Tiedättekö tekin tuon laulun? No eilisenä maanantainapa tää mamma ei mennyt minnekään. Meillä maanantai oli täydellisen tyylipuhdas normi tavis perus kotipäivä. Mun mielestä kotipäivät on ihania. Vaikken kovin usein viihdykään kokonaista päivää sisätiloissa, niin joskus sellaiset löllöverkkaripäivät on enemmän kuin tervetulleita. Eilen en olis vaan jaksanut lähteä minnekään vaikkei ilma olisikaan ollut niin surkea ja sateinen mitä se oli, joten onneksi sain säästä upean tekosyyn köllötellä sisätiloissa. Tiara päätti että kyllä nyt yhden käden sormet täytyy ekan vuoden aikana saada pystyyn huonoja öitä laskettaessa, ja alkoi itkemään taukoamatta kello 5.30. Mä ymmärrän että 5.30 on monessa perheessä aivan normaali heräämisaika aamulla, joillekin jopa luksusta, mutta meillä sekä Tiara että minä ollaan totuttu 21-9.00 öihin jo usemman kuukauden ajan joten eilinen oli pienoinen järkytys meille molemmille. 

            Tiara ei edes herännyt omaan itkuunsa, vaan nukkui kokoajan ihan paikallaan mutta samalla itkeskellen kokoajan. Mä yritin silitellä, antaa tuttia ja pehmolelua ja jutella rauhoittavasti ja ottaa syliin, mutta mikään ei auttanut neidin hätään. Mä sitten suuntasin keittiöön ja annoin neidille maitoa ja edelleen nukkuen Tiara joi sen lopulta oikein tyytyväisenä, ja sen jälkeen olikin yhtäkkiä aivan pirteänä ja munkin olisi pitänyt olla. Mutta arvatkaapa kuka oli juuri edellisenä iltana valvonut Oton kanssa puoli kahteen koska Otto menee tällä viikolla myöhempään töihin ja ajateltiin että saadaan molemmat nukkua yhdeksään. Onneksi sain nukuttua vielä tunnin ennen kuin Otto lähti töihin kun se onneksi kilttinä heräsi tuntia aiemmin Tiaran seuraksi ja jaksoin sitten yhteensä viiden tunnin unisaldolla suhteellisen hyvin loppupäivän. 

             Mä en tiedä mistä johtuu, mutta mulla oli silti eilen nukkumaan alkaessa enemmän hyvä fiilis kuluneesta päivästä, kuin huono fiilis. Eilinen oli hyvä päivä siitä huolimatta että nukuttiin surkeasti, Otto oli myöhään töissä, sää oli kauhean kamalan kammottava ja Tiara kaatui taaperokärrynsä kanssa saaden haavan huuleen (onneksi vain ihan pienen joka unohtui neidillä puolessa minuutissa). Siihen päälle mulla iski vielä silmätulehdus ja Tiaralla meinasi loppua vaipat kesken ennen kun Otto tuli töistä kaupan kautta kotiin uuden paketillisen kanssa. Eilinen oli hyvä päivä tuosta kaikesta huolimatta, koska:

– Tiara oli maailman suloisin herättyään päikkäreiltä kun me köllittiin sängyllä yhdessä ja annoin neidin maistaa pikkurillinkynnen kokoisin murusen täysjyvä digestivekeksiä. Miten kukaan voi tulla niin onnelliseksi pienestä keksinmurusta? Miten kukaan voi olla niin suloinen ja ihana käpertyessään mun kainaloon mutustamaan onnesta soikeana omaa pientä keksinmuruaan?

– Jostain kumman syystä sain lakattua kynnet vaikken ole uhrannut niille ajatustakaan viikkokausiin

– Tiara oppi naksuttamaan kielellä ja teki sitä kokoajan vuoroin naureskellen hassulle äänelle ja vuoroin naksutellen.
– Jaksoin silittää puolet lakanasta saadakseni siitä vaalean taustan Tiaralle kun halusin ottaa kuvia

– Otto toi kaupasta mulle piristykseksi Tobleronekakkua ja uuden Cosmon ja vietin illalla rauhassa aivan oman pienen hemmotteluhetken kakkua nautiskellen ja Cosmon farkkuvinkkejä selaillen.

– Katsottiin Oton kanssa Tiarriskän mentyä nukkumaan se kakkoskauden viimeinen jakso Game of Thronesista ja se oli ihan loistava!

– Mulla on maailman kultaisimmat ja rakkaimmat Otto ja Tirriskä<3

Siksi meidän maanantai oli mukavantai tai ainakin enemmän kuin okeintai! Mites teidän maanantaipäivä sujui? Oliko yltiomukavaa, aivan kauheaa vai ihan perus maanantai?

PS: Mä julkaisen pian vielä tiistaipostauksen tähän perään kunhan saan kuvat lisättyä, hauskaa iltaa kaikille<3