Tiaralle farkkuleggingsit, kesällä ostin noi ja oon siitä asti oottanu et saan laittaa ne sille päälle! Pienet on ilot mulla mutta eipä se varmaan haittaa jos tuun noinkin pikkusesta jutusta iloseksi! Tässä meidän iso pieni Tikru farkkuleggingssit jalassa:

”Hähää sylkäsenpäs tutin pois ku naurattaa!”

”Ei vitsi tuol on kamera, pakko vähä poseeraa”

”Mullapa onki maailman paras isi!”

”Isin selän päällä on hyvä makoilla ku voi samalla potkia isin pyllyä, hahhah!”

”Kattokaa ku mul on ison tytön housut!”

”Hmm.. Pitäisköhän tässä alkaa nukkumaan, noeii laskin leikkiä, en mä aio nukkua ollenkaan!”

Mutta unipas vei voiton ja Tiara sammu ku saunalamppu päikkäreille♥

Ihana uninen Tikru♥

On kyl ollu niin ihanaa ku äiti on taas ollu meillä, kyllä se vaan on maailman ihanin äiti ja paras mummu Tiaralle! On ihana kattoo miten iloseksi Tiara ja äiti tekee toisensa, molemmat selittää taukoamatta ja naureskelee vaan toisilleen. Mullekki isovanhemmat on aina ollu tärkeitä ja tottakai äiti myös nii mä haluan että Tiaralla on yhtä läheiset välit omaan mummuunsa kun mullakin on. Ja vaikka äiti onkin parantunu tosi hyvin kaikista sairauksistaan niin kyllä mä oon huomannu vielä huikean piristymisen äidin olemuksessa sen jälkeen kun se ekan kerran näki tuon ihanan  palleron. Se on kyllä tehny meidän kaikkien elämästä niin mielettömän paljon ihanampaa.♥

Oon myös huomannu toisenkin asian jonka haluan omasta lapsuudesta siirtää Tiaralle; kirjojen lukemisen. Äiti on aina lukenu mulle paljon ja mä oon kunnon lukutoukka ollu aina, parhaimpina lukuaikoina luin kolmesta neljään normaalimittasta romaania päivässä. Mutta tosiaan, on niin ihanaa kun toi pallero on alkanu kiinnittämään niin paljon huomiota asioihin ja tänäänkin me luettiin pitkän aikaa. Se on ihan mieletöntä miten noin pieni jaksaa keskittyä jo kirjojen katseluun niin hyvin. Kaikki katselu- ja lorukirjat tuli kahlattua läpi ennen kun  Tiaralle tuli nälkä, muuten ois varmaan luettu vieläkin pidempään. Tykkäättekö te lukea vauvoillenne/lapsillenne? Millaisia lapsuudesta opittuja tapoja teillä on joita haluaisitte siirtää lapsillenne?

Aamulla Tiara nukkui pitkään ja mulla oli tylsää niin väkersin itelleni kiharat päähän. Onneksi en lähteny ulos ku ne ois menny pilalle sillä sekunnilla ku oisin astunu ovesta ulos 😀 Mut nyt meni hyvät kiharat hukkaan ku hengasin vaan kotona mutta ei se oo niin vakavaa 😀

Sellanen perjantai meillä, mites teillä? Ihanaa viikonloppua kaikille teille♥

Tänään kuvat saa puhua puolestaan, mä en jaksa kirjottaa enää yhtään enempää kun ne edellisen postauksen kommentit joihin vastasin. Kiitos ihan mielettömästi vielä kaikille jotka jatkoi ottaa kantaa, musta oli ilo lukea teidänkin mietteitä ja mukavaa että onnistuin pyrkimyksessäni herättää keskustelua! Ootte te lukijat vaan niin mahtavia♥ Mutta nyt, niitä kuvia:

Otettiin tänään kuvia joulukortteja varten neidistä. Meidän ihana pikkutonttu jolla on kyllä niin hyviä ilmeitä, saadaan kyl mahtavat joulukortit aikaseksi! Lopuksi neiti nukahti, uninen pikkutonttulivauva. Kai sitä nyt nukuttaa kun oli niin ihanan pehmeä peitto alla, ostin ton eilen kun käytiin Itäkeskuksessa kun oon jo kauan himoinnut tollasta vaaleaa tekoturkistorkkupeitettä. Toi oli ihan täydellinen!

Tässä sitten myös kuvia meidän uudesta ruokailutilasta, joka vihdoin on tarkotuksenmukainen eikä mikään kakkosmakuuhuone.

Ne jotka ei jaksa lukea enää riviäkään teletapeista voi suoraan skipata tonne alemmas!

