I <3 Helsinki

02.05.2014

Mun piti oikeastaan toteuttaa tämä postaus vasta blogin synttäriviikon aikana, mutta koska ihania postausideoita on ensi viikolle niin paljon (ja koska Zelda tuli tänään kipeäksi, eikä olla tehty mitään jännää tai kuvauksellista koko päivänä), mä päätin ottaa aiheen esille jo nyt! Eli toivottu aihehan on siis millaista on asua Helsingissä lasten kanssa, hyvine ja huonoine puolineen, ja mitä täällä voi lasten kanssa tehdä. Mä varoitan, tästä tulee pitkä postaus, sillä Helsinki on mulle rakas.

Mä olen itse Helsingissä syntynyt ja kasvanut koko lapsuuteni, muutaman vuoden vietin teini-iässä Oulussa kuten tiedätte, mutta heti kun mahdollista, halusin tänne takaisin. Helsinki on ainakin Suomen mittapuulla suuri kaupunki, ja itse olen ehtinyt melkein 23:n vuoden aikana asua ympäri Helsinkiä, eri kaupunginosissa. Pikkulapsiaikani vietin Pohjois-Helsingissä, Oulunkylässä eli Ogelissa. Nelivuotiaana muutin äidin kanssa Ruoholahteen, kolmen minuutin metromatkan päähän keskustasta, ja sain ensikosketukseni meren läheisyydessä asumiseen. Siitä lähtien mulle on ollut tärkeää asua lähellä merta, en tiedä miksi, mutta olen asunut aina meren läheisyydessä, enkä voisi kuvitella muuttavani jonnekin kauas merestä, vaikka inhoankin kylmää merituulta.

Ruoholahdessa olen asunut elämäni pisimmän ajan, kuusi vuotta samassa talossa. Sen jälkeen onkin tullut muutettua todella tiuhaan. Ruoholahdesta muutimme Lauttasaareen, ja sieltä sitten muutaman vuoden kuluttua sinne Ouluun. Ylä-astetta kävin Helsingissä Kalliossa, koska siellä sijaitsi (ainakin silloin) Helsingin ainoa kuvataideluokka, joten Kallio lähiympäristöineenkin on tuttua. Kun muutin Oulusta takaisin, sain asunnon Ullanlinnasta, joka sijaitsee kävelyetäisyydellä keskustasta. Otto asui Kannelmäessä opiskelijasolussa tavatessamme, ja sielläkin on tullut vietettyä aikaa rutkasti. Kannelmäestä ja Ullanlinnasta muutimme yhdessä Vuosaareen, mistä muutimme nykyiseen asuntoomme reilut puolitoista vuotta sitten.

Mä olen aina ollut tosi sosiaalinen, ja ystäviä mulla on ympäri Helsinkiä ja sen lähiympäristöä rutkasti. Voisi sanoa että ne asuinalueet joilla EN Helsingissä ole vieraillut, on laskettavissa yhden käden sormilla. Mä tykkään Helsingissä todella paljon siitä, että julkinen liikenne on niin toimivaa, ja mahdollistaa helpon ja nopean kaverisuhteiden ylläpidon, vaikka asuisi ihan eri puolilla kaupunkia. Eniten tykkään raitiovaunuista eli sporista, niissä on jotenkin sitä tunnelmaa, ja samalla näkee myös kaupunkia kivasti.

Koska meillä ei mun lapsuudessa ollut autoa, mä totuin jo pienestä pitäen kulkemaan yksin metrolla, bussilla ja sporalla. Meilläkään ei ainakaan toistaiseksi ole autoa, ja olen iloinen siitä että myös meidän tytöt oppivat tulevaisuudessa liikkumaan julkisilla liikennevälineillä, ja tutustumaan myös sitä kautta kotikaupunkiinsa eri reitteineen. Toki metrot ja sporat etenkin saattavat olla joskus täynnä epämääräistä porukkaa, itsekin muistan lapsuudesta muutaman inhottavan, pelottavankin kokemuksen koulumatkoilta, mutta yleensä niissä on aina myös sitä avuliasta, normaalia porukkaa senverran, ettei tarvitse oikeasti pelätä.

