Sininen väri on ollut sellainen jota en juuri koskaan osta itselleni, mutta tänä kesänä jotenkin olen löytänyt sen ja tykästynyt. Ostin nimittäin jo toisen sinisen mekon viime viikolla, koska se oli vaan kuosiltaan ja malliltaan niin ihana, ja kaula-aukko sopi ostamaani siroon kultaiseen koruun täydellisesti. Sininen väri on jotenkin ihanan raikas ja kesäinen, ja kai se sopii vaaleaan tukkaankin kivasti.

Mekko BikBok / Kaulakoru H&M / Kello Marc by Marc Jacobs* / Sormukset Topshop / Kengät H&M / Laukku Marc by Marc Jacobs / Aurinkolasit Gina Tricot /*saatu blogin kautta.

Olen jo pitkään etsinyt siroa monikerroksista kaulakorua, ja nyt löysin vihdoin h&m:ltä juuri sellaisen kuin halusinkin. Koru on tosi yksinkertainen, mutta useat ketjut tekevät siitä sopivan näyttävän ja se tuntuu jotenkin ihanan kevyeltä ja freesiltä kaikkien massiivisten statement-korujen jälkeen. Näiden korujen lisäksi kaulassa suunnilleen kiinniolevat chokerit ovat nyt supertrendikkäitä mutta niihin mä en ole vielä päässyt sisälle, vaikka ala-asteella niiden suuri fani olinkin. Mulla on edelleen tallessa mun ala-asteella ostama musta  venyvä choker jollaisia näkyy nyt joka puolella, niin hassua että ne ovat tulleet takaisin muotiin!

Toissapäivänä oli ihan kauhean kova tuuli ja asukuvien ottaminen oli lievästi sanottuna haasteellista, saatiin yksi aika huvittava kuva jossa mulla on ihan täysi poseeraus päällä mutta kaikki itsestään liikkuvat osat kuten hiukset ja mekko ovat aivan päin prinkkalaa. En kestä, kuva on niin hassu!

Sininen mekko ja koru hot or not?

Me tässä juuri mietitään päivän ohjelmaa banaanilettuaamupalan ja ompeluhetken jälkeen, katsellaan mitä hauskaa me keksitään! Ihanaa päivää kaikille <3

Kimonot tai niiden tyyliset liehuvat jakut ovat olleet jo pitkään muodissa, mutta en ole itse aikaisemmin lämmennyt ajatukselle niistä omassa vaatekaapissani. Tämä on taas näitä trendejä joille mä sytyn myöhässä, mikä on hassua. Jotkut jutut kolahtavat heti, ja toiset vaativat pidempää sulattelua ennenkuin löydän oman tapani toteuttaa niitä. Ehkä mä ihastuin niihin nyt, kun lämpimät säät tulivat ja kaipasin sellaista kevyttä ja monikäyttöistä jakkua, joka menee niin töissä kuin rannallakin.

Puin jakun eilen ekaa kertaa päälle kun oli helteinen päivä, ja se toimi oikein kivasti mun mielestä. Musta ei ole kauhean kesäinen väri, mutta jotenkin tuntui luontevalta vetää all black everything -meiningillä, se vaan sopi jakun tyyliin. Kengiksi valitsin kuitenkin ruskeat Berliinistä viime kesänä ostetut cut out -nilkkurit, koska ne olivat kivan rennot mutta kuitenkin ryhdikkäät korkojen ansiosta.

Ihanaa kun vihdoinkin on lämmintä kun ottaa asukuvia, eikä tarvitse hytistä kun kuvaa yksityiskohtia. Toivottavasti tämä sää kestää pitkään. Mä olen aina ihan jäässä kun kuvataan asuja ja tuulee, koska on pakko pitää kuitenkin aina takkia auki jos haluaa näyttää koko asun eikä vain niitä samoja ulkovaatteita. Kesä on niin parasta asukuvausaikaa! Onneksi jakku on väritykseltään ja tyyliltään sellainen, että menee mun mielestä kivasti myös syksyllä takin alla. Sitä voi hyvin yhdistellä pillifarkkuihin, hameisiin sukkahousujen kanssa ja muihin lämpimämpiin kavereihin.

Kimono Cubus / Toppi ZARA / Hame Gina Tricot / Laukku Coach / Kengät Primark / Kello Marc by Marc Jacobs* / Korvakorut Marc by Marc Jacobs /*saatu blogin kautta.

Mun mielestä kimono on ehdottomasti hot, mutta mikä on teidän mielipide? Hot or not?

