Ukkosta ja aurinkoa

09.06.2015

Moikka tyypit! Viikko lähti aika mahtavalla ukkosella käyntiin, meillä tärisi toimistolla ikkunat ja pöydätkin kun kävi niin kova jyrinä eilen. Itsehän tietenkin aamulla jätin sateenvarjon kotiin, ja kävelin sitten metroasemalta kaatosateessa hakemaan lapsia päiväkodista, näytin aivan uitetulta koiralta kun pääsin perille. Onneksi ei kuitenkaan ollut kylmä, lähinnä se oli huvittavaa. Mä tykkään kyllä kesäsateesta, silloin kun ei tuule niin sade on ihanan rauhallista ja rentouttavaa, olin mä itse sitten ulkona tai sisällä.

Mä en malttaisi enää odottaa loppuviikkoa, kun mun ystävä Emmis tulee meille muutamaksi päiväksi käymään. Ei olla nähty moneen kuukauteen, meidän välissä kun on yleensä yli 800 kilometriä. Onneksi whatsapp ja soittelu luovat tunteen siitä kuin olisi ihan lähellä, on niin ihanan helppoa kuitenkin pitää kavereihin yhteyttä niiden avulla. Me lähdetään torstaina Emmiksen kanssa vähän ulkoilemaan, toivottavasti olisi kiva terassikeli siis.  Viikonloppu vietetään ihan tyttöjen kesken, kun Otto suuntaa pariksi päiväksi poikien reissulle. Tiara odottaa jo innoissaan kummitätiään kyläilemään, ja taidetaan saada Zeldankin kummitäti tänne seuraksi, kun perjantaina ajateltiin vähän herkutella ja mennä ehkä vähän piknikille.

Vielä on pari vähän pidempää päivää ennen kaverijuttuja, mutta onneksi kaikkea kivaa. Lapset ovat aivan onnesta soikeana päiväkodissa kun he ovat saaneet ulkoilla vielä tavallistakin enemmän kauniiden säiden ansiosta. Eilen tosin taisivat olla vielä enemmän innoissaan kurakelistä, siellä he rakensivat isompien lasten johdolla vesiputousta eivätkä olisi millään malttaneet lähteä kotiin kun leikki oli niin jännittävä. Kieltämättä olisin itsekin jäänyt mieluummin rakentamaan vesiputousta, jos jalassa olisi ollut kurahousut, kuin lähtenyt tarpomaan vesisateeseen rattaiden ja pussikassien kanssa.

Me juhlistettiin viime viikolla kesän alkua ja kevään päättymistä käymällä Itiksen vohvelibaarissa Oton ja lasten kanssa, ja voin kyllä lämpimästi suositella kyseistä paikkaa. Annokset olivat megaisoja, lapset saivat vain vaivoin syötyä heille puoliksi ostetun vohvelin. Mulle olisi kyllä mahtunut lisääkin, niin hyvää se oli. Muuten viikonloppu sujui rennoissa kotitunnelmissa ja leikkipuistossa, eikä tehty mitään sen ihmeempää. Se taisi olla juuri se mitä me kaivattiinkin.

Mukavaa ja aurinkoista tiistaipäivää kaikille <3

 


8 Responses to “Ukkosta ja aurinkoa”

  1. lillamy sanoo:

    Voi teitä ihania <3 Zeldasta alkaa nyt huomata selkeästi, kuinka iso tyttö hän jo onkaan 😀

  2. zaz sanoo:

    Zeldasta tulee kyllä maailman kaunein 🙂

  3. kanaga sanoo:

    Löysin blogisi tuossa talvella ja nyt uskaltauduin ensimmäistä kertaa kommentoimaan, mutta pakko sanoa että tämä sun blogi on nykyään ihan lemppari! 🙂 aina innolla pitää tulla kattoo oisko uus postaus tullu. Olette niin ihana perhe <3
    Hyvää kesää teille!

  4. Ellinoora sanoo:

    Käydään näköjään samassa puistossa, mutta ajankohdat on varmaan eri kun en teihin ainakaan muistaakseni ole siellä törmännyt 😀
    Mua on houkutellut joka kerta itiksessä käydessä toi vohvelimesta, mutten ole vielä saanut käytyä testaamassa.. Nyt pitääkin sit joku päivä käydä, jos kerta oli niin hyvää! Ainakin se tuoksu on aina niin huumaava!

  5. teresaelina sanoo:

    Ihania kuvia!! Mistä päin noin herkullisen näköisiä vohveleita saa? 🙂

    http://teresa-isa.blogspot.fi/2015/06/5x-brekkie.html

  6. Santtu sanoo:

    Mä löysin teidän blogin vasta äskettäin, mutta oon jäänyt koukkuun ja seurailemaan anonyymisti. Aivan ihana blogi, täällä on niin hyväntuulisia postauksia, että alkaa väkisinkin hymyilyttään myrtsimpinä päivinä 🙂
    Musta on todella, todella ihanaa kuinka sä kirjotat lapsistas ja teidän perheestä huokuu rakkaus ja välittäminen. Kaikki äidit varmasti rakastaa lapsiaan yhtä ”hyvin ja paljon” kun säkin, sä vaan saat sen uskomattoman hyvin puettua sanoiks. Sanoin kuvaamattoman hellyyttävää.

    Lisäks ihailen tota tyyliä, millä annatte lasten olla lapsia kuitenkin käyttämällä heitä aikuisten tilanteissa opettelemassa. Rapatessa roiskuu ja niin sen kuuluukin mennä, vaikka nykyään liian moni lapsista vaikuttaa miniaikuisilta pikkuvanhoissa rooleissaan.

  7. emzi sanoo:

    Voi apua että noi vohvelit näyttää ihanilta! Pitää varmaan käydä joku päivä kokeilemassa 😀

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.