Helsinki Priden kunniaksi mä kirjoitan tänään aiheesta, joka on mulle tärkeä ja josta omaan vankat mielipiteet. Aihe on toki muutenkin pinnalla, tällä viikolla tulleen lakivaliokunnan tasa-arvoista avioliittolakia koskeneen hylkäävän äänestyspäätöksen vuoksi. Keskiviikkona mua suututti, ja suututtaa edelleen, paljon. On kuvottavaa, että edelleen niin suuri osa suomalaisista on sitä mieltä, että kaikki ihmiset eivät ole samanarvoisia, eivätkä ansaitse samoja oikeuksia.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa samaa sukupuolta olevien ei ole mahdollista mennä naimisiin, eikä adoptoida yhdessä lasta. Ruotsissa samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeus on astunut voimaan jo vuonna 2003, ja tasa-arvoinen avioliittolakikin jo viisi vuotta sitten, sitä ennen Ruotsissakin oli käytössä rekisteröity parisuhde kuten Suomessa vielä nykyisin. Muissakin Pohjoismaissa laki on jo pitkään asettanut kaikki ihmiset seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta samalle viivalle, mutta ei Suomessa, ehei.

Täällä meilläpäin suvaitsevaisten äitien älymystön kehdossa, av-palstalla, asetetaan ihmisiä samalle viivalle esimerkiksi koirien ja kissojen kanssa. Luin ketjua otsikolla JES!! LAKIALOITE ”TASA-ARVOISEN” AVIOLIITON PUOLESTA HYLÄTTIIN! ja se sai kyllä mun vereni kiehumaan jo ensimmäisen sivun aikana. Jo otsikon lainausmerkkeihin asetettu sana tasa-arvoisen, on ihan käsittämätön, mitä epätasa-arvoista kaikille samassa avioliittolaissa muka olisi? Niinpä. Ei mitään. Kävin ihan tarkoituksella provosoitumassa av-palstalla, sillä mukavasti sujuneen Babyshower-iltapäivän jälkeen kaipasin pientä potkua persuksiin, jotta sain oikean vireen kirjoittaakseni tämän tekstin.

Aiemmin kirjoittamani tilapäivitys äänestyspäätöksen uskomattomuudesta blogini fb-sivuilla keräsi runsaasti tykkäyksiä ja kommentteja. Keskustelua syntyi sekä puolesta, että vastaan, mutta en silti vielä senkään keskustelun jälkeen keksinyt yhtään hyvää syytä, miksi tasa-arvoisen avioliittolain ei pitäisi tulla voimaan. Keskustelussa avioliittolakia vastaan esitettyjä argumentteja olivat mm. oma uskonto, ja lain mukana tuleva samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeus. Kysyessäni miksi homot olisivat heteroita huonompia adoptiovanhempia, en saanut yhtään vastausta.

Itse yksinhuoltajaäidin kanssa kasvaneena, runsaasti erilaisista perhetaustoista tulevia ihmisiä tuntevana en voi ymmärtää, että joku jaksaa edelleen roikkua ydinperheidyllissä kuin hukkuva pelastusrenkaassa. Meillä on se normaali kaksi lasta ja aviopari -ydinperhe, joo, mutta se ei tarkoita että pitäisin meitä millään tasolla parempina vanhempina, kun jotain eronnutta pariskuntaa, yksinhuoltajaa, lesboa, homoparia, leskeä tai vaikkapa kuuroa. Se on hienoa jos lapsella on sekä isä, että äiti, mutta aina niin ei vain syystä tai toisesta käy. Maailmassa on liikaa lapsia orpokodeissa ilman yhtäkään vanhempaa, mutta he eivät saisi päästä rakastavan perheen luokse turvalliseen maahan vain siksi, että vanhemmat olisivat kaksi miestä tai kaksi naista?

