Työviikko on pulkassa muuten kuin blogin osalta, ja humpsahti ohi sellaista vauhtia etten edes huomannut. Miten loma-aika aina tuntuukin paljon pidemmältä kuin työviikko? Töissä ollessa viikot vaan vyöryvät eteenpäin hurjaa vauhtia ja itse jotenkin yrittää pysyä perässä. No mutta, nyt kun työviikko on takanapäin, on aika kääntää katse takaisin kohti Mallorcaa ja kurkistaa meidän lomareissun keskipisteeseen eli hotelliin, missä me vietettiin suurin osa ajasta.

Me ei tällä kertaa tosiaan lähdetty millekään kulttuurimatkalle tai etsimään mitään once in a lifetime -kokemuksia, vaan ihan puhtaasti rentoutumaan ja lataamaan akkuja. Olemaan yhdessä ja olemaan tekemättä mitään sen kummempaa. Haluttiin mennä lasten ehdoilla, eikä suorittaa lomalla ollenkaan. Hotelliksi valittiin sellainen, joka näytti mahdollisimman mukavalta lapsille, ja hotelli määräsi koko lomakohteen. Oltaisiin siis hyvin voitu lähteä vaikka Portugaliin tai Kreikkaan, me ei katsottu hotelleja mistään tietystä matkakohteesta vaan ainoastaan vertailtiin kaikkien mahdollisten hotellien lapsiperheystävällisyyttä toisiinsa. Tämä joka me valittiin, Viva Can’n Picafort, vei voiton kaikista muista, ja viikon siellä vietettyäni voin sanoa että kannatti todellakin valita se.

Hotellista löytyi ulkoa kolme 100-150cm syvää ”kunnon” uima-allasta, joista yhdessä oli sellainen liukupomppumäki joka on kuvissakin vilahtanut. Lisäksi oli jättimäinen 40cm syvä lastenallas, jossa oli kymmenen erilaista liukumäkeä ja vesiputouksia ja merirosvolaiva, sekä vauvojen allas joka oli kokonaan katettu ja ihan pikkuinen. Sitten oli vieläpä iso vesiliuku josta laskettiin isoilla kumirenkailla joko yksin tai kaksin. Hotellin jokaiselle huoneistorakennukselle oli myös vielä oma allas, joihin oli saatavilla niitä ”omalta terassilta suoraan uimaan” -huoneistoja. Sisätiloissa oli myös lämmitetty syvä uima-allas sekä poreamme ja saunoja, sekä sellainen K18-SPA.

 

Auringonottopaikkoja oli oikein runsaasti kaikkien altaiden ympärillä, ja muualta löytyi tosi hyvin paikkoja pitkin päivää mutta lastenaltaan ympäriltä sai varata paikan jo heti aikaisin aamulla että pääsi sinne. Kuvissa alueet näyttävät tyhjiltä koska en viitsinyt kuvata silloin kun ne olivat täynnä bikineissä tai uikkareissa hengaavia ihmisiä, kuvasin mieluummin aikaisin aamulla tai myöhään illalla kun altaat oli suljettu.

Uimisen ja vesileikkien lisäksi hotellilla oli trampoliinipuisto, iso leikkipuisto lapsille jossa oli pomppulinna ja trampoliini myös, minigolfrata, pelialue ilmakiekkoineen ja arcadepeleineen, kuntosali ja spinningpyöriä ja kaksi lasten kerhoa, joista toinen kansainvälinen ja toinen suomenkielinen. Kansainvälinen lastenkerho järjesti joka ilta lapsille discon, ja sen jälkeen oli vielä joka ilta joku show aina yhdeksältä koko perheelle.

Hotellissa oli saatavilla All Inclusive, mutta me ei otettu sitä ja olen siitä tosi tyytyväinen varsinkin Tiaran allergiaepäilyjen jälkeen. Oli kivempaa itse tutkia ja ostaa kaupasta, sekä testata eri ravintoloita aina lounas- ja päivällisaikaan. Hotellin ulkopuolisista ravintoloista kerron myöhemmin lisää kunhan pääsen sinne asti! Mutta tämän hotellin ravintoloista me testattiin vain allasbaaria ja siellä oli tosi keskivertoa ruokaa ainakin omaan makuuni. Ehkä buffassa olisi ollut parempaa, mutta sitä me ei koskaan testattu.

