Viikko sitten torstaina mä olin pirteänä bunkkerin Crossfit-Centralissa,  Jätkäsaaressa kahdeksan jälkeen aamulla,  ja odotin kauhun sekaisella innolla alkavaa Reebokin tarjoamaa crossfit-tuntia. Minä, kotijumppailija kahden lapsen äiti siellä mm. maratonjuoksijan ja muutenvain kovien treenaajien seassa, pelkäsin nolaavani itseni totaalisesti. Tunnin vetäjä Ben vaikutti rautaiselta ammattilaiselta, ja aika nopeasti kävi selväksi että kyseessä ei ole mikään kotiäidin taukojumppa.

Aloitimme tunnin reippaalla lämmittelyllä, mihin kuului mm. juoksua, askelkyykkyjä, karhukävelyä, burpee-liikkeitä ja muuta. Lämmittely sujui aika hyvin, ja ilmeisesti mun kotitreeni on jotain tehnyt, koska en edes juurikaan hengästynyt ja pysyin hyvin muiden tahdissa. Lämmittelyn jälkeen luvassa oli kilpailupainotteista treenaamista. Muodostimme ensin neljän hengen joukkueita, ja sitten pareja.

Joukkueen voima on kyllä ihmeellinen, sain puristettua itsestäni sellaista voimaa että yksin ei tosiaankaan lähtisi, ja samaa sanoi muukin joukkue omista suorituksistaan! Työnsin mm. koko kropallani kelkkaa johon oli lastattu 40kg levypainot ja sain sen oikeasti liikkeelle, mitä en ikinä olisi uskonut! Lisäksi kannoin toisessa kisassa pariani Emiliaa reppuselässä samalla melkein juosten, vaikka en ole koskaan ennen pitänyt ketään aikuista repparissa. Pelkäsin niin hulluna että kaadun mutta ei, hyvin sujui sekin!

Yksi meidän kilpailusarjoista sisälsi mm. 200m soutua, 2X20m reppuselkäkantoa , 2X5 burpee-liikettä, kertaa kaksi. Se oli ehkä rankin näistä kilpailuista. Mun mielestä kilpailuasetelma oli myös kiva, silloin kun kyseessä on kilpailu, tulee tehtyä paljon kovempia suorituksia kuin  täysin ilman paineita. Kilpailut olivat kuitenkin leikkimielisiä ja rennolla otteella, ei siellä kukaan hampaita kiristellyt jos voitto ei osunut kohdalle, haha! Leikkimielinen kilpailu on juuri sopiva kannustin mulle. Oli myös hauskaa että treenejä tehtiin joukkueissa, koska silloin tuli väkisinkin tutustua muihin ja heitettyä läppää, eikä vaan puurrettua yksin hiljaa.

Viimeinen kilpailu sujui kaikkein parhaiten, sillä meidän ryhmä jopa voitti sen! Mun pitkistä honkkelijaloista oli kerrankin hyötyä, kun kilpailun ekoissa osissa, karhukävelyssä ja askelkyykyissä, sain pienen etumatkan muihin pitkien jalkojeni ansiosta. Siitä olikin sitten hyvä lähteä juoksemaan vielä kuusi kerrosta kierreportaita alas ja ylös! Me tultiin tosiaan ekana sitten perille, ja kaaduttiin kaikki lattialle makaamaan. Ihan mielettömän tehokkaat 50 minuuttia treeniä!

Olo oli treenin jälkeen tosi hyvä, eikä itseasiassa silloin vielä edes tuntunut kovin paljoa siltä että on tullut puristettua rankka treeni. Mutta seuraavana päivinä tuntui, paikoissa joita en edes tiennyt olevan, hah! Crossfit oli ihanan vaihtelevaa, nopeatempoista ja oikeasti tehokasta, sellainen laji jota todella voisin kuvitella harrastavani. Parasta oli sellainen no bullshit -meininki, rankkaa ja rasittavaa treeniä, sellaista jota tehdessä oikeasti tuntui ja tiesi että se vaikuttaa. Myös meidän ohjaajat olivat huippuja, juuri sellaisia kuin pitääkin, löysäilyä ei suvaittu.

Kaikki kuvat: Havu Media

Tunnin ja treenivaatteet siis tarjosi Reebok, Crossfitin maailmanlaajuinen yhteistyökumppani. Ne olivat tosi hyvät, mukavan tuntuiset ja sopivan napakat. Tunnin jälkeen nautittiin vielä Sis. Deli+Cafen raikas ja terveellinen aamiainen tuorepuuroineen, raakakekseineen ja hummusleipineen. Smoothiet olivat myös taivaallisia. Kiitos vielä Reebokille, Crossfit-centralille ja loistaville treenikavereille, saitte mut koukutettua! Pitää googletella mistä löytyisi crossfit-mesta vähän lähempää kotia, vaikka ihastuinkin Bunkkeriin paikkana tosi paljon, ja ohjaajakin oli loistava. Sinne on vaan vähän turhan pitkä matka.