IMG_3165Vaikka haluan ehdottomasti suojella lapsia kaikelta pahalta, en kuitenkaan halua kasvattaa heitä pumpulissa tai suojella liikaa elämän realiteeteilta. Toki nämä asiat eivät varhaislapsuuteen kuulu, mutta mä taisin olla 8-vuotias kun kuljeskelin ekoja kertoja yksin bussilla, enkä koe olleeni liian pieni. Mun lapsuudessa juoppoja kutsuttiin tuttavallisesti humpuiksi, ja pidettiin niihin kohtelias etäisyys metroasemalla, mutta ei pelätty. Lapsena en koskaan asunut missään ”huonomaineisilla” alueilla, mutta kyllä niitä kaikenlaisia tyyppejä on melkein joka lähiössä jonkin verran, toisissa enemmän, toisissa vähemmän.

Monipuolisuus, on asia jota mä rakastan Helsingissä todella paljon, täällä on kaikenlaisia ihmisiä, kaikenlaisia paikkoja, kaikenlaisia tapahtumia. Jokaiselle löytyy jotain, ihan varmasti. Helsingissä on kansainvälistä tunnelmaa, mutta tämä ei silti ole niin suuri ja mahtava paikka kuin vaikkapa Lontoo. Loppupeleissä Helsinki on kuitenkin se tuttu ja turvallinen, kotoisa, pieni pohjoinen pääkaupunki.

IMG_0054IMG_7397xPienenä harrastin kuvataidetta ja tanssia intohimoisesti. Harrastuskaupunkina Helsinki on tietenkin Suomen paras, sillä täällä on eniten vaihtoehtoja. Mekin ollaan mietitty Tiaralle tanssiharrastusta ensi syksyksi, kun typy täyttää jo kolme vuotta ja tuntuu tykkäävän tanssista enemmän kuin hullu puurosta. Itse  aina harmittelin sitä että aloitin tanssin vasta ekaluokalla, kun olisin voinut innostua siitä jo niin paljon aikaisemmin, ja tulla rohkeammaksi esiintyjäksi. Mä aloitin neljävuotiaana kuvataidekoulun, ja tykkäsin kyllä siitäkin kovasti, ehkä kaksi harrastusta niin pienenä olisi kuitenkin ollut vähän too much.

Helsingissä on lukuisia eri tanssikouluja, kuten Step up Show School, vanha tanssikouluni, DCA ja Helsingin tanssiopisto. Täällä on kuvataidekouluja, musiikkikonservatorioita, kaikenmaailman liikuntamahdollisuudet ja mitä tahansa, vain mielikuvitus on rajana kun keksii itselleen tai lapsilleen harrastuksia. Helsingissä on myös laaja valikoima ihan tavallisia, kuten myös eri painoitteisia, päiväkoteja ja kouluja.

Uskon että tulevaisuudessa, asuttiin me missäpäin Helsinkiä tahansa, lapsille löytyy hyvä ja turvallinen koulu, jossa aloittaa opin tie. Meillä koulu- ja päiväkotitarjontaa rajoittaa tietenkin se, että haluamme lapsille ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta, mutta onneksi Helsingissä on tarjolla ruotsinkielisiäkin kouluja ja päiväkoteja runsaasti. Itse kävin Arabianrannassa ruotsinkielistä Yrkesinstitutet Prakticumia lukion jälkeen, ja viihdyin todella hyvin, vaikka toki ammattikoulu on eri asia kuin ala-aste tai eskari.

1479829_10202658117322112_1929699507_nIMG_6441xJännittävää nähdä missäpäin Helsinkiä meidän lapset sitten lopulta koulutiensä aloittavat. Mä en halua muuttaa ihan pienten lasten kanssa keskustaan, tykkään enemmän tästä meidän nykyisestä ”autot eivät kulje öisin ja telkkaria voi pitää ykkösellä vaikka ikkunat olis auki” -meiningistä. Kahden pienen kanssa saa kuitenkin ulkona vahtia silmä kovana, vaikka liikennettä ei paljoa olisikaan. Sitten kun tytöt alkavat lähestyä kouluikää, asuisin mielellään keskustassa, ehkäpä juuri Ullanlinnassa tai Eirassa, sillä keskustasta on lyhyt matka jokapaikkaan, niin harrastuksiin kuin kavereillekin.

