Sukupuolisensitiivisyys, aihe johon en ole itse ottanut kovinkaan paljoa kantaa, mutta joka tuntuu olevan tapetilla usein. Viimeisin veto oli tietenkin Perussuomalaisten kieroutuneita vitsejä aiheuttanut lippiskampanja, joka kaikessa naurettavuudessaan oli ennenkaikkea surullinen. Se toi esiin sen, miten suuri ihmisjoukko meidän yhteiskunnassa on edelleen, joka ei ymmärrä sitä että kaikkia ei tarvitse tunkea samaan muottiin. Suuri joukko ihmisiä, jotka kaipaisivat oikeaa tietoa, ja kykyä nähdä sen oikean tiedon omien rajoittuneiden käsitystensä takaa.
Sukupuolisensitiivisyys ei tarkoita sukupuolten kieltämistä, sukupuolten välisten erojen kieltämistä, tai sukupuolettomuutta. Se tarkoittaa vain sitä, että tarjotaan kaikille yhtäläinen mahdollisuus toteuttaa itseään parhaaksi katsomallaan tavalla, vailla ennakko-odotuksia, oli sukupuoli sitten mikä hyvänsä. Sukupuolisensitiivisyys on itsemääräämisoikeutta. Se tarkoittaa sitä, että tyttöä ei pakoteta tekemään yleisesti tyttöjen juttuina pidettyjä asioita, tai pukeutumaan ”niinkuin tytöt pukeutuu”, ihan vaan koska hän on tyttö. Se ei tarkoita sitä, että tytölle ei voisi antaa tytön nimeä tai ostaa vaaleanpunaisia vaatteita. Se tarkoittaa sitä, että ihminen jolla on piirteitä molemmista sukupuolista, on ihan samanlainen ihminen kuin kaikki muutkin.
Meidän molemmilla lapsilla on prinsessanimet, siis ihan suoranaiset prinsessanimet. Toisen nimi tarkoittaa kruunua, ja hän on siitä järjettömän ylpeä. Toisen nimi tulee videopelin kauniilta prinsessalta. Me ei edes mietitty että haluttaisiin erityisesti antaa prinsessanimiä, huomattiin se vasta kun toimittaja huomautti tästä meille haastatellessaan meitä. Nimistä huolimatta, en ole koskaan olettanut että meidän tytöt tykkäisivät prinsessoista. En ole koskaan olettanut että he tykkäisivät edes omista nimistään, enkä myöskään loukkaantuisi jos he joskus haluaisivat vaihtaa nimekseen vaikka Havu tai Timo. Hehän nimeä kantavat, en minä.
Meidän perheelle sukupuolisensitiivisyys on itsestäänselvyys, ja uskoisin että se on sitä monille muillekin. Se on asia mitä ei tarvitse julistaa, tai mitä tulisi edes ajateltua. Sitä vaan arjessa yleensä ottaa huomioon sen, että jokainen on yksilö. En voi vaatia lasta tykkäämään barbeista koska itse tykkään, en halua tuputtaa hänelle Hello Kitty -suklaamunaa jos hän on mieltynyt Star Warsiin, enkä missään nimessä käske lapsen mennä leikkimään kotia jos hän haluaa kiipeillä. En myöskään estä lapsia nauttimasta tyttöydestään täysillä, tai tekemästä yleisesti tyttöjen juttuina pidettyjä juttuja. Meillä vietetään tyttöjen päiviä, lakataan kynsiä, shoppaillaan, tehdään kampauksia ja lauletaan prinssessalauluja. Ei siksi että meidän tytöt ovat tyttöjä, vaan siksi että he pitävät niistä asioista. Jos toinen lapsistamme olisi poika, tai vaikka interseksuaalinen, hänellä olisi ihan yhtäläinen oikeus haluta tehdä näitä asioita.
Se, miksi aiheen kuitenkin haluan tuoda esiin on että vielä löytyy se tietty prosentti ihmisistä jotka eivät ymmärrä. Jotka pitävät tasa-arvoa ”huuhaana” ja haluavat sulkea kaikki ihmiset tiettyihin muotteihin, joiden väliin ei mahdu mitään. Sukupuolisensitiivisyyden ideana ei ole tehdä naisista miehiä ja miehistä naisia, sen ideana on vaan tiedostaa se että kaikkien meidän ei tarvitse olla samanlaisia, mutta me kaikki ollaan silti ihan yhtä hyviä.
