Mä olen yleensä sellainen trendien suhteen, että tiedän heti tykkäänkö jostain uudesta villityksestä vai en. Näin esimerkiksi pillifarkkujen kanssa, hommasin ensimmäiseni jo kutosluokalla Tukholmasta, kun näin kauniilla tukholmalaisilla niitä jalassa ja löysin kivat yksilöt H&M:ltä. Vaikka mua dissattiin koulussa niistä, olihan meneillään vielä trumpettilahkeiden kultakausi, mä itse kannoin ne ylpeänä, ja myhäilin tyytyväisenä kuin vuoden kuluttua pillejä alkoi olla muillakin. Kynähameisiin ihastuin heti, samoin kuin keskivartaloa paljaaksi jättävään trendiin. Mom-jeanseista tiesin kerran kokeiltuani, että noup – eivät todellakaan sovi mun vartalolle vaikka kivat ovatkin.

Peplum sen sijaan on aina ollut mulle jotenkin hankala. Silloin kun peplum-vaatteet tulivat muotiin, mä olin raskaana aika pitkällä, eli tipahdin sen trendin kelkasta heti kättelyssä. Synnytyksen jälkeen maha oli vielä löllö, ja siinä missä peplumin löysä helma olisi antanut pömpötyksen anteeksi, tiukka keskiosa ei tuntunut mukavalta, ja peplum-toppeja ei löytynyt imetysmallisena mistään, en tiedä löytyykö vieläkään. Jotenkin en vaan päässyt siihen sisälle, vaikka peplum on ollut valloillaan jo parikin vuotta.

Päädyin kuitenkin mun 23v-synttäripäivänä ostamaan jotenkin kummasti yhtäkkiä kaksi peplum-toppia, vaikka niin kauan olin vastustanut trendiä, sanoen että se ei sovi mulle. Otto kehui toppeja kun sovitin niitä, ja jotenkin mä sitten itsekin ihastuin. Nykyään peplum-topit ovat mun lempparitoppeja, mukavia, tyylikkäitä, ryhdikkäitä. Ja mikä parasta, ei haittaa vaikka söisikin muutaman palan liikaa rocky roadia, tai kärsisi hormoniturvotuksesta, peplumissa näyttää aina solakalta, vaikka ei siltä tuntuisikaan.

Toppi Sheinside* / Takki Sheinside* / Housut Dr. Denim / Kengät Skopunkten / Kaulakoru Cailap* / Korvakorut Marc by Marc Jacobs / *saatu blogin kautta

Valitsin itselleni pitkästä aikaa muutaman vaatteen Sheinsidelta, ja yksi niistä oli musta peplum-toppi, tai no paita. Siinä on sellaiset ei t-paita eikä 3/4-hihat, vaan jotain niiden välistä. Paita on vähän reilu mulle, voisi istua paremminkin, mutta neuletakin kanssa menee ihan kivasti. Paita on laadukkaan tuntuista, tukevampaa trikoota, ja selkäpuolella on pitkä hopeinen vetoketju. Vetoketju on kiva yksityiskohta, mutta voin kertoa että näin talvipakkasilla se tuntuu hieman kylmältä selkää vasten kun ulkoilee!

Onko teillä sellaisia trendejä, joille ette ole lämmenneet aluksi yhtään, mutta ajan kanssa olettekin alkaneet tykkäämään? Mitä mieltä olette peplumista?

Vaikka julkaisinkin jo Vuosi asuina -postauksen, on tälle vuodelle vielä asuja luvassa! En malta odottaa että päästään kuvaamaan tuonne ihanaan lumen valaisemaan maisemaan, viime päivinä kun on ollut aika hämärää kuvata. Muutama asu ollaan kuvattu kuitenkin hämärästä huolimatta tämän ja viime viikon aikana. Mulla irtosi mun ihanasta vaaleasta villakangastakista napit, ja Otto ei ole vielä saanut ommeltua niitä siihen takaisin, niin olen siirtynyt käyttämään mun nahkahihaista parkaa.

Ja kyllä, luit oikein että Otto ei ole vielä saanut ommeltua. Kuten paketoinnissa, myös ompelussa Otto on meillä se joka osaa, itse kerran yritin korjata Oton housuja ja ompelin taskun sisäpussin housujen lahkeeseen vahingossa kiinni niin että ompeleet vielä näkyivät siinä housujen päällä. Sen jälkeen Otto on ihan mielellään hoitanut ompelut, ja on aika hyvä näissä pienissä korjauspuuhissa! Mä en tosiaan ole mikään kädentaitojen mestari ollut koskaan, piirtäminen ja maalaaminen sujuu mutta kaikki muu menee aina vähän sinne päin, jos edes sinne.