Ihanaa päivää kaikille <3

Eiliseen juhannusaattoasuuni kuului iso, musta lierihattu. En ole käyttänyt hattua päässä varmaankaan teinivuosien snapback-villityksen jälkeen, ellei satunnaisia superkuumia hellepäiviä (ja edelleen niitä snapbackeja) lasketa. Niiden lisäksi hattumuistoni liittyvät lapsuuden kalastajahattuihin, jotka olivat silloin joskus niin kamalan muodikkaita. Mun oma oli lempparini oli oranssi, jonka sain Itiksen H&M:ltä silloin kun se oli täällä vasta ihan ensimmäisiä vuosia. Lapsena mun lempiväri oli oranssi, ja jos sain valita värin, valitsin aina oranssin.

Oranssista on pitkä aika, nykyään vaatekaappini sisältö koostuu ehkä pääosin vähän maanläheisemmistä väreistä. Hattuja sieltä ei kuitenkaan juuri löydy. En osaa edes oikein sanoa miksi, sillä olen pitkään jo ihastellut ihmisiä jotka osaavat pukea itsensä tyylikkäisiin hattuihin ja liittää ne toimiviksi asukokonaisuuden osasiksi. Mulle itselleni hatut on vaan jotenkin tuntuneet  hankalilta, vaikka nehän ovat kaikkea muuta. Mikäs sen helpompaa kuin iskea hattu päähän jos hiukset eivät tottele? Hattu suojaa kesällä myös hiuksia auringolta, ja kasvoja myös. Tämän mustan olkihatun myötä mä aloin haaveilemaan jo ainakin laadukkaasta leveälierisestä villahatusta syksyksi, ah tuuliset päivät ja lättänä tukka – ei tarvitse enää stressata niistä, kunhan vain muistaa pitää hatusta kiinni.

Takki H&M / Neule Lindex / Farkut Gina Tricot / Hattu Indiska* / Kengät Zara / Kello Marc by Marc Jacobs* / Laukku Marc by Marc Jacobs / *=saatu blogin kautta.

Tämä olkihattu toimii kivasti kesällä ranta-asuissakin, jos me ikinä rannalle asti näillä säillä päästään. Voidaan sitten olla tyttöjen kanssa samiksia olkihatuissamme, vaikka mun hatusta ne päheät kissankorvat puuttuukin. Varsinkin nyt kun olen vuoden yrittänyt saada hiuksiani kuntoon vaalennuksen ja hormonitoiminnan muutoksien aiheuttamilta vaurioilta, haluan ehdottomasti pitää hiukset suojassa silloin kun aurinko paistaa hulluna. Mä en enää halua joutua siihen hiustenkatkeilu-takkupehkokierteeseen.

Hattu tuo mun mielestä kivan ja erilaisen fiiliksen tähän mun lemppariasuun, joka mulla usein on päällä. Ottokin tykkäsi hatusta, vaikka luulin että hän ei tykkäisi. Mitä mieltä te olette, hattu hot or not? Tykkäättekö itse käyttää hattuja?

Ihanaa lauantaita kaikille <3

On aika kurkistaa viime talven ja kevään päivän asuihin, ja toteuttaa perinteinen tyylikatsaus. Aiemmat kolme osaa vuosien varrelta löytyvät TÄSTÄ klikkaamalla. Edellisessä tyylikatsauksessa mulla oli vielä vitivalkea tukka, jonka alkutalvesta sitten värjäsin vähän ruskeampaan suuntaan. Keväällä Lorealin kampanjan yhteydessä mun hiukset saivat taas vaaleamman, lämpimän sävyn ja nyt kun katselin näitä kuvia, mulle tuli hurjan  ikävä tuota kylmää blondi-ruskea-sekoitusta joka mulla talven ajan oli. Pitääköhän tässä tarttua johonkin colormaskiin ja tehdä vähän hiusmuutosta?

Asukuvia on tainnut tänä aikana olla enemmän kuin koskaan ennen, ja mä tykkään siitä. Asukuvia on kiva ottaa, vaikka ne kuvaushetket aina vähän behind the scenes kohellusta sisältävätkin, ja on kiva oikeasti katsoa jälkeenpäin sitä omaa tyyliä. Miten se on muuttunut tai kehittynyt, mitkä vaatteet on olleet paljon käytössä ja millaiset hiukset näyttivätkään kivoimmalta.