Pienten lasten äideille Helsinki tarjoaa rentoa kahvilakulttuuria, sekä runsaasti avoimia päiväkoteja, asukaspuistoja ja kerhoja. Minimuskarin voi aloittaa jo kahden kuukauden ikäisen vauvan kanssa, ja myös värikylpyjä, vauvajumppia ja muita on pilvin pimein. Me aloitettiin vauvamuskari ja perhekerho Tiaran ollessa viiden kuukauden ikäinen, ja käytäisiin siellä mielellään varmaan vieläkin ellei elämä sattuisi olemaan niin hektistä, ja tuttu kerho sijaitsemaan nykyään vähän turhan pitkän matkan päässä.

IMG_0539xIMG_5877xMutta mitäs täällä voi tehdä vapaa-aikana, tai jos tulee vaikka toisesta kaupungista lomalle tänne? Kaikki tietävät perus Lintsin, Sealifen, Korkeasaaren ja Suomenlinnan, mutta Helsinki tarjoaa niin paljon muutakin ihanaa. Kesäinen kävely jäätelön kanssa Kaivopuistossa, picnik Alppipuistossa tai vierailu  ihanan trooppisessa Talvipuutarhassa piristää kummasti päivää. Talvipuutarhan läheisyydessä sijaitsee tietysti myös Stadikan maauimala, joka on kaikenikäisten suosikki. Stadikalla on kesäpäivinä aivan oma fiiliksensä, ja sinne me suunnataan kesälomalla ehdottomasti.

Helsingissä on ihan mahtavia leikkipuistoja, joista mun suosikkeja on Sepän puisto Eirassa, sekä Mustakiven puisto Vuosaaressa. Mustakiven puistossa on kesäisin ulkoallas ja paljon tilaa leikkiä ja juosta. Helsingissä puistoista pidetään hyvää huolta, ja suuria, viihtyisiä leikkipuistoja on todella paljon. Suurimmissa puistoissa on myös kerhotalo, jossa voi käydä syöttämässä vauvaa sisällä myös talviaikaan. Niissä järjestetään myös erilaisia leikkitoiminnan kerhoja, ja vanhempainryhmien kokoontumisia. Kesäisin Helsingin leikkipuistoissa kaupunki tarjoaa puistoruokailun, ilmaisen lounaan lapsille joka arkipäivä, pitää vain ottaa omat astiat mukaan. Me ei olla vielä keretty puistoruokailua testaamaan, mutta ehkäpä ensi kesänä sattuisi jokin sopiva päivä!

DSC_1436Mä oon aina ollut kova museofani, ja mun suosikkimuseoita Helsingissä on aina ollut Mannerheimintiellä sijaitseva Kansallismuseo aarteineen, sekä Luonnontieteellinen museo, jossa suurin ihmetyksen aihe lapsena oli kaksipäinen kili. Kuvataiteen ystävänä myös Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma ovat musta vierailun arvoisia paikkoja, vaikkakin sain niistä itse enemmän irti vasta kouluiässä.  Odotan innolla vuonna 2016 valmistuvaa Helsingin uutta kaupunginmuseota, joka korvaa vastikään sulkeutuneen koulumuseon ja Lasten kaupungin. Harmi että sitä joutuu vielä tovin odottamaan, mutta uskon että valmistuttuaan se on todella vierailun arvoinen paikka Helsingistä ja helsinkiläisyydestä kiinnostuneille.

Merenrantakaupunkina Helsinki tarjoaa myös hulppeat biitsimahdollisuudet kesäisin, mun suosikki on klassikko-Hietsun lisäksi Aurinkoranta Aurinkolahdessa, joka Hietsuun verrattuna on siistimpi, helpompi ja tyylikkäämpi. Aurinkorannan ainoa ongelma on se että vesi on todella äkkisyvää, eli silmät pitää olla selässäkin. Aurinkorannan läheisyydestä löytyvät myös Uutelan ihanat ulkoilureitit, sekä suloinen Kahvila Kampela, josta saa tosi hyviä munkkeja ja lohikeittoa.

IMG_0837x IMG_4387xToukokuussa Helsinki saa ihan uuden, mielettömän nähtävyyden, Helsinki Sky Wheelin eli hulppean 30:n gondolin maailmanpyörän Katajanokalle. Siinä on kohde jossa mä aion ehdottomasti ensi kesänä pistäytyä, vartin maailmanpyöräily maksaa 12 euroa, ja jos haluaa vetää extremetyylillä, niin lasilattiaiseen erikoisgondoliin pääsee puolen tunnin ajelulle 95:llä eurolla. Mä en taida olla niin villi, että lasilattiaa uskaltautuisin testaamaan mutta ehdottomasti haluan käydä katsastamassa varmasti Stadin parhaat näköalat.

