Tomera tytsykkä

11.04.2012
Tiarasta on tullut ihan oikeestikin kyllä niin tomera tyttö! Viikonlopun jälkeen Tiara on alkanu istumaan niin varmasti ja tomeran näköisesti tuetta ettei tosikaan! Siis nyt uskallan jo vaikka jopa käydä hakemassa vaikka keittiöstä maissinaksun ja jättää neidin olkkariin istumaan hetkeksi, koska tänäänkin Tiara istui vauvakerhossa koko sen ajan (2,5h) mikä oltiin siellä ja horjahti ainoastaan kerran. Ja sekin horjahdus johtui siitä että Tiara tiiraili söpöä poikaa joka lähestyi ja neidin keskittyminen herpaantui, mut onneksi oli toinen söpöliini ritari ottamassa kiinni kun Tiara kaatui suoraan Eliaksen syliin. Aijaijai, millanen flirttaileva neiti tosta Tirriäisestä onkaan tulossa kun nyt jo pojat sekottaa sen pään ja ikää on vasta 6,5 kuukautta!
                  Tosta iästä mulla tuli semmonen juttu mieleen, mikä harmittaa ihan hirveesti, että meillä jäi neidin puolivuotisneuvola välistä tuon Oulun reissun takia! Seuraava neuvola on sitten vasta 27.4. ja silloin ikää on jo reilut 7 kuukautta. Mutta toisaalta, eipäs ainakaan tuu niin pitkää väliä sitten ennen 8kk neuvolalääkäriä kun se pitkä väli onkin ollut vahingossa nyt. Ois vaan niin kiva päästä sinne neuvolaan näyttämään meidän ihanaa taitavaa tytsyä joka istuukin niin hienosti, siis ihan oikeesti mulla meinas tulla tippaki linssiin muskarissa tänään kun olin niin ylpeä Tiarasta. On se vaan niin ihana ja rakas tyttö! Ja tässäpä ois muutama otos tuosta maailman rakkaimmasta neitokaisesta:
Maailman sulosin<3

Niin hienosti istuu<3

”Nyt kyllä mun näkökenttään osui jotain vielä kameraakin jännempää!”

”Hyi, porkkanaa!”

”Popsi popsi pooorkkanaa…”

”Hampaitaaa see vahvistaaa…” (missä ne hampaat viipyy!?!!!”

”Naminaminaminami poorkkanaaaaaa!”
Vauvakerhossa oli tänään ihan huikean kivaa ja Tiara ja Eliaskin tuntui olevan leikeissään nyt paljon enemmän samalla tasolla kirjaimellisesti kun molemmat osasivat istua. Oli se niin hassua katsoa muskarissa kun oli niin paljon Tiaraa nuorempia vauvoja. Toisaalta olin ihan silleen että ”aww aww en kestä vauvakuume!!!” Mutta toisaalta oon niin hirmusen hirmusen onnellinen siitä että ollaan jo ohitettu ihan pikkupikkuvauva-aika ja neidistä on jo enemmän seuraakin ja kyllä siinä niiden äitien yövalvomistarinoita kuunnellessa tuli semmonen olo että onneksi meillä ei oo niistä kärsitty enää pitkään aikaan. Mutta kyllä mä silti haluan kokea tän kaiken vielä uudelleenkin, mutta just nyt on hyvä just näin.
Allaolevat kuvat on ottanut ihana Sara, huomaa varmaan kuvanlaadustakin että nyt on kamera ollu jossain vähän kokeneemmissa käsissä kun mun omissa. 