Usein tasa-arvoista avioliittolakia ja LGBT-adoptio-oikeutta vastustavat vetoavat siihen, että seksuaalivähemmistöön kuuluvien vanhempien lasta kiusataan koulussa. Tämä argumentti on yhtä typerä, kuin mikä tahansa muu kiusaamisen pelkoon perustuva argumentti. Meidän lasten nimiä on päivitelty, koska kyllähän erikoinen nimi tekee kantajastaan kiusaamisen kohteen. Jos jotakuta kiusataan koulussa, syy on kiusaajassa, ei kiusatussa. Juuri nyt on se oikea hetki kaikille vanhemmille vaikuttaa, ja kasvattaa lapsistaan niitä suvaitsevia tyyppejä, jotka eivät kiusaa. Mä toivon että mun lasteni sukupolvi koostuisi vähän fiksummista tyypeistä, kuin tämä omani, jossa kiusaaminen typerien asioiden takia on normaalina pidetty asia.

Adoptio-asiassa olen törmännyt myös väitteeseen, että osa nykyisistä maista, joista Suomeen adoptoidaan lapsia, voisi kieltäytyä antamasta lapsia adoptioon Suomeen ollenkaan, jos Suomessa sallittaisiin samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeus. En löytänyt tilastotietoa tästä argumentista hardcore-googlailullakaan, mutta monessa adoptio-oikeutta koskevassa palstakeskustelussa olen tähän törmännyt. Tutustuin vertailun vuoksi Ruotsin kansainvälisiin adoptiolukuihin vuosilta 2001-2004, ja ainakaan minun silmääni vuosittaiset adoptiot eivät näyttäneet vähentyneen ollenkaan v. 2003 voimaan astuneen yhtäläisen adoptio-oikeuden jälkeen.

Toinen tilapäivitykseni kommenteissa esitetty vasta-argumentti tasa-arvoista avioliittolakia vastaan, oma uskonto, ei mielestäni ole validi, kun puhutaan kansalaisten tasa-arvoisuudesta Suomen lain edessä. Valtio ja kirkko ovat kaksi eri asiaa, ja nyt on kyse Suomen laista, ei kirkosta tai raamatusta. Lakialoitteessa ei vaadita mahdollisuutta kirkkohäihin, vaan sitä että Suomen laissa kaikki ihmiset olisivat avioliiton suhteen samalla viivalla. Se ei vaadi ketään pappia vihkimään homoparia vastoin vakaumuksiaan, mutta sallisi sen niille, jotka sen hyväksyisivät. Rekisteröity parisuhde ei ole sama asia kuin avioliitto, eikä aseta kansalaisia samaan asemaan.

Kommenteissa otettiin esille myös polyamoria, jos homoilla olisi oikeus mennä naimisiin, niin pitäisikö myös moniavioiset suhteet sallia? Mielestäni tämä on erittäin kaukaahaettu ajatus, mutta ihan tosissaan, pohdittuna, se että jollakin olisi useampi kumppani avioliitossa, ei olisi multa tai keltään muultakaan mitenkään pois, eikä loukkaisi ketään, niin kauan kuin jokainen avioliiton osapuoli olisi naimisissa täysi-ikäisenä ja vapaaehtoisesti.

Homofobia on sairaus, homous ei. En ole vielä koskaan kuullut yhtäkään tasa-arvoista avioliittolakia vastaan esitettyä perustelua, joka olisi ollut oikeasti perusteltu. Se johtuu siitä, että ei ole mitään syytä loukata seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia eväämällä heiltä valtaväestön oikeuksia. Mä toivon, että kaikki ”hyi homot on ällöjä” -tyypit menisivät itseensä, ja miettisivät miten ällöttäviä ovat itse. Muutos ei ole pahasta, aikojen saatossa on tehty monia edistyksellisiä muutoksia, esimerksiksi annettu naisille äänioikeus ja vapautettu naiset miesten vallasta. Miksi ei voitaisi tehdä tätäkin muutosta, muutosta joka on jo kauan sitten toteutunut monessa muussa maassa, eikä näissä maissa vielä tänäkään päivänä kukaan mene naimisiin koirien, sohvien, tai lasten kanssa.

Mä haastan teidät kaikki jakamaan tätä aihetta, kirjoittakaa oma tekstinne tai linkatkaa tämä, mutta älkää hiljentykö. Laki on saatava tasa-arvoiseksi kaikille, eikä peli ole vielä menetetty vaikka tilanne tällä hetkellä onkin tämä. Niin kauan kuin lakiin ei tule muutosta, tätä aihetta ei saa haudata.