Hotellin sisällä olevasta supermarketista sai kätevästi ostettua jäätelöt ja aamiais- ja iltapalatarvikkeet. Jätskiä oli saatavilla jopa gluteenittomana. Siellä oli myynnissä myös vesileluja ja kaikkea muuta kivaa, sekä matkamuistoja. Hotellilta ei ollut pitkä matka lähimpään isoon Supermercado-supermarkettiinkaan, ehkä n. 500 metriä, ja siellä me käytiin melkein joka päivä.

Lapset tykkäsivät hotellista ihan hulluna, voin kertoa että kun me astuttiin eka kertaa hotellin allasalueelle he kiljuivat riemusta ja kasvoilla loisti ehkä maailman suurin hymy. Hotellissa ihan kaikki oli lapsiystävällistä, allasalueelta pääsi nopeasti vessoihin ja kaikessa huomioitiin lapset niin kivasti. Kaikki erilaiset altaat ja leikkipuisto tekivät hotellista lapsille kuin viikon kestäneen huvipuistoretken, ja olen aika varma että he tulevat muistamaan sen pitkään.

He kävivät myös parina aamuna kaksi tuntia suomenkielisessä lastenkerhossa, josta he saivat uuden kivan kaverin joka tulikin useampana päivänä meidän kanssa allasalueelle leikkimään. Lastenkerho oli kiva, koska se oli aamulla klo 10-12 ja me saatiin Oton kanssa makoilla edes pari kertaa altaalla kahdestaan sen aikaa ihan rauhassa, kun muuten kokoajan touhuttiin lasten kanssa ja laskettiin liukumäestä. Lastenkerhossa he askartelivat ja tekivät temppuratoja ja maalasivat ja he odottivatkin sitä tosi innolla. Monella muulla perheellä näytti olevan isovanhemmat mukana, jotka välillä lähtivät lasten kanssa altaalle ja vanhemmat suuntasivat rentoutumaan, mutta musta tämä kerho oli myös kiva ratkaisu.

Huh! Mä voisin kyllä lähteä tuonne koska tahansa uudelleen, ja meidän lapset lähtisivät varmana samantien jos vaan kysyisin. Ehkä me vielä suunnataankin uudellen Ca’n Picafortiin, oli se ihanan rentouttava paikka. Mä kirjoitan vielä toisen postauksen jossa kerron yleisesti kohteesta enkä pelkästä hotellista, niin saatte käsitystä siitäkin että millainen paikka oli kyseessä hotellin ulkopuolelta. Hotellihuoneistoista vielä sen verran, että ainakin meillä oli tosi tilava kaksio joka oli melkein yhtä iso kuin meidän koti mutta toki ilman sitä toista makuuhuonetta. Keittiö oli hyvin varusteltu ja kylppäristä löytyi sekä suihku että iso kylpyamme. Hotellissa oli myös ilmainen wi-fi joka toimi koko hotellialueella, myös altailla, mutta se ei ollut mikään maailman nopein ja esimerkiksi snapchatin käyttö onnistui vain vaihtelevalla menestyksellä. Insta ja Fb toimivat kuitenkin ihan suht hyvin.

Nyt mä alan katsomaan Oton kanssa vähän Daredevilia Netflixistä (ollaan ihan koukussa!) ja sitten nukkumaan. Huomenna kotipäivä tyttöjen kanssa, jes <3

Hyvää yötä ihanat!

Eilen vielä nautittiin vikasta lomapäivästä, ja tänään ollaankin sujahdettu täysillä takaisin arkeen. Onneksi ihan mielettömän kaunis kesäsää on hellinyt meitä ja tehnyt kotiinpaluusta huomattavasti miellyttävämpää kuin mitä se olisi ollut esimerkiksi perinteisillä juhannuksen +12 asteella. Paettiin eilen matkatavaroiden täyttämää kotikaaosta Linnanmäelle Emilian, Topiaksen ja lasten kanssa ja vietettiin hauska iltapäivä yhdessä. Lapset juoksivat laitteesta toiseen ja me aikuiset saatiin vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa. Käytiin viime kesänäkin yhdessä Lintsillä, ja tästä voisi kyllä ottaa sellaisen jokakesäisen perinteen, vai mitä, Emilia?!

Maanantaiaamu alkoi aikaisin, ja päiväkodin kautta menin töihin. Tiaralle pitää olla omat eväät nyt aina jos päiväkodissa on jotain gluteenia tai maitoa sisältävää ruokaa, ja veinkin hänelle evästä sinne. Onneksi päiväkodissa oltiin tosi tosi ihania ja huomioivia  ja kaikki mitä vaan voi antaa Tipalle tulee nyt päiväkodin puolesta siihen asti että saadaan ne tulokset testeistä, sen jälkeen tietysti kaikki muutkin ruuat erikoisruokavaliota noudattaen. Vaikka meillä ei vielä todistusta olekaan niin päiväkodissa alettiin jo järjestää asioita ja tekemään tilauksia.