Nahkahihaisen parkan otin puheeksi siksi, että en jotenkin osaa käyttää sen kanssa muun värisiä housuja kuin mustia, koska se vihreä on niin vahva väri takissa. Mustat luottohousut ovat siis olleet ahkerassa käytössä, niin myös kaikissa näissä asuissa!

Toppi Sheinside* / Housut Dr. Denim / Koru Ur & Penn* / Kengät Skopunkten / Kello Guess* / *saatu blogin kautta

Tässä asussa mä lähdin viime viikonloppuna Oton isoisän luokse. Sheinsiden rento epäsymmetrisellä helmalla varustettu toppi aiheutti mulle päänvaivaa kun puin sen väärinpäin päälle ainakin seitsemän kertaa ennenkuin onnistuin. Siinä on noita liehukkeita ja osia siihen malliin että vaatii kärsivällisyyttä saada se päälle, mutta päällä se on kyllä musta tosi kivan näköinen, tykkään!

Paita Sheinsidelta saatu.

Tämän neuleen sain Sheinsidelta jo jokin aika sitten, mutta en ole aiemmin saanut sitä kuvattua päällä. Se on takaa aivan ihana, mutta edestä ei niinkään. Kaula-aukko tulee todella ylös ja se rypistyy heti. Kangas on tummempaa ja paljon ohuempaa kuin myyntikuvissa. Mua harmittaa, koska se oli kuvissa tosi kiva, mutta ei vastannut ihan kuvaustaan mielestäni, se oli erilainen kuin odotin.

Takki Sheinside* / Toppi BikBok / Housut Dr. Denim / Kengät Skopunkten / Huivi Cubus / Laukku Coach / *saatu blogin kautta.

Eilisiin synttäribileisiin ostin uuden topin BikBokista keskiviikkona, kun oltiin Kaislan ja meidän neitien kanssa shoppailemassa. Mä katselin vaikka ja mitä toppeja läpi eri kaupoista, mutta tämä BikBokin paljettinen ihanuus valloitti mun sydämen lopulta, etenkin kun Tiarakin oli sitä mieltä että se on paras koska se kimaltaa. Mulla on harvoin paljettisia vaatteita päällä, koska ne on yleensä aika epämukavia, kun paljetit raapivat ihoa.

Tuossa topissa on kuitenkin fiksusti laitettu kainaloiden kohdalle ihan tavallista kangasta pienet kaistaleet, niin kainalot säästyvät naarmuilta. Onnistuin kuitenkin naarmuttamaan oikean habani, jossa on tällä hetkellä varmaan kymmenen pitkää skraadua. Oli naarmujen arvoista, tuo toppi päällä oli hyvä fiilis koko illan, ja muuten se oli oikein mukava. Pakko myös hehkuttaa edelleen peplumin parasta puolta: se päällä voi syödä vaikka kymmenen brownieta juhlissa, koska helma piilottaa pienen turvotuksen oikein hyvin!

Kolme aika erilaista asua! Mikä oli teidän lemppari? Tykkäättekö paljeteista? Olenko ainoa joka onnistuu naarmuttamaan itsensä niiden kanssa?

Vuodenvaihde lähestyy ja ainakin mulla alkaa jo jostain tuolta selkäytimestä iskeä se ”uusi vuosi – uudet kujeet” -ajatus. Toisinsanoen ulkonäköön pitäisi saada nyt äkkiä jotain sutinaa, tai ei nyt äkkiä, mutta tammikuussa varmasti viimeistään. Mä tykkään kotona pysyvyydestä, rakennan hitaasti mutta varmasti sellaista unelmien kotia, enkä vaihda verhoja usein tai ostele jatkuvasti uusia koristetyynynpäällisiä. Oman tyylin kanssa mä olen kuitenkin aina ollut sellaista nopeasti kyllästyvää sorttia, ja saatan pukeutua saman päivänkin aikana kahteen täysin eri ääripäistä olevaan asuun.

Vaatekaapin sisältöön koen olevani nyt paljon tyytyväisempi kuin vuosi sitten samaan aikaan, siellä ei ole juuri mitään turhaa koska olen tyhjentänyt sitä ahkerasti, mutta kuitenkaan ei tule hirveän usein sitä fiilistä ettei olisi mitään päällepantavaa. Multa löytyy nykyään ”luottovaatteita”, jotka ennen olivat täysin vieras käsite mulle. Mulla on villakangastakki joka päällä olo on aina tyylikäs, laukku jota käytän melkein aina koska se vaan on täydellinen mun tarpeisiin, ja farkkumalli joka imartelee juuri mun muotoa.