Mä en aio kieltää sitä faktaa etteikö olisi asioita joita edelleen pidetään yleisesti tyttöjen tai poikien juttuina. Varmasti aina tulee olemaan naistenlehtiä, omat pukukopit tytöille ja pojille, ja tampooneja jotka on naisille tehty, vaikka ainakin She’s the man -leffan mukaan auttavat myös nenäverenvuotoon. Silti kenenkään ei pitäisi edistää näitä ahtaita muotteja. Mä rakastaisin nähdä enemmän lelulehtiä joissa on poikia imuroimassa, tyttöjä leikkimässä turtleseilla ja ennenkaikkea kaikki lapset yhdessä tekemässä mitä hyvänsä, eikä niin että tyttöjen ja poikien jutut on eroteltu omille sivuilleen. Lapsille ei tarvitse opettaa niitä muotteja, mihin meidät on vielä kasvatettu.
Vaikka uskon, että monessa perheessä asia on niinkuin meillä: itsestäänselvyys, se ei silti ole sitä kaikille, eikä saisi olettaa että koko yhteiskunta on suvaitseva siksi että enemmistö on sitä. Mut tekee surulliseksi se, että vielä on ihmisiä, vanhempia, joille heidän omat lapsensa eivät uskalla kertoa olevansa esimerkiksi homoja tai että eivät tiedä kumpaa sukupuolta tuntevat olevansa. Jos mä olisin vielä 2010-luvulla tai tulevaisuudessa se vanhempi, jolle ei uskalleta kertoa, mä olisin tosi pettynyt itseeni. Nykyään kuitenkin on saatavilla tietoa vähän eri malliin kuin vaikka 20 vuotta sitten. Nykyään suvaitsemattomuutta ei voi mitenkään järjellä perustella hyväksyttäväksi.
Tänään telkkarista tulee Marja Hintikka Live jossa sama aihe on tapetilla. Toivottavasti se onnistuu herättämään lisää keskustelua, hyväksyntää ja ajatuksia.
Näkyykö sukupuolisensitiivisyys teillä kasvatuksessa tai arjessa? Mitä mieltä olette siitä että lapsia yritetään pakottaa tiettyihin sukupuolirooleihin?
Sä osaat kyllä kirjoittaa niin kauniisti (-: ja just niin ku asia on!
Oon vasta löytänyt tän sun blogin viime viikolla (pakko sanoa, että vietin useemman tunnin lukien sun vanhempia postauksia :’D) ja sä olet uskomattoman positiivinen nuori nainen! Sanot asiat ja mielipiteet ketään loukkaamatta ja se on oikeesti ihailtavaa! SUN kaltaisia ihmisiä tarvitaan tänne maailmaan lisää <3
Tää oli hyvä teksti tärkeästä aiheesta! Huomauttaisin kuitenkin siitä, että oikea termi on intersukupuolinen eikä interseksuaali (kuten olit kirjoittanut): sukupuoli ja seksuaalisuus ovat kaksi eri asiaa vaikka usein liittyvätkin läheisesti toisiinsa 🙂
Siis oot aivan oikeassa, mä katoin joskus yläasteella 4D-dokkarin aiheesta ja jo silloin siinä puhuttiin että noi kaksi termia menee helposti sekaisin 😀 Siis hitto, tein sitten sen virheen itsekin 😀 Kiitos kun huomautit ja kiitos myös kauniista sanoista! 🙂 Korjaan tämän tekstiin!
Nyt puhuit ihan täyttä asiaa, ihan kaikessa oon samaa mieltä mistä kirjoitit. Toivottavasti mahdollisimman moni lukee tämän ja ehkä avartaa mieltään edes hieman. Itsekkin puhun tosta tosi useesti vaikkei mulla lapsia olekkaan, mutta oon päiväkodissa töissä ja ehkä lempparein juttu ikinä oli kun 5 v lapsi sanoi toiselle: ”Ei oo olemassa tyttöjen ja poikien värejä, on vaan olemassa värejä” . Juuri näin hienosti opetetaan lapsia ja välitetään tätä sanomaa seuraavalle sukupolvelle. Sun tytöt oppii varmasti hienosti sulta. Kiitos ihanasta blogista ja tekstistä 🙂
T. Ensikertaa kommentoija mutta hieman pidempään jo lukenut
Tuli noista sun mainitsemista lelulehdistä : D mieleen, et jotkut lelulehdet on ihan selvästi ottaneet kantaa tähän asiaan. Monesti oon nähny tietyn firman lehdissä poikia, jotka leikkii nukeilla ja kampauspäillä ja tyttöjä leikkimässä ”poikien sivujen leluilla”. Ihan hyvä!