Menomatkalla Mallorcalle, lentokoneessa, Tiaralle tuli uudelleen samanlainen kipu- ja pahoinvointikohtaus kuin aiemmin samalla viikolla, ja me säikähdettiin tietysti pahanpäiväisesti. Neljän tunnin lennosta ensimmäiset 3,5 tuntia meni samalla tavalla kuin taannoinen yö sairaalassa, kivusta kieriskellen ja pahoinvoiden, mutta onneksi viimeisen puolen tunnin aikana neidin olo helpotti vihdoin ja koneen laskeuduttua hän jo oli heti lähdössä uimaan. Me jätettiin tuon jälkeen ihan kaikki maitotuotteet gluteenin lisäksi pois, ja sen jälkeen kaikki oireet ovat hellittäneet. Eli vahvasti nyt epäilen että kyseessä on sitten se maito, kun lääkärin neuvoa noudattaen pelkän laktoosin ja gluteenin pois jättäminen ei vaikuttanutkaan mitenkään pysyvästi.

Viikko ja kaksi päivää ilman maitotuotteita, ja hän on kuin uusi neiti. Niin pirteä, hyvinvoiva ja mahakaan ei ole ollut kertaakaan kipeä tai turvonnut. Sitten kun diagnoosi varmistuu, niin otetaan pikkuhiljaa takaisin ruokavalioon ne ainekset joille hän ei olekaan allerginen, eli luultavasti viljat. Mutta tosi hyvin hän on ymmärtänyt ettei voi syödä nyt niitä tai maitotuotteita, ja hyvin ollaan löydetty korvaavia tuotteitakin. Neiti ei ole joutunut luopumaan mistään lemppareista, gluteeniton mysli menee mantelimaidon kanssa ja gluteeniton pasta on ihan yhtä hyvää.

Lisää Mallorcakuulumisia tulee kunnolla heti kun mulla on parempi hetki keskittyä, mä en halua nimittäin sekoilla tai höpötellä mitään turhanpäiväistä vaan jakaa kaikki ne lomamatkahetket juuri niin ihanina kuin ne olivat. Siksi maanantai-iltana, työpäivän ja kolmen tunnin varaston tyhjentämisen jälkeen mulla riittää aivokapasiteettia juuri tällaiseen höpöttelyyn, ja jätän ne paratiisikuvat paremmalle päivälle. Mutta hei, nyt on 90% tyhjempi varasto kuin vielä muutama tunti sitten, kiitos Oton joka kantoi kaiken ulos, ja meidän taloyhtiön joka tilasi vaihtolavan kevään kunniaksi pihalle. Ja löysipä moni meidän vanha huonekalu, vaate ja lelu jo uuden kodinkin kun naapurit kävivät tsekkailemassa lavaa. Mahtavaa!

Ihanaa olla takaisin tohinassa ja touhussa, tunnen olevani ihan elementissäni vaikka lomailu ihanaa olikin. Huomenna on tyttöjen kevätjuhla enkä malta odottaa että näen heidän esityksensä<3 Ottokin tuossa juuri silittää hiki hatussa Zeldan mekkoa juhlaa varten, ja hoitajien lahjat on paketoituna. Huomisesta tulee varmasti kiva päivä.

IHanaa alkanutta viikkoa kaikille <3

Heippa ihanat! Kotona ollaan, nukuttu jo yksi yö täällä ja tämä aamu pesty hulluna pyykkiä ja purettu tavaroita. Mä en voi sanoin kuvailla miten ihana reissu meillä oli, ja miten hyvää se teki, mutta voin yrittää, ehkä pääsen edes lähelle. Mua alkaa melkeen itkettää kun mietinkin kaikkea, tuon matkan merkitystä meille ja mulle. Mun ensimmäinen pidempi loma sen jälkeen kun aloitin kahden työn arkeni.