Kuinka söpöjä noi kaksi pientä palleroista voi oikeesti olla yhdessä? Samanlaiset sukatkin söpöliineillä! Mä en kestä, tässä on kyllä vuosisadan rakkaustarina aluillaan! Mä nään jo mun mielessä ”Just Married Tiara & Elias” -kylttejä, Sara älä nyt säikähdä (:——-D)! Mutta siis musta on aivan ihanaa että niistä on seuraa toisilleen ja vielä ihanampaa on se että meistä äideistäkin on seuraa toisillemme ja saadaan patistettua toinen toistamme niin lenkkeilemään kuin vaikka mitä muutakin. Just tällasesta äitikaveruudesta mä haaveilin raskausaikanakin! Sara myös nappasi musta parit päivänasukuvat ulkona, joten seuraavaksi niiden vuoro:

Päivän asu:
Mintunvihreä lyhyt toppi ja valkoinen reikäneule – Gina Tricot
Parka – H&M
Musta tuubihuivi – Seppälä
Nilkkurit – DinSko
Sellaista tänään! Huomenna olis tarkoitus mennä käymään neidin kummitädin Nonan luona ja sen jälkeen suunnata Oton ja Tiaran kanssa Vapianoon herkuttelemaan pitkästä aikaa ihanilla pasta-annoksilla, kaikki on nyt kiinni siitä että saanko mä huomenna nauttia taas ah niin ihanista kuukausittaisista vatsa- ja selkäkivuista vai vältynkö niiltä kenties vielä yhden päivän. Pitäkää mulle peukkuja! Mä alan nyt keittelemään iltateetä kun tuntuu tuolta jostain orastelevan joku ihana pieni kurkkukipukin vielä tähän hät
ään, toivottavasti lähtis sillä teellä pois. Ihanaa loppuviikkoa teille kaikille ja isot kiitokset siitä että ootte jaksaneet kommentoida niin paljon kaikkea ihanaa viimeaikoina, ootte tuottaneet mulle kyllä niin hyvää mieltä että en tiedä uskottekokaan!

Sellaisia kyselisin vielä, että missä mitoissa teidän muksut on olleet 6kk iässä? Kun ois kiva tietää vaikka jotain arvioita vaan että osaisin ees vähän hahmottaa että missä kokoluokassa Tiara saattaa olla tällä hetkellä. Ja toinen juttu, missä iässä teillä on alettu istuskelemaan tuetta? Ja missä iässä itse on päästy istuma-asentoon, tai toisinsanoen kuinka nopeasti istumaan oppimisen jälkeen?
Moikkamoii<3

Kiii-Kaa Kii-Kaa Kii-Kaa

09.04.2012
En tiedä mitä te sanoitte lapsena keinuessanne vai sanoitteko mitään mut mä ainakin muistan kavereideni kanssa hokeneeni tuota monotonista kii-kaata oikein urakalla. Varmaan otsikosta voi siis päätelläkin että tänään on viety pikkuneiti puistoon keinumaan! Kyllä taisi Tiaraa vielä vähän jännittää mutta saatiin me pari ihanaa hymyäkin nähdä (tietysti silloin kun kamera ei ollut kuvausvalmiina) ja tulipa ainakin punaset posket ja hyvä mieli. Tehtiin myös parin tunnin vaunulenkki Oton ja Tirriäisen kanssa ympäri Vuosaaren ihanien maisemien ja nautittiin samalla kevään ensimmäiset jäätelöt ulkona. Oli muuten hyvää! Ainiin ja varoituksen sananen heti alkuun, tästä on tulossa megapitkä postaus!

Velmu kurkistelee lasien takaa <3

Arvatkaa kumpi oli kumman :D?

Tais olla Otto enempi innossaan puistoon pääsystä kun Tirriskä :D<3

Mut sit kun isi hyppyyttää niin tulee tytsyllekki ilonen mieli<3

Noi kaks on maailman sulosimpia yhessä<3

”Mä sensuroin äidin naaman!”