Tosi hyvä postaus ,oon itekin meinannut tästä kirjoittaa,mutta en ole jotenkin osannut pukea vielä sanoiksi postausta varten 🙂
Liika lokerointi on tyhmää,tai se ettei tietty sukupuoli saisi tehdä tiettyjä juttuja. Meillä Eetu rakastaa mopoja, mutta myös miun käsilaukkuja enkä todellakaan soosottele ”tyttöjuttujen” pitämisestä
Tää on kyllä hyvä ja tärkeä aihe. Ite sain lapsuudessani leikkiä just niillä leluilla millä halisinkin, oli se sitte barbie tai autorata. Ja oon kyllä siitä ilonen, ei voi olettaa, että kaikilla olisi niin. Rakastin myös lapsena sinistä väriä yli kaiken, ja sain pukeutua siihen väriin niin paljon kun halusin niinkuin punaiseenkin esimerkiksi. Katsoin aina lapsena myös aladdinia ja hopeanuolta, vaikka ne ehkä miellettiin enemmän poikien jutuiksi.
Mä en ole perehtynyt tarkemmin ps-nuorten kampanjaan, joten voi olla et mun kommentti menee metsään tai sitten ei. Itse koin kampanjan kuitenkin vastustavan sitä, että lapsia aletaan kasvattamaan sukupuolineutraalisti, eli sitä ns. tyrkytetään lapselle. Kyllä mun mielestä lähtökohtaisesti tai ehkä paremmin sanottuna useimmiten on vain tyttöjä ja poikia ja hyvä niin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esimerkiksi transseksuaaliset ihmiset olisi yhtä arvokkaita ihmisinä. He vaan ovat biologisesti poikkeavia. (Ja edelleen ettei kukaan pahoittaisi mieltään; yhtä arvokkaita!) Mun mielestä ps-nuoret eivät aja nais/mies -muotteihin keskittynyttä periaatetta, vaan halusivat korostaa sitä, että tasa-arvoisuutenkaan pyrkivässä valtiossa ei voida mennä ns. yli tän tyyppisissä asioissa. Eli jos lapsi on sukupuoleltaan esim. tyttö, tulee tätä rohkaista kaikkiin unelmiin, mitä hänellä on, mutta sen voi tehdä korostamalla ettei ole olemassa asioita johon et voisi ryhtyä ”koska olet tyttö”. Ei niinkään jatkuvasti korostamalla että voit olla myös poika jos haluat 😀 eihän se niin mene. Jokainen saa olla ylpeä omasta sukupuolestaan, eikä sukupuolen pitäisi olla rajoite millekkään.
Mutta, Iina, sun kirjoitus oli hyvä! Ja olen kanssasi itse aiheesta ihan samaa mieltä. Halusin tarttua vaan siihen, kuinka jatkuvasti tuntuu olevan yleinen periaate, että kaikkea perussuomalaisten kantoja ja sanoja ymmärretään ns. tahalleen väärin.
Sulla taisi mennä nyt sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolineutraali sekaisin! Käsittääkseni ne on kaksi eri asiaa, joista sukupuolineutraali kasvatus on kuvailemasi kaltaista 🙂 Nämä sekoitetaan usein, enkä ole aivan varma olenko itsekkään oikeassa!
Joo siis termeistä en ole itsekkään perillä täysin, mutta sukupuolisensitiivisyys on varmasti juuri sitä mistä Iina kirjoituksessaan puhuikin ja siitä olen täysin samaa mieltä. Pointtini oli vaan, että mun mielestä ps nuoret eivät kuitenkaan ”lyttää” sukupuolisensitiivisyyttä vaan nimenomaan sukupuolineutraalin kasvatuksen. (Voin olla väärässä, mutta toivottavasti en) Toki jälkimmäinenki tulee kyseeseen niissä tapauksissa, kun lapsen sukupuoli ihan tosissaan on epäselvä. Mutta enempäänsä en puolustele enää perussuomalaisia 😀 haluaisin vaan, että jokaisella on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ilman että se nähdään vääräksi ilman syvempää perehtymistä vain koska mielipide sattuu tulemaan esimerkiksi joltakin puolueelta. Iina vastasikin jäljempään kommenttiin, jossa otti esille haastattelun, jossa ps-edustajan kommentti ei munkaan korvaan kuulostanut kovinkaan järkevältä. Lapsi jolla on molemmat sukupuolielimet, voi joutua tosi pahaan henkiseen ja fyysiseen ”loukkuun” kasvaessaan, jos vanhempien ”valitsema” sukupuoli ei olekaan se oikea.