Mä arvasin kyllä eilen kirjoittaessani pikkuneidin teletappien katselusta että joku saattaa nostaa esille tämän 2v iän suosituksen tv:n katselulle mut sitä en todellakaan uskonu että mua pidettäisiin noin täydellisenä idioottina joka ei omista minkäänlaista omaa järkeä. Mulle tulee tästä mieleen Essin blogissa ollut nakkikohu, ihan yhtä naurettavat mittasuhteet saanut pikkuasia. Kaikki kritisoivat kommentit oli kyllä asialliseen sävyyn kirjoitettu eikä siinä mitään mutta se mua ihmetyttää että monessa kommentissa luki lopussa jotain tyyliin ”muuten olet kyllä varmasti hyvä äiti lapsellesi”. Siis sekö tekee musta nyt osittain huonon äidin että mun lapsi on katsonut kerran elämässään tunnin teletappeja?
                             Meillä ei todellakaan ole mitenkään jokapäiväistä pikkuneidin tv:n katselu, se oli toi yksi kerta kuten sanoin kirjoituksen alussa että ”päätin läpällä KOKEILLA”. En koe että tuosta yhdestä kerrasta olisi minkäännäköistä haittaa enkä myöskään kokeillessani ajatellut että ”hei nyt jos tää viihtyy tässä näin tälleen nii se voiki aina katella näitä ja mun ei tarvi koskaan leikkiä ton kaa eikä pitää tolle seuraa”. Meillä on kyllä paljon kaikenlaista muuta hauskaa tekemistä pikkuneidin hereilläoloajaksi että ei tosiaan tarvii sitä telkkaria tuijottaa. Yleensä silloin kun pikkuinen on hereillä me leikitään leikkimatolla, pidetään pikkuneitiä sylissä lähellä, pussaillaan ja höpötellään ja katsellaan peilistä. Juuri tästä syystä teen esimerkiksi tätä blogia iltaisin, neidin mentyä nukkumaan, koska vietän päivät hänen kanssaan leikkien, syöttäen ja ulkoillen kuten niin monet muutkin äidit lastensa kanssa.
                            Eilen pikkuneiti vaan sattui heräämään päikkäreiltä just silleen että olin juuri alkanu leipomaan ja Otto oli suihkussa ja ajattelin sitten hetkeksi keksiä neidille muuta tekemistä. Leipominen kun on asia jota ainakaan mä en tykkää tehdä vasta myöhään illalla/yöllä niin oli sitten leivottava päivällä jolloin on myös todennäköisempää että pikkuinen herää. Mä kyllä omistan aivot ja tervettä järkeä sen verran että tiedän ettei vauvojen kuulu telkkaria/tietokonetta mitenkään jatkuvasti tuijottaa mutta mun mielestä siinä että silloin tällöin hetken katselee ei oo mitään pahaa enkä todellakaan usko että siitä mitään pysyviä haittoja aiheutuisi. Ja silloin tällöin ei tarkota mulle sitä että joka viikko.
                            En vaan voi käsittää sitä että miten joku voi oikeasti huolestua siitä että kerron meidän kerran toimineen tällä tavalla. Jos alkaisin joka päivä kirjoittaa pikkuneidin katselleen teletappeja tai muita ohjelmia tai joka viikko niin silloin ymmärtäisin huolestumisen ja silloin saattaisin huolestua itsekin jos lukisin jonkun toimineen niin näin pienen vauvan kanssa mutta että yksi kerta? Jokaisessa kritisoivassa kommentissa toivottiin  että en pahastu ja ihan hyvällä kuulemma neuvottiin. Ja sen kyllä uskon ettei kukaan varmaan pahaa tarkottanutkaan mut kyllä mä ainakin voin ihan rehellisesti myöntää että loukkaannun siitä et mun  järjenkäyttöä aliarvioidaan noin pahasti. Jos mä kerran teidänkin mielestä ”muuten” oon hyvä ja huolehtiva äiti niin mikä sitten saa kuvittelemaan että yhtäkkiä alkaisin kasvattamaan lapsestani median orjaa?

Jos joku teistä kommentoineista nyt suuttuu tästä tekstistä niin oon pahoillani mutta kyllä mullakin joku raja on mun sietokyvyllä. Neuvoja saa antaa, useinhan mä niitä täällä itse kyselenkin ja ne on erittäin tervetulleita mutta omaa harkintakykyä voi kyllä käyttää sillon kun miettii mitä tohon kommenttiboxiin laittaa. Toivottavasti en loukannut teitä ja toivon myös että pysytte jatkossakin tästä huolimatta mun lukijoina. Kiitos ja kuittaus ja nyt sitten muuta asiaa.