”Lundmyr of Sweden sensuroi mun naaman :(”

Äitin ihana tytsykkä<3

Pakollinen peilikuva ikkunasta <3
Tänään on ollu kyllä niin ihanan lämmin ja kaunis päivä että oli kyllä maailman kivointa ulkoilla perheen kesken. Mittari oli sen verran plussan puolella että mä uskaltauduin ilman takkia partsille päivän asu -kuvattavaksi. Vertailun vuoksi tosin laitoin pari sisäkuvaakin, nimittäin mun rusketus näyttää noissa ulkokuvissa aivan olemattomalta! Tästä tää lähtee ja kohta on bikinikelit (jos ajattelee positiivisesti)! Meidän parvekkeella on tällä hetkellä ties mitä kaikkea pientä sälää kastelukannusta vanhaan vessanmattoon koska se on lähinnä talven aikana toiminut Tiaran päikkäripaikkana, mut mulla on suuret suunnitelmat jo kesän varalle ja aattelin tehdä parvekkeen sisustusunelmapostauksen tässä lähiaikoina.

Päivän asu:
Oranssi toppi – H&M
Farkut & punaiset ballerinat –
Zara

Meidän pääsiäinen on sujunut kyllä tosi rauhallisissa merkeissä ruokaa laitellen, leffoja katellen, ulkoillen ja ennen kaikkea Tiaran huikeaa kehitystä seuraillen. Neiti on miniloman aikana opetellut niin nokkamukista juomista kuin tuetta istumistakin, paremmalla ja huonommalla menestyksellä. Nokkamuki tuntuu enemmän olevan mukava purulelu kutiseville ikenille, mutta kyllä Tiara hiffasi oikean otteen sentään ja taisi se vähän saada aina välillä vettäkin kulautettua kurkusta alas. Kallistaminen on vissiin se suurin ongelma vielä, neiti kun ei tajua että sieltä mukista ei tule mitään ellei sitä kallista. Mut eiköhän se ajan kanssa ala onnistumaan, tää oli vasta ensimmäinen kerta kun koitettiin. 
               Istuminen sen sijaan on todenteolla ottanut tulta alleen parin viime päivän aikana ja Tiara istuskelee pitkiäkin aikoja horjahtelematta tehden milloin mitäkin. Tietenkin me vielä vahditaan kokoajan siinä lähistöllä ettei satu vahinkoa jos tasapaino pettääkin ja Tiara kellahtaa kumoon. Ainakaan toistaiseksi Tiara ei oo ees säikähtänyt jos on vähän kaatunut, päästänyt vaan naurunkiljahduksen kun on ollut niin jännää. Oon mä kyllä niin ylpeä tosta meidän vauvelista, miten joku voikin olla noin ihana? Tässä vähän sekalaisia kuvia Tiarasta pääsiäiseltä:

Tiaran päivänasu:
Ihana raitatunika ja raitasukat – H&M
Farkkuleggingsit – Kappahl 

Mä oon kokenu jonku valaistumisen ja innostunut ihan hirveesti kirkkaista ja värikkäistä lastenvaatteista. Kai mä vihdoin oon riisunut ne vaaleenpunaset prinsessalasit silmiltä ja nyt huomaan että kappas tyttölapsille tehdään muunkin värisiä vaatteita. Nyt mua on alkanu melkeenpä kyllästyttää kaikki pinkit ja vaaleenpunaset tyttöhepenet ja haluun vaan ostaa kaikkia pirtsakoita raidallisia ja pallokuvioisia vaatteita tai jotain ihania printtibodyjä.

Päästiin lauantaina autokyydillä kauppareissulle joten neidiltä jäi normaalit kakkosvaunupäikkärit välistä. Kaupassa ei ollut ees vapaana yksiäkään vauvaistuinkärryjä ja niin Tiara sitten vietti isin sylissä koko kauppareissun. Ressukka oli niin väsynyt päikkäreiden välistä jäämisen takia että nukahti ilman tuttia pää Oton olkapäätä vasten. Voin kertoa etten oo varmaan nähny mitään niin sulosta ikinä! Siirrettiin se sitten varovasti auton istuimeen ja se ei edes säpsähtänyt, tossa istuimessa se sitten nukkuikin pari tuntia tyytyväisesti tuhisten eteisen lattialla.