IMG_3077Heinäkuun 26. päivä järjestetään taas Skidit festarit, lasten oma festivaalitapahtuma Kalliossa. Tämän vuoden teemana on ”Meidän kaikkien kaupunki”, mikä kuulostaa mielenkiintoiselta. Viime vuonna emme festareille päässeet, mutta tänä vuonna olisi tarkoitus mennä käymään. Tuoreessa muistissa on vielä vuoden 2012 festarivisiitti, josta jäi hyvä fiilis ja toive päästä paikanpäälle vähän vanhemman lapsen kanssa, joka niistä saisi enemmän irti. No nyt meillä on kaksi ;)!

Tässä tuli nyt aikamoinen pläjäys Helsinkiä, sisältäen kaikkea maan ja taivaan väliltä yli tuhannenkolmensadan sanan verran. Se on paljon se! Toivottavasti joku jaksoi lukea, ja toivottavasti saitte tästä jotain irti. Mä odotan innolla kesää Helsingissä, sillä ennenkaikkea Helsinki on upea kesäkaupunki. Mä pidän ajatukset kesässä ja auringossa, niin ei masenna tämän päivän räntäsateet ja Zeldaan iskenyt flunssa. Hyvää yötä kaikille<3


55 Responses to “I <3 Helsinki”

  1. Veeruska sanoo:

    Helsinki on aivan upea, maltan tuskin odottaa et pääsen käymään siellä kesäkuussa! Ollaan nii paljon jo poikakaverin kans suunniteltu missä kaikkialla pitää käydä ja toi maailmanpyörä kiinnostaa ehdottomasti! 🙂 Oi että tulee varmana ihanaa <3 !

  2. st.brigitten sanoo:

    Mä oon käynyt vaan kerran elämässäni Helsingissä,enkä tykännyt yhtään koko kaupungista 😀 Ahdistavaa tämmöselle pohjosen tytölle. Pitää varmaan tulla uudemman kerran, josko se mieli muuttuisi! Lentokentällä oon ollut useammin sentään 😉

  3. jensku sanoo:

    Pisti silmään että oot elämäsi aikana muuttanut usein, ja ehkä tekstistä sai sellaisen kuvan ettei teitä ehkä haittaisi vaikka muuttaisitte tyttöjenkin lapsuuden aikana kaupunginosasta toiseen. Mielenkiintoinen postausaihe tähän liittyen voisi olla asuminen ja aloilleen asettautuminen. Onko teillä jotain ajatusta siitä, että haluatte löytää paikan jossa tytöt saavat viettää koko lapsuutensa, vai mieluummin kokeilla asumista eri osissa kaupunkia? Entä mikä on asumismuodoista teille sopivin tähän liittyen? Vuokra vai omistus, tmv. Vuokra-asunnostahan on vaivattomampi muuttaa toiseen, mutta oman kodin myyminen ja uuden ostaminen on aina hieman hankalampi prosessi. Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitänne tästä asiasta 🙂

  4. Rosa sanoo:

    Ai vitsi saat mulle vaan entistä enemmän muuttokuumetta! Oon ite asunu helsingissä 12 vuotta ja nyt muutaman vuoden parin sadan kilsan päässä sieltä ja kaipaan niin sitä paikkaa <3 tällä hetkellä kuitenkin "koko elämä" täällä nykysessä kaupungissa, mut kyl mä sinne vielä joskus perheineni palaan 😉 kiva postaus siis, vaikkakin vähän petollinen :D!

  5. Nimetön sanoo:

    Nykyän siellä luonnontieteellisessä museossa on kaksipäinen vasikka, eikä kili! 😀

    • Velma sanoo:

      Mun käsittääkseni se on ”koko ajan” ollut se vasikka eikä kili. Mä olen käynyt Eläinmuseossa ekaa kertaa joskus 80- ja 90-lukujen vaihteessa, silloin ja sen jälkeen mä muistan nähneeni aina vaan sen vasikan enkä kiliä, jolla olisi ollut kaksi päätä.

    • Iina sanoo:

      Hahah 😀 Mä en muistanut yhtään että mikä eläin se oli, muuta kuin että valkoinen, ja ihan arvauksella heitin että kili 😀 Meni selkeästi metsään!

