Joulukalenteri 2014 luukku 11

11.12.2014

joulukalenteriluukku11Moi, ja pahoittelut! Tänä vuonna mun ei pitänyt lipsua kalenteriaikataulusta milliäkään! Tänään vaan väsymys vei yhtäkkiä voiton ihan kokonaan musta, enkä ole oikeastaan saanut mitään järkevää tehtyä. Tiedättekö sen tunteen, kun ei oikeasti jaksaisi nostaa edes pikkurilliä, kun väsyttää niin paljon. Siihen päälle infernaalinen päänsärky, ja ensimmäinen päivä viikon sisään kun on pakollista menoa jonnekin sekä aamulla, keskellä päivää, että illalla, niin mä olen aivan done! Tottakai väsymys iski juuri tänään, eikä esimerkiksi eilen kun muutenkin vain völläsin kotona.

Yritin aamulla raapustaa jotain ylös, mutta en vaan saanut mitään kirjoitettua, vaikka aihe ja otsikko olivat valmiina, olleet jo viikkoja, ja puolet postauksesta (kuvitus) oli jo tehtynä valmiiksi. Muutama kahvikuppi, keskustareissu ja sohvalla otetut (kolmet) nokoset myöhemmin mulla on olo, että saan tämän ehkä tehtyä tänään, vaikka päivällä tässä makoillessani en ollut varma onko musta tänään yhtikäs mihinkään. Äsken meinasin jo luovuttaa, kun huomattiin että hanasta tulee vain ruskeaa vettä, ja Oton käytyä kaupassa ”ostamassa vettä” selvisi että koko meidän asuinalueellamme on sama tilanne ja vesi on myyty loppuun. No ei siinä, on toi mehukin ihan hyvää.

Mutta tosiaan, tänään vuorossa mun henkilökohtaiset joululahjatoiveeni. Mä en kirjoittanut joulupukille kirjettä, mutta Otto-pukki, sä voit nyt lukea tän mun postauksen ja ottaa muutaman vinkin! Tällä hetkellä mun suurin toive olis kyllä 24h yöunet ja sen jälkeen maailman isoin kupillinen kahvia, mutta jos nyt pysytään näissä realistisemmissa jutuissa, niin tältä näyttäisi mun lista:

munjoululahjatoiveetZaran lahjakortti, jokavuotinen toive. Se ei vaan koskaan voi mennä pieleen, koska Zara on vaan ihana. Zara on mun lemppari ketjuliikkeistä! Lökärit, jokavuotinen toive tämäkin kenties. Ainakin mulla lempilökärit ehtivät vuodessa kulahtaa ja kauhtua aika paljon ja uusille lökäreille alkaa aina seuraavaa joulua ennen olla taas tilausta. Uusissa lökäreissä olisi ihanaa makoilla koko päivä sängyssä, lukea hömppäkirjoja, juoda kahvia ja syödä suklaakonvehteja.

Mä en kaipaa uusia kirjoja, kun en ole ehtinyt lukea edellisiäkään. Mutta sellainen lahjakortti jossa lukisi ”Sinun pitää olla nyt kuusi tuntia yksin, ilman elektroniikkaa ja ilman että huolehdit muista kuin itsestäsi” olis aika kiva. Sitten voisin käydä lainaamassa kirjastosta kaikki ne kirjat uudelleen jotka olen syksyllä lainannut lukeakseni, mutta joutunut palauttamaan lukemattomina ajanpuutteen vuoksi.

Käytännön syistä toivon hypertilavaa ulkoista kovalevyä, joka toimisi nopeasti. Mun tietokone täytyy vähän turhan nopeaa tahtia kun kuvaan niin paljon, ja dropbox sekä yksi ulkoinen kovalevy ovat jo täynnä. Olisi ihanaa kun ei tarvitsisi murehtia tilanpuutetta ollenkaan, ja tiedostot olisi helppo jakaa perheen kaikkien koneiden kesken, koska Ottokin usein tarvitsee mun ottamia kuvia omaan blogiinsa.

Viimeisin mutta ei vähäisin juttu, Marc by Marc Jacobsin yksinkertaisen tyylikkäät nappikorvakorut. Ne viimeistelisivät nätisti asun kuin asun, ja olen katsellut sellaisia pitkän aikaa.

Huomaan että toiveet vähenevät, ja niiden keksiminen vaikeutuu vuosi vuodelta. Kai se ihan looginen syy siihen on se, että lapsena ei voi ostaa itse kaikkea mitä haluaa, mutta aikuisena tietenkin yleensä ostaa jotain, jos sitä tarvitsee. Yleensä joululahjatoiveet ovat nykyään mulla sellaisia, joiden tarve joko ilmenee sopivasti joulun alla (kiintolevy) tai sitten vaan jotain ihan hömppää, sellaista mitä ei tarvitse mutta mikä olisi kivaa.

Esimerkiksi tuo lahjakortti olisi siksi kiva, että nykyään shoppailen tosi harvoin itselleni mitään, ja silloin kun shoppailen, mulla on yleensä oikea tarve (esim. gaalamekko).  Olisi hauska lähteä pitkästä aikaa shoppailemaan ihan vaan sillä asenteella, että ostaa jos löytää jotain kivaa. Tottakai on järkevää ostaa vain tarpeeseen, mutta tarpeeseen shoppailussa ja huvikseen shoppailussa on yleensä se ero, että silloin kun etsii jotain tiettyä, se menee hiusten halkomiseksi ja mitään ei tahdo löytyä. Sitten kun menee vain katselemaan että löytyisikö jotain kivaa, sitä saattaa löytää vaikka mitä!