Ennen lomalle lähtöä en edes tajunnut miten loppu mä olin sekä henkisesti että fyysisesti. Ensimmäiset viisi yötä reissussa mä nukuin 12h joka yö ja se teki niin hyvää. Nukuttiin koko perhe kuin tukit, lapsetkin simahtivat illalla aina sekunnissa kun päivät oli niin täynnä kivaa touhua, ja nukkuivat aamuisin pitkään. Mä en avannut konetta koko reissulla, vaikka mukana se kyllä oli. Kiitos siitä kuuluu teille, teille ihanille jotka käskitte mun irtautua kunnolla ja ottaa lomaa. En ole syyskuun 2012 jälkeen pitänyt näin pitkää taukoa koneesta, ja sekin teki kyllä hyvää! Koska arvatkaa mitä, mun sormet oikein syyhysivät jo viimeiset pari päivää lomasta että pääsen vaan kirjoittamaan ja kertomaan kaiken ja laittamaan kuvat koneelle ja höpöttelemään. Ja nyt kun mä tätä kirjoitan, tämä tuntuu niin hyvältä, oli ikävä!

Mulla on reissulta lähemmäs pari tuhatta kuvaa ja kymmeniä videopätkiä, ja tulette näkemään kaikki parhaat palat seuraavien päivien tai viikkojen aikana. Blogi ei muutu pelkäksi reissublogiksi vaan ripottelen Mallorcaa normiarkipostausten sekaan niin pitkään kun juttua riittää! Mutta nyt riittää nämä käytännön asiat, ja pakko hehkuttaa vielä kerran että meidän hotelli oli aivan ihana, oikea lapsiperheen unelma, ja se sijaitsi Mallorcan Ca’n Picafortissa ja olikin nimeltään Viva Ca’n Picafort.

Kuten kerroin jo ennen lähtöä, me valkattiin hotelli ainoastaan sillä perusteella mikä näytti lapsille kaikkein mukavimmalta. Valinta oli aivan napakymppi, ja lapset tykkäsivät todella paljon. Altaat, leikkipuistot, trampoliinit ja liukumäet sekä minidisko saivat meidän neideiltä kiitosta. Kerron myöhemmin lisää itse kohteesta ja meidän kokemuksia tarkemmin, nyt tyydyn vain sanomaan että loma ylitti kaikki meidän odotukset.

Me lähdettiin reissuun leppoisalla asenteella, ei odotettukaan mitään kuuta taivaalta tai ladattu itsellemme paineita kokea mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa. Haluttiin vaan rentoutua ja olla yhdessä, ja sitä me kyllä saatiin. Lapsetkaan ei tietysti osanneet odottaa mitään etukäteen, kun tämä oli heidän ensimmäinen rantalomansa, mutta kuulemma heillä oli paras loma ikinä. Lasten ajatuksia lomasta saatte lukea vielä tarkemmin, sillä he ovat saaneet kuvata ja kertoa omia meininkejään Mallorcalta.

Mallorca oli täynnä ihania tuoksuja, kauniita maisemia, mahtavia ihmisiä ja kaikkea kivaa, mutta kaunein ääni tuli kyllä meidän mukuloista: heidän maailman suloisin naurunsa, joka raikasi koko reissun ajan. Itsekin tuli kyllä naurettua ja hymyiltyä tällä reissulla varmaan enemmän kuin pitkään aikaan. Meillä oli niin kivaa, olen niin onnellinen ja iloinen että saatiin tehdä näin kiva reissu ja se meni niin mukavasti. Kiitos Otto ja lapset maailman parhaasta matkaseurasta!

Tänään me vielä pidetään viimeinen lomapäivä ja suunnataan Linnanmäelle iltapäiväksi Emilian perheen kanssa, jes! Huomenna koittaa arkeenpaluu, mutta ennen sitä saa vielä nauttia ja rentoutua. Ihanaa ja aurinkoista sunnuntaipäivää kaikille <3 Ja kiitos että olette siellä, tänne oli ihana palata!

Lapset pääsivät vastailemaan muutamiin loma-aiheisiin kysymyksiin, että saatiin vähän lomanalkajaistunnelmia taltioitua. Kysyin kummaltakin kuusi kysymystä lomaan liittyen ja tässä ne tulevat, kera sydäntälämmittävien ja huvittavien vastausten.

Miltä tuntuu lähteä lomalle?

T: Kivalta.

Z: Se on hyvä juttu!

Mitä aiot pakata mukaan matkalle?

T: Pieniä Palace Petsejä ja My Little Ponyja ja kirjoja ainakin ABC Boken et mä voin lukee.

Z: Tän ponin, ponin harjan, isin eli minun unilelun, vaatteita, minionin eli minun toisen unilelun, en muuta.

Mitä aiot tehdä lomalla?

T: Leikkiä ja mennä sinne lasten diskoon ja uima-altaaseen uimaan.

Z: Mennä merirosvolaivaan liukumäestä, uida sisäuima-altaassa, mennä merirosvolaivaan sisälle.

Mikä on parasta lomalle lähtemisessä?