  6. Lil sanoo:

    Kiva postaus. Tästä on varmasti hyötyä monelle Helsinkiin tulevalle turistille. Voisitko tehdä samantyylisen postauksen Oulusta?

  7. O sanoo:

    kiva postaus! 🙂 ja voimistelu voisi olla myös kiva harrastus Tiaralle! 😉 t. innokas voimistelija 😀

  8. Mirka sanoo:

    Mun sydän itkee verta, sillä mä rakastan Helsinkiä. Asuin siellä 6-vuotiaaksi asti ja sen jälkeen olen käynyt siellä n. kerran kuussa viikonlopun ajan. Lomilla tietty enemmän. Kun sain lapset niin tahti on tietysti hidastunut. Helsinki TÄYTYY kokea nimenomaan julkisilla liikkuen. Mun suosikki on metro, sporilla oon kulkenut paljon vähemmän. Asuin ja vietin aikaa Itä-Helsingissä aikoinaan, joten bussi+metro-yhdistelmällä pääsi kätevästi mm. keskustaan päin.

  9. Laura sanoo:

    Ihana postaus! Helsinki kuuluu munki lempparikaupunkeihin ja ainakin jossain vaiheessa elämää haluaisin asua siellä 🙂

  10. Aino sanoo:

    Ihana lukea näiden taaperoiden touhuja, ovat kumpikin vielä niin pieniä! <3

    Tiaralle suosittelisin jonkin näköistä jumppaa tai voimistelua, mikä tukee paremmin lapsen kehitystä. Lapsellahan on 2-7 vuotiaana tietty motorinen ikävaihe, jolloin liikkumistaidot ja hermosto kehittyy helpoiten. Tällöin on varmistettava monipuolisesti harjoiteltavat perusliikuntataidot ja luodaan pohja ennen varsinaisia lajitaitoja. Tiaran ollessa vanhempi voisi hän itse päättää mihin haluaisi suuntautua, kun itse tietää mitä haluaa. tanssin ja näiden "lajitaitojen" harjoittelu on kuitenkin turhaa ennen tukevan pohjan luomista.
    Omaa kokemusta on tarpeeksi sanomaan, että tanssi on lähinnä juurikin tanssimista jumpan ollessa monipuolisempaa ikäkauden painopisteet huomioiden. Koulutettu ja osaava ohjaaja osaa tehdä jumpasta hauskempaakin ;). Mitä olen huomannut, niin tanssissa keskitytään kovasti juuri koreokrafioiden opetteluun, mikä ei sovi noin pienelle lapselle kovin hyvin. Esitys kevätnäytöksessä saattaa näyttää upealta, mutta lapsen kehityksen kannalta on turhaa toistaa samaa sarjaa tunteja. Ainut hyvä puoli saman tanssin harjoittelulla uudestaan ja uudestaan on toistot tehdyissä liikkeissä, mutta kun liikkeetkin ovat tanssissa lähinnä hyvän näköisiä.

    Helsingissä voimistelua tarjoaa muunmuassa elise (elise.fi). Ryhmiä näyttäisi löytyvän myös ihan pienille ja ainakin viime kesänä/syksynä elise taisi olla mukana lastenfestareilla töölönlahdella.

    • Iina sanoo:

      Tiara on harjoitellut itse pitkiäkin, omakeksimiään koreografioita pian vuoden päivät, niitä löytyy esim. mun Instagramista 🙂 Vaikka tanssia ei olla neidille tyrkytetty, on hän sen ihan itse kuitenkin keksinyt ja siihen tykästynyt. Tiara on lahjakas tyttö ja muistaa hyvin kaikenlaista, uskon että myös ohjaajan tekemät koreografiat onnistuisivat ihan hyvin. Ei kannata yleistää vaan ajatella jokaista lasta yksilönä! Lisäksi olen itse harrastanut tanssia, ja nähnyt niitä taaperoiden tanssituntejakin vieressä, ja aika jumppa- ja leikkipainotteista siellä on 🙂

      Alle kouluikäisen lapsen harrastamisessa tärkeintä on leikki ja se että lapsi saa olla lapsi, mikä tahansa harrastus Tiaralle valikoituukin, niin sitä tehdään mukavan ajanvietteen vuoksi eikä hampaat irvessä. Alle kouluikäiselle normaalit pihaleikit ja tarhan jumppatuokiot riittää kyllä liikunnaksi ja muu on vain plussaa 🙂