Yläosat on kuitenkin edelleen se mun kompastuskivi, ne on niin hankalia, tunteeko kukaan samoin? Aina olis farkut jotka istuu kuin hanska, kivat kengät, takki ja tukkakin asettuu, mutta ai hitto vie minkä paidan sitä laittaisi? Kaikki kivat on aina pesussa, tai sitten ne eivät ole vielä pesussa vaikka pitäisi, tai sitten ne on kuivumassa, tai sitten ne ei olekaan kivoja. Mulla on paitoja eniten kaikista vaatteista, ja silti tuntuu että mulla ei koskaan ole sellaista paitaa jonka juuri sillä hetkellä haluaisin! Jos jollain on tähän ongelmaan ratkaisu: ”kymmenen täydellistä paitaa, et tarvitse enää koskaan mitään muita yläosia” niin kertokaa ihmeessä!

Hiukset, hiukset, hiukset. Tänä vuonna lähdettiin very long bobista. Malli oli kiva, mutta tuuhennos jota käytin oli huonolaatuinen, ja väliaikaisratkaisuksi se oli vain tarkoitettukin. Ennen helmikuisia häitämme mä ostin uudet hiustenpidennykset, että sain kauniin hääkampauksen, ja niihin olinkin pitkään tyytyväinen. Platinablondit vaihtuivat alkukesästä hetkeksi pastellipinkkiin äkillisen uudistumisentarpeen kourissa. Viikon mä niitä taisin pitää, sitten superhinkkasin kaiken pinkin irti päästä yhdessä päivässä, ja mietin että mitä seuraavaksi.

Heinäkuussa kokeilin ensikertaa Long Bobia, ja laitoin vaalean ruskeita raitoja päähän. Luovuin pidennyksistä ja viihdyin kevyessä kesätukassa, vähän aikuisemmassa lookissa kuin ennen. Raidat lähtivät nopeasti pois kun olivat vain sävytettyjä, ja vaalea pitkä polkka oli mulla aina lokakuun loppuun asti, jolloin laitettiin tyveen tummaa, ja pituuksiin vaaleanruskeaa raitaa. Tämän kampaajakäynnin jälkimainingeissa ollaan edelleen, ja nyt on kova pohdinta päällä, että mitä seuraavaksi.

Toisinaan on ihan järjetön ikävä sitä platinablondia, se oli niiiiin helppo ja olinhan mä blondina pitkään, melkein puolitoista vuotta. On hassua olla brunette nyt. Kaipaan myös hurjasti aiemman pitkän tukan monipuolisuutta ja helppoutta. Vaikka tämäkin malli on helppo ja muuntautumiskykyinen, se vaatii aina vähän vaivaa ollakseen näyttävä, siis ainakin mun hiuslaadulla. Pitkä tukka oli näytävä ponnarillakin. Mä varmasti kesällä vannoin että ei enää ikinä pidennyksiä, mutta niin vaan on viime aikoina tullut selattua eri tukkakauppojen valikoimia. Moni varmasti sanoo että EI EI EI mutta kun tekee mieli niin tekee mieli!

En mä tiedä vielä mitä mä teen, enkä lähde mitään hätiköityjä ulkonäkömuutoksia tekemään. Kun harkitsee rauhassa niin sitten ei ala kaduttaa vaan viihtyy samassa lookissa pidempään, niinkuin viihdyin siinä blondissa. Otto tykkää kuulemma tummasta enemmän mutta mä itse taidan olla enemmän vaalean kannalla. Mun ikuisuuskysymykset hiusten suhteen ovat aina samat, tumma vai vaalea, pidennykset vai ei. Onneksi en ole ikinä kokeillut punaista kuontaloa, niin ei ole sitä vielä sekoittamassa pakkaa.

Kun katson näitä asuja vuoden ajalta, mä olen tyytyväisempi kuin ennen. Mun tyyli näyttää multa itseltäni, eikä yhtäkään asua katsoessa tule (ainakaan kovin pahaa) eiherranjumalamitämäoikeinajattelin-fiilistä. Tänä vuonna blogissa on nähty ehkä enemmän asukuvia kuin koskaan ennen, melkein seitsemänkymmentä. Toki aiempaa nopeampi postaustahtikin vaikuttaa tähän, kuvia on tullut räpsittyä paljon, useammin kuin kerta viikkoon.