Pyhäinpäivä
Ihanan kiireetön ja rauhallinen päivä ollu tänään kun ei tarvinnu käydä kaupassakaan niiden ollessa kiinni. Tosin siivottiin kyllä aamulla ja laitoin ensimmäisiä joulujuttuja esille. Alotin kumminkin tosi rauhallisesti laittamalla vaan parit kynttilät mut pikkuhiljaa laittelen enemmän tässä kunhan joulukuu lähestyy. Kohta meillä on varmaan kolme joulukuusta ja ainakin kymmenet jouluvalot.. No ei ehkä sentään mutta ei paljoa varmaan puutu kun oon niin jouluhullu! Mut eipä siinä mitään vikaa ole, ainoa huono puoli tässä ylikoristelemisessa on sitten se loppiainen kun joutuu keräämään kaikki pois ja ei millään jaksais kun niitä on niin paljon ja muutenkin on ihan ähkyssä vielä jouluruuista ja konvehdeista. Mut se on vaan pieni haittapuoli onneksi!
                         Ollut kyllä niin inhottava ilma vaan et ei päästy ulkoilemaan mut ollaan sitten möllötetty sisällä ja syöty omenapiirakkaa ja hyviä pihvejä pyhäinpäivän kunniaksi. Harmittaa kyllä vähän toi ilma, ois ollu niin ihana lähtee Hietsun hautausmaalle katteleen sitä kynttilämerta illalla mut ei siitä kyllä tolla säällä ois voinu nauttia niin paljon. Onneksi Nona, yksi pikkuneidin tulevista kummeista jaksoi liikkua ulos säästä huolimatta ja kävi moikkailemassa meitä tänään ja oli ihan hämmentynyt kuinka paljon neiti onkaan kasvanut! Viimeksi kun Nona kävi katsomassa pikkuista niin ikää taisi olla vajaa kuukausi ja nyt yhtäkkiä ihan parissa viikossa neiti on  muuttunut ihan hirveän paljon seurallisemmaksi ja isommaksi pikkuneidiksi.

Laitoin olkkarin pöydälle ihania punaisia tuoksutuikkuja, noi tuoksuu joillekin marjoille.

Sit kans tollanen jouluinen ostoslista -vihko jossa on magneetti, en muista mistä ton löysin mut toi on  just hyvä nii voi kirjotella joulu-ostoksia muistiin!

 Tossa seinällä on tollanen meidän alueen asukastalon viikko-ohjelma ja siel ois keskiviikkosin ainakin minimuskari joka on 2-5kk ikäsille vauvoille ja aattelin et voitais käydä itte parin viikon päästä siellä koittamassa et millasta se on kunhan neiti ensin täyttää sen 2kk! Sit tuolla on kans vauvakahvilaa ja vaikka mitä muuta ohjelmaa lapsiperheille joka päivä, pitäis mennä käymään mut en oo vaan vielä saanu aikaseksi. Naurettavaa sinänsä koska toi asukastalo sijaitsee meidän viereisessä pihassa. Mut onneksi tässä ei oo mikään kiire mihinkään eikä toi talo tosta häviä. Enköhän mä jossain vaiheessa mee sinne, ois ihan mukava tutustua oman alueen äiteihin. Millasia kokemuksia teillä on vauvaharrastuksista? Ootteko käyny vauvakahviloissa tai -muskareissa tai onko teillä jotain muitakin hyviä harrastusvinkkejä? Mä haluaisin kans kauheesti joskus koittaa Baby Pilatesta tai Baby bailatinoo, onko kellään niistä kokemusta? Vauvauintiin mä ainakin haluan sitten mennä neidin kanssa, siitä oon kuullu pelkästään positiivisia kokemuksia ja muutenkin pikkuinen näyttää viihtyvän vedessä. Ja en mä aio kaikkia mahdollisia harrastuksia meille haalia mut joku yhteinen äiti-vauvaharrastus ois kiva
!

Pikkusen takajeejee on kasvanu ihan  hulluna! 😀

Kummitäti ja meidän pikkuamppari ku on keltasta ja mustaa päällä! 😀

Nyt mä alan kattoon Oton kans leffaa ja syömään vielä yhden palan omppupiirakkaa, hauskaa viikonloppua kaikille ihanille!♥

Mun piti eilen postata jo mut me päädyttiinki viel IKEA:an lastentarvikeliikkeen jälkeen ja olin yksinkertasesti niin poikki ku päästiin himaan et mä vaan söin ja menin aikasin nukkumaan. En oo ikinä ennen tehny tollasta ex tempore -reissua ikeaan, se jotenki vaatii aina kauheeta suunnittelua mut eilen sit mentiin sinnekin ja mukaan tarttu kyl hyviä löytöjä ja ei menny ylipaljoa rahaakaan. Isompien juttujen lisäksi ostettiin mm. pikkuneidille pussilakanoita ja kylpyamme, mittakulhoja ja säilytyspurkkeja keittiöön, mun kauan haaveilemani laadukas kokkiveitsi ja pinkit tohvelit mulle.