Syksyllä ja talvella mukavuus oli kyllä ehdottomasti pääosassa asujen suhteen, halusin vain kääriytyä suureen vaaleaan villakangastakkiini tuulelta ja pakkaselta suojaan, ja se näkyikin aika monessa asussa. Kevään ajan taas luottovaatteena on toiminut beige ja liehuva trenssitakki, joka näkyy aika monessa asussa. Vaaleat takit ovat siis selkästi olleet mun suosiossa, mikä on aika hauskaa, koska ennen tätä vuotta olen käyttänyt aina melkeinpä mustia tai ainakin tummia takkeja. Takkeihin kääriytymisestä puheenollen, en voi sanoin kuvailla kuinka ihanaa on välillä jo kyetä olemaan ilman takkia – ah!

Kokosin asut kolmeen kollaasiin joista löytyy asut numeroituna lokakuulta tähän viikkoon asti. Mua kiinnostaa ehdottomasti kuulla mitkä numerot on teidän lemppariasuja, ja mitkä asut olisi voinut jättää kaappiin.

Mulla on jokaisesta kollaasista oma lempparini, hauska nähdä onko teillä samoja suosikkeja! Ekasta kollaasista mun lemppari on numero ykkönen, koska siinä on jotenkin ihanan syksyinen tunnelma viininpunaisineen kaikkineen. Tokan kollaasin suosikki on numero 18 joka oli onnistunut ”nappaan ensimmäiset vaatteet kaapista mitä käteen sattuu” -vahinko. Rento ja mukava asu. Kolmannesta kollaasista mulla on kaksi suosikkia, toinen on numero 21, tyttäreni stailaama super raju asu, jollaista en ikinä kyllä itse uskaltaisi valita itselleni. Toinen lemppari on numero 26, ihan omaa käsialaani, josta tykkään myös rentouden ja tuon lemppari neonpinkkiraidallisen teepaidan vuoksi.

Mä tykästyin niihin mom jeanseihin jotka kuvassa 26 näkyvät, ihan vaan Tiaran ansiosta. Viime viikonloppuna laitoin ne ekaa kertaa ihan julkisesti jalkaan omasta aloitteestani, ja arvatkaas mitä kävi? No niiden isoimpia kahta reikää yhdistänyt kaistale katkesi tietenkin mun kumartuessa, ja housuihin tuli 3/4 jalasta paljastava aukko, ei kiva. Nyt mä himoitsenkin toisia, vähän paremmin istuvia samantyylisiä farkkuja. Ei ehkä mom jeanseja, mutta boyfriend jeansit kuitenkin. Kauan kesti että lämpenin, jälleen kerran.

Takki H&M / Toppi Zara / Farkut Sheinside* / Kengät Nike / Laukku Marc by Marc Jacobs / Kello Marc by Marc Jacobs* / *saatu blogin kautta.

Mitkä asut oli teidän lemppareita? Mitkä eivät?

Ihanaa torstaipäivää kaikille <3

Vuodenvaihde lähestyy ja ainakin mulla alkaa jo jostain tuolta selkäytimestä iskeä se ”uusi vuosi – uudet kujeet” -ajatus. Toisinsanoen ulkonäköön pitäisi saada nyt äkkiä jotain sutinaa, tai ei nyt äkkiä, mutta tammikuussa varmasti viimeistään. Mä tykkään kotona pysyvyydestä, rakennan hitaasti mutta varmasti sellaista unelmien kotia, enkä vaihda verhoja usein tai ostele jatkuvasti uusia koristetyynynpäällisiä. Oman tyylin kanssa mä olen kuitenkin aina ollut sellaista nopeasti kyllästyvää sorttia, ja saatan pukeutua saman päivänkin aikana kahteen täysin eri ääripäistä olevaan asuun.

Vaatekaapin sisältöön koen olevani nyt paljon tyytyväisempi kuin vuosi sitten samaan aikaan, siellä ei ole juuri mitään turhaa koska olen tyhjentänyt sitä ahkerasti, mutta kuitenkaan ei tule hirveän usein sitä fiilistä ettei olisi mitään päällepantavaa. Multa löytyy nykyään ”luottovaatteita”, jotka ennen olivat täysin vieras käsite mulle. Mulla on villakangastakki joka päällä olo on aina tyylikäs, laukku jota käytän melkein aina koska se vaan on täydellinen mun tarpeisiin, ja farkkumalli joka imartelee juuri mun muotoa.