Musta on kiva kun voi seurata oman tyylin kehitystä kuvien kautta, ja musta on ihanaa kun te olette aina mukana mun suurissa ulkonäkökysymyksissä! Teiltä lukijoilta on kysytty neuvoa hääkampauksesta hiustenväriin, gaalamekoista välikausivaatteisiin, ja aina teistä on ollut ihan hurjasti apua. Kiitos, jälleen kerran ihan mielettömän paljon!

Mä ajattelin kysyä nyt teidänkin mietteitä! Mikä asuista on teidän lemppari? Entäpä hiustyyleistä? Minkä asun olisi voinut jättää kaapinperälle?

Alle kolme viikkoa jouluun, sopiiko toivoa että jos nyt ollaan taas vuorotellen kipeänä kaikki, niin parannuttaisiin edes jouluksi? Esikoisella on elämänsä ensimmäinen korvatulehdus, silmätulehdus ja edelleen se penteleen keuhkoputkentulehdus. Meillä muilla ei toistaiseksi mitään mutta eiköhän me ainakin silmätulehduskierros saada aikaiseksi kun se on niin helposti tarttuvaa. Tänä syksynä on todella oppinut arvostamaan sitä päätöstä, että otettiin lapsille ne vauvavakuutukset, vaikka aiemmin tuntui että maksaa turhasta kun tytöt ei koskaan olleet kipeänä.

Ollaan päästy aina helposti jonottelematta lääkäriin, ja vielä sellaiseen lääkäriin missä molemmat lapset tykkäävät käydä. En voi kuin suositella Itiksen Pikkujättiä, vaikkakin vähän liian tutuksi on tullut tänä syksynä se paikka. Ilman vakuutusta meillä olisi mennyt lääkkeisiin ja lääkärikäynteihin ihan hulluna rahaa tänä syksynä, mutta onneksi on vakuutus, huh. Että ei ole ainakaan meillä ollut turha päätös ottaa niitä, jos joku on kahden vaiheilla niin suosittelen ehdottomasti ottamaan, sitä kun ei ikinä tiedä!

Me ei olla juuri nukuttu kolmeen yöhön esikoisen yskän takia, ja olo on sen mukainen. Ajatus ei kulje ja kahvia kuluu puolikas kapselipaketti päivässä. Sentään Zelda on saanut nukutuksi, kun me ollaan otettu Tiara meidän viereen, on edes yksi pirteä mukula. Mä todella olen nyt täällä sormet ristissä, että saataisiin tämä flunssakierros päätökseen ennen joulua, se olisi ihan parasta. Ihan tätä en kyllä silti tarkoittanut kun alkusyksystä puhalsin irronnutta ripseä ja toivoin ettei oltaisi jouluna kipeänä, haha!

Ei tässä oikeasti voi kun nauraa, muu ei auta. Ja saa olla tyytyväinen kuitenkin siitä että kyse on vain pikkujutuista, jotka paranevat kyllä ainakin jossain vaiheessa! Onneksi Tipa on ottanut niin lunkisti tämän sairastelun, vaikka olo on varmasti tosi tosi ikävä. Me möllötellään loppuviikko sisätiloissa, taidetaan jatkaa viime viikonlopun pyjamabileitä seuraavat kolme päivää ainakin.

Päivän asu / Takki Sheinside / Huivi Cubus* / Paita Gina Tricot / Housut Dr. Denim / Kengät Skopunkten / Laukku Coach / Kahvimuki Joco* / *saatu blogin kautta

Postauksen kuvat on otettu aiemmin tällä viikolla, tämä päivä on kulunut isommalla neidillä sohvan pohjalla lääkärireissua lukuunottamatta. Blogin puolella onneksi on joulukalenteri, joka jatkuu joka päivä! Ja kivaa, lauantaina on itsenäisyyspäivä, ja silloin piristystä lasten ja meidän viikkoon tuo tärkeä ja rakas joulukuusenkoristeluperinne, sekä tietenkin linnanjuhlat ja pukujen tsiigailu!

Lopuksi kuitenkin vielä vähän iloisempaa asiaa, nimittäin Honor6 -puhelimen voittaja! Kilpailussa oli ihan järjetön määrä osallistujia, ja valinta oli aivan älyttömän hankala. Olisi tehnyt mieli antaa puhelin jokaiselle, mutta yksi kommentti piti valita, ja mä valitsin nyt sitten tämän:

Eli onnea sinulle Jassu, tai sinun pikkuveljelle uudesta puhelimesta! Kommenttisi sulatti mun sydämen ja mä toivotan ihanaa joulun aikaa sinulle ja parempaa ensi kevättä koulussa sinun pikkuveljellesi! Laitoin sulle Jassu sähköpostia myös voitosta! Kiitos hurjasti kaikille kilpailuun osallistuneille!

Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille! Huomenna joulukalenterissa taas vähän erilaista asiaa tuttuun tapaan aamulla ysin jälkeen. Hyvää yötä<3

En ole saanut tehtyä koontipostausta Tukholman ostoksista, kun on ollut niin hurja kiire ja aina puolet on ollut pesussa juuri silloin kun olisi ollut aikaa kuvata. Tässä asussa kuitenkin vilahtaa yksi uusi lemppari, nimittäin River Islandin vaalea, feikki-krokotiilinnahkainen hame. Ihastuin siihen heti, tosin olisi pitänyt sovittaa sitä etukäteen, sillä se on kieltämättä vähän väljä. Toisaalta, ainakin talvella mahtuu hyvin paksummatkin kalsarit sinne alle, mikä on hyvä!

Takki Sheinside* / Huivi Monki* / Hame River Island / Paita H&M / Sukkahousut Lindex / Kengät H&M / Laukku Coach / *saatu blogin kautta.

Musta on tullut pukeutujana sellainen yksinkertaisuuden arvostaja. Pelkistetyt, selkeät linjat, yhteensopivat värit satunnaisilla piristyssävyillä, helpot kuosit kuten raidat ja ruudut miellyttävät kaikkein eniten. Vaatteen ei tarvitsekaan olla täynnä glitteriä ja paljetteja ollakseen mielenkiintoinen. Erilainen leikkaus voi jo tehdä vaatteesta huomiota herättävän. Printtivaatteiden käyttöä olen vähentänyt reippaasti, jotenkin ne eivät vaan tunnu enää niin omalta kuin teini-iässä. Toinen Tukholman tuliainen nimenomaan River Islandilta oli kuitenkin valkoinen t-paita mustalla kirjainprintillä. Simppeli mutta siinä on jokin juju.

Tuo asu taisi olla hetkeen viimeinen vähän syksyisempi asu, tänään satanut ensilumi on viimeistään merkki siitä että nyt kaivetaan villapaidat, paksut sukkahousut, villasukat ja muut kaverit koloistaan ja puetaan monta kerrosta päälle. Lapset ovat innoissaan lumesta, ja viikonlopun aikana on kyllä pakko päästä tekemään ekat lumienkelit ja ehkä lumiukkokin jos lumi on sillä tuulella että se onnistuu. Taidetaan myös kaikki olla innoissaan sunnuntain joulukadun avajaisista, ja joulupukin tapaamisesta!

Eilen mä kävin Emilian kanssa testaamassa crossfitia bunkkerissa Jätkäsaaressa, ja oli muuten aivan mieletön kokemus! Tästä lisää kunhan saan treenikuvat itselleni, ja pystyn kertomaan enemmän. Voin kertoa että on tänään tuntunut jokaikisessä lihaksessa, vaikka itse treeni ei tehdessä niin rankalta tuntunutkaan. Siinä on ehkä laji jota voisin jopa kuvitella harrastavani, ja oikein mielelläni.

Tänään ollaankin sitten otettu rennommin, rakenneltu legoilla ja nukuttu lasten kanssa pitkään. Viime yö oli ensimmäinen yö varmaan kolmeen viikkoon ilman että heräsin kertaakaan antamaan vettä tai yskänlääkettä, ja oh boy että se tuntui hyvältä. Aamulla olin ihan häkeltynyt, että ollaanko me todella nukuttu koko yö! Tästä on suunta vain ylöspäin, kop kop! Huomenna meillä on Tiaran ensimmäiset kerhokaverin synttärijuhlat päivällä, ja illemmalla Otto menee työpaikan hienoon gaalatilaisuuteen.

Lopuksi vielä Monster High -arvonnan voittajat, eli Tarja S. ja Marika! Paljon onnea voitosta! Laittaisitteko mulle sähköpostilla yhteystietoja osoitteeseen couturecouture(at)windowslive.com niin saan paketit lähetettyä teille oikeaan osoitteeseen! Kiitos!

Lohdutuksena muistutan käynnissä olevista Oral-B sähköhammasharja-, Honor 6 -puhelin & Lego joulukalenteriarvonnoista, joihin kaikkiin ehtii vielä osallistua!

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille! <3