Huomenna on tulossa juttua siitä, mitä tänään tein keskustassa. Se olikin tämän päivän ehdoton kohokohta, ja siitä tuli niin hyvä mieli, että ei haittaa kyllä ruskea vesi tai päänsärkykään enää niin paljoa. Kyllä tämä tästä! Hyvää yötä kaikille<3

Mitä te toivotte joululahjaksi? Oletteko huomanneet että joululahjatoiveiden keksiminen on nykyään hankalampaa kuin lapsena?


16 Responses to “Joulukalenteri 2014 luukku 11”

  1. Katarooma sanoo:

    Mun joululahjatoiveet: kynttilöitä ja suklaata… 😀

  2. Heyni sanoo:

    Munkin pitäis varmaan toivoa lökäreitä, miehellä kun on paha tapa aina varastaa mun lökärit salihousuiksi, vaikka oon ostanut sille ihan omatkin 😀 Muut toiveet on tänä vuonna korurasia, kahvikapseleita ja flanellipyjama<3.

  3. Feline sanoo:

    Mun suurin joulutoive on löytää oma koti kun muutan parin päivän päästä opiskelupaikkakunnalta takaisin kotiseudulle. Tosin sitä omaa kotia etsiessä voin vanhempien luona lohduttautua jättilaatikollisella Hopeatoffeeta, joka on siis mun toinen lahjatoive 😀

  4. RK sanoo:

    Mä toivoin kerroskattilaa (riisipuurolle ja potuille ym.) ja sitten paria kirjaa.. 😀

  5. Ellinoora sanoo:

    Kyllä Siwasta ainakin löytyi vettä vielä yhdeksän aikaan.. Tai ainakin näin päättelisin kun kassajonossa edeltävä rouva osti kuusi pulloa vettä. 😮

  6. rr sanoo:

    Sweet pantsit, mutta ei me miehen kanssa edes osteta toisille joululahjoja yleensä. Tässä kuussa ei minulle tule edes rahaa, niin jää lahjat ostamatta. Miehellä sama tilnne (yksityisyrittäjä kun on). Tammikuun lopulla saan palkan niin ostan sitten miehelle ja pojalle joululahjat vähän myöhässä 😀
    Olen tottunut siihen ettei joululahjoja tule paljoa, ollut usein perheellä vähän niukempi budjetti.
    Mutta minä nautin joulussa eniten tunnelmasta, perheen kanssa olemisesta ja ruuasta! Eikä pienenäkään juuri harmittanut vaikka jouluna nyt ei niin montaa lahjaa saanutkaan. Ei ne lahjat ole niin tärkeitä, vaan yhdessäolo <3

  7. Ulkonen muisti on kyllä hiton kätevä! Joskus aikanaan kun pelailin paljon ja ne vei todella tilaa koneelta, niin sulloin kaikki ulkoiselle ja nykyään on kaikki kuvat, videot ja musiikit kivasti tallessa 🙂

    Itse esitän joulutoiveita aina vain äidilleni, koska isovanhempani antaa aina kaikille rahalahjan ja mies saa yrittää poimia mun vaivihkaa heittelemiä toiveita 😀 Saa nähdä, miten tänä vuonna on onnistunut, viime vuonna ainakin osui niin nappiin, että!
    Äidiltäni toivoin lahjakorttia kasvohoitoon (koska valtava stressi laukaisi mun naamassa jonkun näppylä räjähdyksen), kunnon ulkoiluhousut, jotka saa vedettyä farkkujenkin päälle (huomasin puutteen ollessani töissä IP-kerhossa), kamera laukun (ollut puute jo kaksi vuotta, mutten ole ikinä muistanut sitä silloin kun olisi pitänyt tai saanut aikasiksi itse ostaa 😀 ) ja saksan kielen oppikirja, olen opiskellut sitä koulussa muutama vuosi sitten ja se on jäänyt ihan ok:sti päähän, mutta kielioppi on ihan hukassa, joten haluan itsenäisesti opiskella uudelleen/lisää.

    Vaateliikkeiden lahjakortit on kyllä käteviä pyytää sekä antaa, ei tarvi pohtia mistä toinen tykkäisi tai mitähän itse haluaisi, kun voi sitten oman mielen mukaan shoppailla vaatteita 🙂 Muistan kolme vuotta sitten pyytäneeni näitä, että saisin tulevalle vauvalle sitten ostella vaatteita :’)

    • Iina sanoo:

      No niin on, mullakin on yksi mutta siitä on tosiaan tila jo loppu! 😀

      Ihania toiveita sinulla! Mäkin tarttisin kyllä ne ulkohousut, ne ois hyvä lahja! 😀 Ja fiksua että haluat opiskella itse saksaa lisää, se on varmasti hyödyllistä! 🙂 Lahjakortit on sellainen helppo ja hyvä valinta, ei voi mennä pieleen! 😀

  8. kata sanoo:

    Joo, joululahjatoiveiden keksiminen vaikeutuu aikuisiällä, ja itse olenkin tullut siihen tulokseen että eipä niitä tarvitse keksimällä keksiäkään 🙂 En toivo siis mitään, juhlistan joulua hyvällä ruualla ja ehkä lähettelemällä pari kivaa korttia. Lahjaostoksien sijaan jokainen aikuinen voi tuhlata sitten joskus muulloin sellaiseen mitä tarvitsee, oli kyseessä sitten lomamatka tai lainanlyhennys. Ymmärrän kyllä että lapsista on mukava saada muutama hartaasti toivottu paketti, mutta näin aikuisena sillä ei ole niin väliä. Toki kaveria tai puolisoa voi ilahduttaa halutessaan vaikka aineettomalla lahjalla tai omatekoisella hassulla jutulla. Ymmärrän myös jos puolisot ostavat toisilleen jotain söpöä kuten korut tms.

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.