Yläosat on kuitenkin edelleen se mun kompastuskivi, ne on niin hankalia, tunteeko kukaan samoin? Aina olis farkut jotka istuu kuin hanska, kivat kengät, takki ja tukkakin asettuu, mutta ai hitto vie minkä paidan sitä laittaisi? Kaikki kivat on aina pesussa, tai sitten ne eivät ole vielä pesussa vaikka pitäisi, tai sitten ne on kuivumassa, tai sitten ne ei olekaan kivoja. Mulla on paitoja eniten kaikista vaatteista, ja silti tuntuu että mulla ei koskaan ole sellaista paitaa jonka juuri sillä hetkellä haluaisin! Jos jollain on tähän ongelmaan ratkaisu: ”kymmenen täydellistä paitaa, et tarvitse enää koskaan mitään muita yläosia” niin kertokaa ihmeessä!

Hiukset, hiukset, hiukset. Tänä vuonna lähdettiin very long bobista. Malli oli kiva, mutta tuuhennos jota käytin oli huonolaatuinen, ja väliaikaisratkaisuksi se oli vain tarkoitettukin. Ennen helmikuisia häitämme mä ostin uudet hiustenpidennykset, että sain kauniin hääkampauksen, ja niihin olinkin pitkään tyytyväinen. Platinablondit vaihtuivat alkukesästä hetkeksi pastellipinkkiin äkillisen uudistumisentarpeen kourissa. Viikon mä niitä taisin pitää, sitten superhinkkasin kaiken pinkin irti päästä yhdessä päivässä, ja mietin että mitä seuraavaksi.

Heinäkuussa kokeilin ensikertaa Long Bobia, ja laitoin vaalean ruskeita raitoja päähän. Luovuin pidennyksistä ja viihdyin kevyessä kesätukassa, vähän aikuisemmassa lookissa kuin ennen. Raidat lähtivät nopeasti pois kun olivat vain sävytettyjä, ja vaalea pitkä polkka oli mulla aina lokakuun loppuun asti, jolloin laitettiin tyveen tummaa, ja pituuksiin vaaleanruskeaa raitaa. Tämän kampaajakäynnin jälkimainingeissa ollaan edelleen, ja nyt on kova pohdinta päällä, että mitä seuraavaksi.

Toisinaan on ihan järjetön ikävä sitä platinablondia, se oli niiiiin helppo ja olinhan mä blondina pitkään, melkein puolitoista vuotta. On hassua olla brunette nyt. Kaipaan myös hurjasti aiemman pitkän tukan monipuolisuutta ja helppoutta. Vaikka tämäkin malli on helppo ja muuntautumiskykyinen, se vaatii aina vähän vaivaa ollakseen näyttävä, siis ainakin mun hiuslaadulla. Pitkä tukka oli näytävä ponnarillakin. Mä varmasti kesällä vannoin että ei enää ikinä pidennyksiä, mutta niin vaan on viime aikoina tullut selattua eri tukkakauppojen valikoimia. Moni varmasti sanoo että EI EI EI mutta kun tekee mieli niin tekee mieli!

En mä tiedä vielä mitä mä teen, enkä lähde mitään hätiköityjä ulkonäkömuutoksia tekemään. Kun harkitsee rauhassa niin sitten ei ala kaduttaa vaan viihtyy samassa lookissa pidempään, niinkuin viihdyin siinä blondissa. Otto tykkää kuulemma tummasta enemmän mutta mä itse taidan olla enemmän vaalean kannalla. Mun ikuisuuskysymykset hiusten suhteen ovat aina samat, tumma vai vaalea, pidennykset vai ei. Onneksi en ole ikinä kokeillut punaista kuontaloa, niin ei ole sitä vielä sekoittamassa pakkaa.

Kun katson näitä asuja vuoden ajalta, mä olen tyytyväisempi kuin ennen. Mun tyyli näyttää multa itseltäni, eikä yhtäkään asua katsoessa tule (ainakaan kovin pahaa) eiherranjumalamitämäoikeinajattelin-fiilistä. Tänä vuonna blogissa on nähty ehkä enemmän asukuvia kuin koskaan ennen, melkein seitsemänkymmentä. Toki aiempaa nopeampi postaustahtikin vaikuttaa tähän, kuvia on tullut räpsittyä paljon, useammin kuin kerta viikkoon.

Musta on kiva kun voi seurata oman tyylin kehitystä kuvien kautta, ja musta on ihanaa kun te olette aina mukana mun suurissa ulkonäkökysymyksissä! Teiltä lukijoilta on kysytty neuvoa hääkampauksesta hiustenväriin, gaalamekoista välikausivaatteisiin, ja aina teistä on ollut ihan hurjasti apua. Kiitos, jälleen kerran ihan mielettömän paljon!

Mä ajattelin kysyä nyt teidänkin mietteitä! Mikä asuista on teidän lemppari? Entäpä hiustyyleistä? Minkä asun olisi voinut jättää kaapinperälle?