      Kiitos vinkeistä! En sano että voimistelussa olisi mitään vikaa, se on varmasti hyvä harrastus, mutta mielestäni ei voi tyrmätä kaikkia muita lajeja ja väittää että jokin muu olisi yksiselitteisesti parempi, etenkään ilman faktapohjaista tietoa. 🙂

      • Aino sanoo:

        Siis nimenomaan omalla kokemuksella ja myös opintojen kautta tulleella faktatiedolla tulin tänne selittelemään. 😉 On kuitenkin loistavaa, jos Tipa on itse löytänyt noinkin nuorena ”sen oman jutun”.

        Juuri sitä yritin kertoa, että vielä ei kannattaisi hampaat irvessä suuntautua mihinkään tiettyyn lajiin vaan kokeilla juuri yleisluontoisempaa jumppaa tai vaikka liikkaria. Eikä pelkästään alle kouluikäisen, vaan kaiken ikäisten lasten ja aikuisten tulisi liikkua omasta ilosta eikä menestyksen takia. Etenkin lapsen liikkuminen tulisi aloittaa luomalla positiivisia mielikuvia, jotta liikunta ja terveelliset elämäntavat säilyisivät läpi elämän.

        2-7 vuoden iässä lapsellahan on tietty motorinen ikävaihe, jolloin monipuolisten perusliikuntataitojen harjoittelu on tärkeää vain terveyden ja perusosaamisen takia. Näiden perustaitojen hallitseminen helpottaa uusien asioiden oppimista myös jatkossa, ja siten siivittävät myös koulumenestystä.
        Tärkeintähän on kuitenkin, että Tiara itse haluaa harrastaa. Jos siis löydätte tanssiryhmän, jossa harjoitellaan monipuolisesti, niin juttuhan on aivan loistava! Itsellä on tanssipuolelta kokemusta Helsingin Tanssiopistosta (tosin Espoon puolelta), joilla on ryhmiä myös kolme vuotiaista alkaen.

  11. alexa sanoo:

    Tää oli tosi kiva postaus! Ite oon aina ”vihannu” Helsinkiä. Siellä tulee jotenkin sellanen ahdistunut olo ja mieleen vaan kaikki kouluissa toteutetut luokkaretket. Oon henkeen ja vereen Turkutyttö ja nyt kauhulla odotan sitä, jos koulupaikan ovet avautuukin just helsinkiin… Tää postaus tosin vähän sai mielenkiintoa nousemaan! Pitääehkä tehdä päiväreissu helsinkiin 😀

  12. Sirkku sanoo:

    Voi, mun Helsinki-kaipuu nosti taas päätään. Ennen mä en voinut kuvitella asuvani siellä, enkä edes liiemmin välittänyt ko.kaupungista. Mutta nykyään… Helsinki on vienyt mun sydämen. En mä edes tiedä milloin ja miten se tapahtui, mutta se tapahtui. Äh, eilenkin mä katselin vaihtoehtoisia matkustustapoja sinne. Haluan!!

  13. Jenni sanoo:

    Mä en tykkää helsingistä kaupunkina, se on mun makuun aivan liian sekava ja suuri. On siellä mukava käydä, mutta sieltä on aina yhtä mukava lähteä pois 😀 En siis voisi kuvitella asuvani siellä. Sinun tarinasi Helsingistä on kuitenkin todella ihanasti kerrottu ja tämä istutti jokatapauksessa muhunkin kipinän, että voisi kesällä tehdä reissun helsinkiin! Kiitos noista turistivinkeistä! 🙂 Ja tuo lastenfestari voisi olla kiva, en tiä onkohan kaksi 5kk ikäistä (korjattu ikä 3kk) vielä vähän turhan pieniä sinne kuitenkin.

    • Iina sanoo:

      Hahah, onhan Helsinki suuri jos on tottunut pienempään! Kiva kuitenkin että sait tästä uutta näkökulmaa pääkaupunkiin, kiitos paljon 🙂 Se on ehkä vähän isommille se festari, mutta ensi vuonna, 1-vuotiaana kaksoset saisivat varmasti jo paljon irti! 🙂 Mukavaa kesää teille!