Allaolevissa kuvissa on nähtävillä Tirriäisen nokkamukin pureskeluharjoituksia. Hyvin näytti muki maistuvan, sisältö ei niinkään.
 

My heart belongs to mum<3
 Sitten vielä näitä neidin ihania istumakuvia! Aika pontevasti neiti jo istuskelee, vai mitä! Ja on ihana nähdä se onnistumisen riemu Tiaran kasvoilta kun se istuu tyytyväisenä ja puuhailee omiaan. Alemmissa kuvissa nähtävillä myös uusi suosikkilelu, kaukosäädin. Neiti onnistuu aina kaivamaan sen jostain, päätettiin ottaa patterit kokonaan pois ettei se haittaa niin paljoa jos Tiara sen sattuu löytämään. 

Huhhuh, johan oli paljon asiaa, toivottavasti jaksoitte lukea silti! Mä alan nyt kattomaan salkkareita. Huomenna luvassa vauvamuskaria naapureiden kanssa ja varmaan pientä lenkinpoikastakin ellei satu olemaan aivan kökkö sää. Palaillaan, ootte ihania! Ja ihanaa alkanutta viikkoa kaikille myöskin<3

Miten teidän pääsiäinen sujui? Mitkä on teidän lempivärejä lastenvaatteissa? Iskevätkö perinteiset tyttö/poikavärit vai oletteko innostuneet jostain muusta? Mitkä on teidän lemppari lastenvaatekauppoja (netissä tai ihan oikeitakin)? Mua kiinnostaa tietää kun oon nyt niin innostunut näistä kaikista lastenvaatejutuista, taas kerran! 😀

Puolivuotias Tirriäinen

20.03.2012
Niiiii-i! Voitteko uskoa että toi ihana palleroinen on jo puolivuotias? Kuusi kuukautta, kuusi maailman ihaninta kuukautta on takanapäin ja toivottavasti ainakin miljoona yhtä ihanaa kuukautta edessä. Mä voisin veikata että toi neitikin on ihan tyytyväinen elämänsä kuuteen ensimmäiseen kuukauteen, ainakin ilmeistä päätellen. Tänään ollaan oltu nimittäin niin yhtä hymyä että! Puin Tiaralle hienon mekon päälle ja neiti on saanut syödäkseen tänään vain lemppariruokiaan koko päivän; hedelmäpuuroa, aprikoosisosetta ja ruuaksi Piltin spagettia & jauhelihakastiketta. Kyytipoikana tietenkin maito, se suurin suosikki edelleen. Koko illan Tirriskä on viettänyt lempiasussaan; vaipassa, ja ollut iloinen pieni päivänpaiste.
                  Näihin kuuteen kuukauteen on kyllä mahtunut niin paljon kaikkea ihanaa että ei sitä voi edes käsittää. Ja se kasvun ja kehityksen määrä tuolla tytöllä, niin henkisesti kuin fyysisestikin on aivan mieletön mitä tässä ajassa on kerennyt tapahtumaan. Meidän pientäkin pienemmästä, seiniä tuijottelevasta 46- senttisestä rääpäleestä on kasvanut ihana 20cm pidempi pallero joka kovasti pyrkii joka puolelle tutkimaan ympäristöään. Juttua riittää meidän pienellä papupadalla vaikka muille jakaa ja tuetta istuminen häämöttää jo ihan nurkan takana. Seisomaankin olis niin kauhean kova hinku ja askeliakin Tiara ottaa jo oikein mallikkaasti, välillä jopa varvistamattakin.
                 Juuri tänään Tiara ensimmäistä kertaa liikkui itse jo vähän pidemmän matkan sillä aikaa kun kävin vessassa. Jätin neidin tapani mukaan selälleen keskelle karvapeittoa olkkarin lattialle ja kun tulin takaisin Tiara ähisi masulleen yli metrin päässä peitosta, kirjahyllyn edessä ja nuoli lattiaa. Eli hyvä että siivoan nykyään useammin! Mua vaan hämmentää se että Tiara liikkuu aina pisimmät matkat silloin kun mä en nää, joten mulla ei vieläkään oikeestaan oo käsitystä siitä millä tekniikalla se liikuskelee.. Mutta olettaisin että kierimällä vuorotellen selälleen/masulleen ja sit se vissiin osaa jo käsillä vähän vetää itseään sinne suuntaan minne haluaa. Jalatkin sätkii hulluna mut ei kauheesti auta siinä ryömimisessä kun käsien ja jalkojen yhteistyökyky ei vielä oikein pelitä. Mutta ei tässä kiire oo, nytkin toi neiti on jo liian nopee mun hitaille aivoille, tarviin vielä vähän totutteluaikaa ennen kun Tiarasta tulee ikiliikkuja! Toivottavasti siis tässä kestää vielä hetki.
Mutta nyt kuvia meidän päivänsankarista (ja vähän äidistäkin joka ei voinut olla käyttämättä mekkoonpukeutumistilaisuutta hyväkseen):