T: Se että pääsee merirosvolaivauima-altaaseen!

Z: Että minä saan uikkarit!

Onko jännää mennä lentokoneella?

T: Joo se on tosi jännittävää!

Z: Minä en putoa!

T: Et niin koska sulla on turvavyö!

Z: Joo ja otetaaks me myös matkalaukut? Minä haluan minun Mikki-matkalaukun!

Mitä muuta tulee lomasta mieleen?

T: No ei mitään jännittävänlaista!

Z: Et mä otan mun maton mukaan, mut mä en voi kantaa kaikkii mun tavaroita itte. Ja äiti, mun ponin tukka on tummempi kun sun, mut seki on violetti.

Sanotteko vielä lomaheipat?

T: Heippa, minä lähden nyt lomalle!

Z: Mul ei ole lomaheippoja, mulla on ihan tavallinen heippa!

En osaa kyllä kuvitella ketään hauskempia ja mukavampia matkakumppaneita kuin nämä kaksi neitiä (no toki Otto sarkastisine letkautuksineen pääsee samalle tasolle). Maailman parasta lähteä heidän kanssaan reissuun, mä niin toivon että tästä tulee meille kaikille sellainen hyvänmielen kokemus joka lämmittää vielä talven pakkasillakin.

Moi! Kiitos hurjasti tsempistä ja hyödyllisistä neuvoista teille kaikille. Tämä ja eilinen ollaan menty tosiaan täysin ilman gluteenia ja laktoosia, ja pienen potilaan masu on voinut ihan suhteellisen hyvin ja hän on ollut pirteä oma itsensä. Vaikka tämä nyt tuli loman kannalta huonoon saumaan, niin toisaalta on myös hyvä sauma – saadaan olla kaikki yhdessä, ja voidaan heti testata miten ruokavalion muutokset auttavat, päiväkotiin kai käsittääkseni pitäisi olla lääkärintodistus allergiasta että saa erikoisruokavalion? Ja meillä ei vielä diagnoosia ole. Nyt saadaan hyvä pitkä aikaväli jolloin voidaan testata vaikutusta, ja toivoa että se auttaa pysyvästi.

Tämä päivä on mennyt siivotessa ja pakatessa, ja nyt alkaa kaikki tavarat olla kasassa lukuunottamatta niitä mitä vielä tänä iltana tarvitaan. Lähtö on aikaisin aamulla, ja ollaan jo ennen puolta päivää perillä. Tuntuu uskomattomalta että vihdoin on koittanut tämä päivä, varsinkin kaikkien näiden viime viikkojen hankaluuksien jälkeen. Olen vieläkin kokoajan vähän varpaillani, mutta viimeistään lentokoneen noustessa ilmaan mäkin aion huokaista ja siirtyä lomalle. Hyvin kaikki menee, pakko siihen on uskoa ja lakata olemasta luonteeni vastaisesti sydän kurkussa jatkuvasti.

Ollaan kerrankin pakattu sopivasti tavaraa mukaan, niin että jos vaikka eksyttäisiin ostoksille reissun aikana, on matkalaukuissa vielä tilaa. Tänään kävin ostamassa vielä aurinkorasvat ja muut tarpeelliset, nyt sitten toivotaan vaan mahdollisimman ihania säitä. Niin, ja Otto kävi ostamassa itselleen Star Wars -jättiuimarenkaan jonka päällä hän aikoo lillua uima-altaassa, en kestä! Ihan höpö tuo mies!

Mä olen tosi pahoillani että tämä viikko on ollut bloginkin kannalta vähän tämmöinen ei-niin-säännöllinen, kieltämättä ei ole  mitenkään sellainen olo että juuri nyt on hyvä sauma lähteä lomalle täältä. Mutta uskon että lomailu tekee todella hyvää ja palaan sitten ihan uudella puhdilla kirjoittamaan. Olen ajastanut loman ajaksi useita postauksia, eli höpötykset eivät lopu täältä vaikka mä lomailenkin. Luultavasti päivitän lomakuulumisia myös loman aikana ainakin kerran tai pari, mutta en aio ottaa siitä stressiä. Keskityn nauttimaan lomasta ja siitä että saadaan olla koko perhe yhdessä monen monta päivää putkeen.

Tämän viikon ajan hiljaisina olleet Instagram ja Snapchatkin aktivoituvat lomalla, joten seurailkaa niissä jos haluatte tuoreita kuulumisia, molemmista löydyn nimellä @iinalaura.

Ihanaa viikonloppua kaikille ja kiitos vielä siitä että olette niin ihania <3