  14. 1609 sanoo:

    Oon käyny Helsingissä joku alle 10 kertaa ja aina on pää yhtä sekasin siitä vilskeestä ja ihmiste määrästä. Tälläselle kuka asuu se kokosessa paikassa ettei täällä oo liikennevaloja niin Hesa on pelottava paikka! 😀

  15. s sanoo:

    Olipa kiva postaus! Tosin ei ainakaan auttanut mun tyytymättömyyteen omaa koti- ja asuinkaupunkia kohtaan, vaan pikemminkin pahensi!:D Vielä pitäis muutama vuos odotella, että voi Jyväskylän vihdoin jättää, nyt on vielä opiskelut kesken ja rahaa ei nimeksikään omilleni muuttamista ajatellen:D
    Saa nähdä mihin kaupunkiin sitä lopulta päätyy, Helsinki houkuttais kyllä ylivoimaisesti eniten! Jotkut sanoo täällä päin Helsingin olevan liian iso, mutta itse tykkäisin siitä että aina voisi löytää uutta nähtävää ja tekemistä, enkä koskaan lakkaisi fiilistelyä isosta kaupungista ihanine katuineen ja paikkoineen ja siitä tunnelmasta kaduilla! Kesällä on kyllä päästävä Helsinkiin!!

    • Iina sanoo:

      Hahah voi kiitos paljon! 😀 Helsinki on kyllä ihana, en mä koe että tää olis liian iso paikka, mutta toki jollekin toiselle tämä voi tuntua aivan liian suurelta! 🙂 Toivottavasti sulla on ihana kesäreissu tänneopäin!

  16. Oona sanoo:

    Tosi kiva postaus! Itse olen Helsinkiä aina vähän pitänyt pelottavana paikkana, kun olen kotoisin niin paljon pienemmästä Tuusulasta. Nyt sain kyllä uutta puhtia lähteä tutustumaan paikkoihin! Kiitos siitä ja kivaa viikonloppua! <3

  17. Minnis sanoo:

    Mä oon asunut koko ikäni Helsingissä, ja nyt on alkanu niin masentaa tää paikka :D! Oon nähnyt jo kaikki miljoonat kadut ja putiikit ja kahvilat niin moneen kertaan, että alkaa kyllästyttämään 😀 Yks päivä ajelin autolla, sitä samaa reittiä mitä oon aina ajanut (vaikka oon yrittänytkin ajella eripaikoissa :D) ja päätin, että ei, täältä mä haluan pois hetkeksi. Mutta vain hetkeksi. Kävimpä sitten kaverin kanssa ajelulla järvenpäässä ja jestas olin innoissani uusista kulmista :D!!! Ehkä muutan pois muutamaksi vuodeksi ja tutustun uusiin paikkoihin, mutta sen tiedän, että tänne palaan ja asettaudun asumaan sitten joskus! Onhan tää sentään Helsinki<3

  18. 8) sanoo:

    Yhyy… Muutin pari vuotta sitten Helsingistä pois ja vieläkin on kova ikävä takaisin. En ehtinyt asua siellä kovin kauaa, mutta rakastuin kaupunkiin aivan täysin. Ei täältä Suomesta löydy toista vastaavaa paikkaa.

  19. Emmi sanoo:

    Hei Iina, oon viettäny kansaa osan lapsuudestani vuosaaressa, mutta silloin kun ekat talot vasta nousi aurinkolahteen ja silloin siellä ei ollut mitään:( mutta siis uimarannasta vaan että se äkkisyvä on joo hankala mutta siellä jätskikiskan kohilla suunnillee se ei syvene samalla tavalla kun siellä kampelan suunnalla! Ajatella että se ihana kampelakin on vielä! Ja vuosaaressa on mahtavat lenkkeilymahikset! Eirassa tai ylipäätään keskustassa olisi ihana asua mutta voi luoja kun ne asuntojen hinnat on itkettävän korkeita! Mun kummipoika asu perheineen keskustassa aluksi ja totesi, että lasten kanssa lähiössä on helpompaa:) hyvä valinta siis teiltäkin !

    • Iina sanoo:

      Hei kiitos kun vinkkasit, pitää koittaa mennä jätskikiskan kohdalle sitten! 🙂 Kampela on edelleen pystyssä, se on niin ihanan tunnelmallinen ja kotoisa :)! Lähiössä on kyllä pienten kanssa helppoa, isompien koululaisten kanssa sitten keskustaan<3 😀 Mukavaa viikonloppua!

