4-vuotiskuvat

22.09.2015

Käytiin tänään illalla päivällisen jälkeen kuvaamassa esikoisen 4-vuotiskuvia. Halusin ottaa kuvat samassa paikassa kuin viime vuonnakin, koska se tuntui jotenkin ajatuksena ihanalta. Parasta olisi jos voisi ottaa tästä hamaan tulevaisuuteen asti kuvat aina samassa kauniissa kohdassa, kauniiden syysruskan väristen pensaiden edustalla. Niistä saisi ainakin aika upean valokuvakirjan hänelle vaikka 18-vuotispäiväksi, ai että.

Asuksi neiti valitse itse mummulta syntymäpäivälahjaksi saadut Gugguun ihanuudet, viime viikolla ostetut mustat syyssaappaat ja viime vuonna jo ostetun Zaran tikatun nahkatakin, joka on tämänkin vuoden lemppari. Mä olen aivan ihastunut noihin Gugguisiin, jotka ovat siis meidän ensimmäiset kyseisen merkin kamppeet. Merinovillainen tupsupipo on ihan uskomattoman kaunis ja tuo viininpunainen väri on niin mun suosikki. Mahtavaa että neiti itse tykkää myös. Mä himoitsen täällä tosin nyt kuopuksellekin tupsupipoa. Onneksi se Drop2 taitaa tulla ihan kohta, niin jos vielä mätsäävän pipon hommaisi hänellekin.

Takki Zara / Paita Gugguu / Pipo Gugguu / Leggingssit Gugguu / Saappaat Zara

Meillä  oli ihana kuvaushetki, jonka aikana höpöteltiin vaikka ja mitä. Käytiin myös heittelemässä yhdessä pikkukiviä kanavaan ja ihmeteltiin veden pohjassa hengaillutta golf-palloa. Meitä tuli vastaan myös ihan mielettömän söpö 1-vuotias musta tanskandoggi jota me saatiin silittää. Se oli, esikoisen sanoin, aika hassu ja villi, mutta ei ihan liian villi vaan sopivasti vähän liian villi. Voi tanskandoggi, oli kyllä niin suloinen ja komea koira että. On Armaskin tosi suloinen, se taas näyttää aivan kengurulta kun pomppii niin hulluna jatkuvasti. Armas ja mun äiti lähtivät tänään Ouluun takaisin aamulla, ja meillä on kaikilla tietysti hirmuinen ikävä. Onneksi on puhelin, ja pian me jo taas nähdäänkin.

Viikonlopun jäljiltä on vieläkin vähän silmien alla pussin tynkää, tai isompaakin silmäpussia ja ajattelin tänään mennä oikeasti ajoissa eli än yy tee nyt nukkumaan! Mutta mahdollisimman pian luvassa synttärireseptejä ja muitakin hömpötyksiä! Hyvää yötä ihanat, nukkukaa hyvin <3

 


Tiara 4v

20.09.2015

Neljä vuotta sitten meidän pieni rakas Tiara syntyi ja muutti meidän koko elämän. Hän ei itse voi sitä tietää miten suuresti hän on vaikuttanut kaikkeen vain syntymällä. Vaikka kuinka kertoo joka päivä lapselle kuinka tärkeä ja rakas hän on, ei hän voi koskaan tajuta miten suuresta asiasta oikeasti on kysymys. Onneksi lapselle riittää se, että hän tuntee olonsa rakastetuksi ja huomioiduksi.

Neljän vuoden aikana me ollaan kasvettu vanhemmiksi samalla kun ollaan kasvatettu tyttäriämme parhaamme mukaan. En usko että vanhempana voi koskaan olla valmis. Lasten kanssa kun harvoin on valmiita vastauksia mihinkään, koska he ovat yksilöitä jotka kasvavat  ja kehittyvät kokoajan omanlaisikseen. Vaikka lukisi kaikki maailman vanhemmuusopukset ja tietäisi teoriassa miten olla maailman paras vanhempi, paras vanhempi omalle lapselleen voi olla vain kuuntelemalla häntä. Kasvu vanhemmaksi jatkuu läpi elämän, ja mä toivon että me voidaan Oton kanssa kasvaa edes puoliksi niin reippaiksi ja rohkeiksi kuin meidän ihana esikoinen.

Hän on fiksu ja ihana ja kiinnostunut kaikesta ympärillään. Hän ottaa toiset huomioon ja rakastaa ilahduttaa läheisiään. Hän on pohdiskeleva, ja miettii paljon erilaisia asioita. Näen hänessä paljon omia luonteenpiirteitäni, mutta on hänellä isänsä tulisuuttakin. Kun mä katson miten ihana tytär meillä on, mä koen onnistuneeni vanhempana. En tiedä mitä oletin raskausaikana meidän tyttäreltä, en kai osannut odottaa oikein mitään. Toivoin vain että me saataisiin terve lapsi.

Ehkä leikittelin ajatuksella prinsessaleikeistä tai äidin ja tyttären shoppailureissuista. Tottakai meillä on niitäkin, ja ne ovat ihan parhaita. Mutta tärkeimmältä tuntuu oman lapsen luottamus. Hän luottaa vanhempiinsa kuin kiveen, ja tietää että me ollaan aina täällä häntä varten. Hän tietää että meiltä voi kysyä ihan mitä tahansa, ja hän tietää että hän voi suuttua ja me ollaan silti täällä. Hän turvautuu meihin kun jokin asia pelottaa tai jännittää, ja hän luottaa siihen että kun me sanotaan ettei tarvitse pelätä, niin ei oikeasti tarvitse.

Hän osaa puhua niin kauniisti että itkettää, ja hän on kiitollinen siitä mitä saa. Tänä aamuna, kun tukka pystyssä ripustin koristetta kattoon, hän sanoi että nämä ovat maailman parhaat synttärit ikinä. Ennen yhtään lahjaa, kakkupalaa, karkkia tai vierasta. Se tuntuu hyvältä, hän arvostaa ja kunnioittaa sitä mitä saa osakseen.

Paljon onnea meidän maailman rakkaimmalle Tiaralle 20.9.2015 4-vuotispäivänä <3

Huomenna luvassa juttua meidän hemmottelupäivästä, sekä tietenkin kaikki pienen prinsessan Frozen-päivästä, joka oli oikeasti onnistunut. Kyllä neljävuotias tiesi mistä puhui, jo ennenkuin juhlat olivat edes alkaneet. Kiitos hurjasti kaikille juhlavieraille <3