Siinä se meidän neidin sitteri nyt on, eli tollaseen Emma -merkkiseen aika basicmalliin päädyttiin. Hirveen monissa sittereissä oli jotenki tosi kova ja epämukavan tuntunen kangas mut tossa oli sit tollanen ihanan pehmee, irrotettava ja konepestävä päällinen.  Ton saa säädettyä moneen eri asentoon, myös ihan makuuasentoon ja on erilliset säädöt jalkaosaan ja yläosaan. Sit tossa  on myös noi stopparit et se ei keinu kokoajan ja kantokahvat mut ne on nyt tuol alla piilossa. Toi kestää 15kg painoon asti ja on muutenki ihanan tukeva, Tiny Loven Gymini Bouncer oli hirveen huteran tuntunen tohon verrattuna eikä se tärinätoimintokaan ollu mitenkään ihmeellinen joten mun mielestä tää oli hyvä valinta. Hinta oli varmaan aika keskitasoa, 49€. Ainiin ja kiitos myös babysitter -vinkeistä, niiden pohjalta oli helpompi arvioida et mikä on hyvä sitteri ja mikä ei, ootte ihania kun jaksatte auttaa♥

Sitten mulla ois vähän kuvia meidän uusista sisustusjutuista ja ikea-löydöistä:

Mun lempilelu oli vauvana mun tädin vanha pehmoporkkana mut se on menny hukkaan, olin ihan mielettömän onnellinen ku löydettiin eilen ikeasta meiän neidille oma pikku porkkana♥

Tommonen ihana naulakko, äiti sti sen jostain meille ja sain siihen kivasti kaikki mun korut laitettua.

Nyt on vauvanurkka vihdoin valmis, tai no mobile viel puuttuu mut on toi lamppuki nyt paikoillaan 🙂

Ton kivitaulun oon joskus saanu lahjaksi mun tädiltä ja sen mieheltä ja se sopi nyt loistavasti meiän makkarin sisustukseen nii oli kiva saada sekin seinälle.

Meidän talossa on semmonen kierrätyshuone minne saa viedä ja sieltä saa ottaa kaikkia huonekaluja, vaatteita, kenkiä ym ja eilen kun Otto ja äiti vei sinne meidän kylppärin kaapit ne löysi ton ihanan mustan rautaisen naulakon sieltä. Oon aina halunnu tollasen!

Ikean lehtiteline pääsi kans vihdoinki seinälle ja sai kaikki l ehdet pöydiltä pyörimästä siihen.

Tommonen magneettitaulu, nyt saa tohon kaikki neuvola-ajat ja tärkeet paperit nii löytyy helpommin.

Uusi ihanan pirtee matto ikeasta keittiöön, oon ihan rakastunu tohon pinkkiin väriin!

Mä en tiedä mistä ihmeestä noi vanhat kaapit oli mut ne oli maailman oksettavimmat ja ällöttävimmät, meidän vanha asukas siis jätti ne tänne ja eilen vihdoin raivattiin ne pois tieltä ja tilalle tuli (ei ehkä maailman esteettisin mutta ihanan käytännöllinen) ikean Antonius -säilytysjärjestelmä. Nyt on kans tossa pesukoneen päällä neidille hoitoalusta ja pyykkikorin takaa pilkistää vauvan pikkuinen amme.

Kaikenlaista, paljon mul varmaan jäi kuvaamattakin mut tässä on nyt suurin osa kodin muutoksista. Oon myös tänään tehnyt vähän inventaariota vauvanvaatteiden suhteen ja kuvaillutkin laatikoiden sisältöä jo valmiiksi joten huomenna luvassa vauvanvaatepostausta. Huomenna alkaa myös raskausviikko 35! En voi uskoa kuinka nopeesti aika menee, ihanaa! Mun pitää tehdä masupäivitystäkin mut sen voisin säästää perjantaille kun on seuraava neuvolakäynti ja saa vähän enemmänkin tietoa sitten.. Tänään tulee Slummien miljonääri -elokuva telkkarista ja ajattelin sen katsastaa ku mulla on jääny se kattomatta. Ootteko nähny kyseistä leffaa ja mitä ootte tykanny siitä? Mitä piditte meiän uusista sisustusjutuista ja babysitteristä? Toivottavasti teil on ollut ihana viikonloppu ja hauskaa sunnuntai-iltaa♥