  20. Amanda sanoo:

    Mä en tiedä miksi, mutta mulle tuli jotenkin ihan tajuttoman hyvä mieli tästä postauksesta! 😀 Vaikka ulkona sataa ja olen kaukana Helsingistä, niin tuli mieleen kesäinen Helsinki. ♥ (Eikä enää harmita niin paljon, että kesäkuussa tulee tehtyä kaksi kallista Helsingin reissua, vaikka siihen ei oikeasti olisi yhtään varaa.) Kiitos tästä! 🙂

  21. Annika sanoo:

    Minä en ole koskaan käynyt Helsingissä. Kuulostaa, että siellä on Ouluun verrattuna oikeasti kaikkea! Oulussa kun on vain kape ja sylillinen toisiinsa kasvaneita lähiöitä.

  22. cici sanoo:

    Musta ois niin kiva asua Helsingissä ainakin jonkun aikaa (samoin niinkuin Lontoossa, Tukholamssa ja New Yorkissakin), mutta siinä on vaan se pulma, ettei mulla ole siellä opiskelupaikkaa, töitä, ystäviä eikä perhettäkään (tai no on, muttei läheisiä) 🙁 Musta ois niin kiva tutustua meidän pääkaupunkiimme paremmin, ottaa oikein aikaa ja katsoa niiden perusnähtävyyksien lisäksi muitakin kohteita. Yleensä oon ollu siellä tyyliin päivän, joten en ole paljoa ehtynyt kokemaan, tykittänyt vaan Korkasaaren, Lintsin ja käynyt vähän shoppailemassa ja syömässä ja kierrellyt keskustaa jalat kävelemisestä särkien. Haluaisin etenkin kokea Helsingin kesällä, kun on oikeat helteet, koska kun olen siellä käynyt, siellä on ollut puolipilvistä tai satanut tai tuullut ihan kamalasti. Merituuli on kyllä ihan kauhea, luulin, että siellä tarkenisi huhtikuussa paremmin kuin sisämaassa, mutta korvathan siinä oli irrota 😀

    • Iina sanoo:

      Meillä on siis samat lempikaupungit ;)! Helsinki kesällä on kyllä kokemuksen arvoinen, suosittelen ehdottomasti muutaman päivän visiittiä jolloin ehtii nähdä muutkin kivat paikat kuin ne kaikkien suosikit :)! Merituuli on pyllystä! 😀

  23. Xena sanoo:

    Ihana postaus! Ite oon kans asunu ikäni Helsingissä ja luoja että rakastan tätä mestaa. Vaikka talvet ovatkin monesti loskaisia ja harmaita, voi melkeen aina paeta edes Paloheinään pulkkailemaan. Tosi kiva kuulla, mitä mieltä muut helsinkiläiset on kaupungista ja mitkä on niitä rakkaita paikkoja ja kaupunginosia muille ihmisille. Itselle kesän vakio on aina ollut Tekniikan museossa käynti, sillä mutsin kanssa pyöräiltiin ja pyöräillään edelleen sinne vähintään kerran kesässä :–) Sun lapset saattaa olla liian pieniä kiinnostuakseen, mutta suosittelen vähän vanhemmille muksuille!

    • Iina sanoo:

      Voi kiitos paljon<3 Mäkin rakastan tätä paikkaa kyllä niin paljon! Paloheinässä käytiin aina koulun kanssa ala-asteella, ihania muistoja sieltäkin! 🙂 Tekniikan museossa en oo muuten koskaan käynyt, kiitos vinkistä ja ihanaa kesää sulle!

  24. noora sanoo:

    hei, tää on vähän off-topic, mutta tässä kuvassa http://kideblogi.fi/butimahumannotasandwich/wp-content/uploads/sites/20/2014/05/IMG_4387x.jpg sun rinnat näyttää vaan ihan täydellisiltä! onko liian henkilökohtaista, jos kysyn miten paljon sun kuppikoko on muuttunut ennen raskautta -raskauden aikana – raskauden jälkeen? miten olis hei ihan kokonaan tisseille omistettu postaus, koska tissit <3

  25. Nimetön sanoo:

    Helsinki on ihana, olis kiva asua vähän lähempänä sitä, vaikka tykkään kyllä omastakin kotikaupungista. 🙂 Mutta Helsinki on kyllä ihan ylivoimaisesti Suomen kaunein kaupunki!

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.