Äidin rakas<3

Liian jännä keittiö, ei voinu kattoo kameraan? 😀

”Höööö!”

Maailman sulosin kulta nappisilmä<3

”JEEE!”

”Mä ooon jo niiiiin iso tyttö!”

”HEHE!” Tiara oikeesti päästää tommosii hehe -äänteit, se oikeen huutaa ne silleen isosti :DD Mut eikai vauvat osaa tekonauraa? 😀
Tiaran puolivuotispäivän hehkuttaamisen lisäksi oon tänään saanut itteni raahattua jopa Meilahteen asti johonkin Spirometria -puhallustestijuttuun jonne sain lähetteen silloin tammikuussa kun kävin sillä hyvin mielenkiintoisella lääkärillä flunssan takia, jos joku muistaa. Mä siirsin ja siirsin tota aikaa kun en millään olis jaksanu sinne asti raahautua enkä koe et mulla ois mitään hengitysvaikeuksia, mut yks hyvä puoli noissa testeissä oli! Mun oli pakko käydä vaa’alla koska ne tartti mun paino- ja pituustiedot niitä kokeita varten ja ihan oikeesti mun leuka meinas tippua lattiaan kun näin sen vaa’an lukeman!
               En ollut käynyt vaa’alla sitten jälkitarkastuksen joka oli marraskuussa, ja silloin vaaka aiheutti lähinnä lohduttoman itkukohtauksen seitsemällä ylimääräisellä kilollaan, mutta tänään kun kävin niin lukema oli 48kg! Eli enää kaksi kiloa lähtöpainoon ennen raskautta, mutta toisaalta oon kyllä joskus ennen raskauttakin painanut välillä 48kg ja ollut ihan tyytyväinen. Mulla vaan on vaihtelevainen paino. Mutta siis totta se on mitä monet muut äidit mulle silloin raskausaikana vakuutteli, että se riittää että ihan normaalisti vaan on ja leikkii vauvan kanssa. Siinä on jo ihan tarpeeksi liikuntaa palauttamaan keho takaisin raskautta edeltäneeseen.
Tänään on ollut ihana päivä! Nyt mä lähden kylvettämään tuon ihanan pikkuneidin joka varmasti kastelee mut ja Oton ihan urakalla näin synttäreiden kunniaksi. Kylvetyksen jälkeen käyn kaikkien kommenttien kimppuun, osaan jos vastailinkin aiemmin. Kiitoksia ihan mielettömän paljon kaikille kommentoineille, ihan tosi kiva vähän lukea että millaisia ihmisiä siellä näyttöjen ja älypuhelimien äärellä meidän elämää seurailee. Ja mukavia ne kommentit muutenkin on että saa kommentoida! Aivan mahtavaa viikkoa kaikille <3