Kiitos Iina! <3 Oon jonkun aikaa jo lukenut sun blogia ja ihastellut teidän arkea mutta myös sun ihanaa tyyliä kirjottaa vakavammistakin asioista. Sä tiivistit niin hyvin tänkin aiheen ja just sen mitä itekin ajattelen ylipäätään sukupuolista ja erityisesti tätä lasten kannalta (vaikka en äiti vielä pitkään aikaan ainakaan aio olla) kärjistämättä turhia. Jatka samaan malliin, ehkä mäkin uskaltaudun kommentoimaan uusiks :D<3
Niin hyvin ja ihanasti kirjoitettu teksti. Osaat tosi hienosti pukea sanoiksi nää asiat, jämäkästi ja fiksusti.
Olen itse kotoisin pieneltä ja melko ahdasmielisellä paikkakunnalta, ja sen ero tässä(kin) asiassa isompiin kaupunkeihin (itse asun nyt Tampereella) on järkyttävän suuri, valitettavasti. Täällä kaupungissa on välillä helppo ikään kun tuudittautua siihen hyväksyvään, tasa-arvoiseen ilmapiiriin ja ajatusmaailmaan, mutta kotikonnuilla käydessä taas muistaa että miten todella uskomattoman paljon Suomessakin on vielä niitä nuoria perheitä ja yksittäisiä henkilöitä joille tasa-arvo ja suvaitsevaisuus eivät ole tärkeitä millään tavalla. Siellä on ihan arkipäivää jutella äärettömän rasistisia juttuja ja saada niille enemmistön hyväksyntä, katsella ulkomaalaisilta näyttäviä ihmisiä kuin halpaa makkaraa ja todella sanoa, että ”homous on sairaus ja niin tulen myös lapsilleni opettamaan”.
Tuo kaikki on mielestäni niin uskomattoman kuvottavaa. Ja nämä ajatukset ovat vallalla, sillä monessa paikassa on vielä ihan ok sanoa ja ajatella noin ja käyttäytyä todella typerästi. Omasta mielestäni kyse on sivistymättömyydestä, tuntemattoman pelosta, vahvassa istuvista uskomuksista ja opetuksista ja ennenkaikkea siitä, että ”piiri pieni pyörii”: ollaan vaan sen oman pienen junttilan kesken, eikä tarvitse miettiä ns. isomman maailman menoa ja sitä että maailma väistämättä muuttuu ja vaatii sitä muutosta myös yksilöiltä.
Hei,
Tekstisi on järkevä ja osaat ilmaista mielipiteesi järkevästi. Minua kuitenkin jäi häiritsemään tämä persu nuorten kamppanja. Jos se mitä olet siitä saanut irti on että tungetaan muottiin, et ole lukenut sitä mistä oikeasti oli kyse vaan saanut tietosi esim Embuskelta.
Kamppanjassa nimenomaan sanottiin, että kukin voi määrittää itsensä miksi haluaa. Jokaisella on omat näkemykset. MUTTA, sukupuolet ovat olemassa ja ne näkyvät tietyissä asioissa selkeästi ja monet puolueet toitottavat tasa-arvoa ja sukupuolimuutta vaikka samaan aikaan syrjivät toista.
Esimerkiksi feministi vasemmistolaiset kertovat ensin tasa-arvota ja myöhemmin sanovat, että olisi tullut valita nainen johonkin tehtävään. Eikö kuitenkin ole tärkeintä, että se valittu on tehtävään paras?
Toinen asia. Kamppanjassa myös yhdessä kuvassaa näytettiin miestä ja naista ne lippikset päässä. Tekstissä ”kumpikaan ei halua armeijaan, mutta vain mies joutuu siitä vankilaan”. Vain perussuomalaiset ovat ilmaisseet tämän olevan epäreilua, jos puhutaan tasa-arvosta niin missä se tässä asiassa on? Toki nainen voi sodan aikana ottaa paikkansa, jossain muussa tehtävässä niin miksei mies? Jos se mies on esim. Aseistakieltäytyjä tai muuten täysin motivaatiton, eikö joku muu ratkaisu ole parempi? Toki on siviilipalvelus, mutta nekin tehtävät on hyvin rajattu.
Ymmärrän mielipiteesi, enkä itsekkään omien (tulevien) lapsien äitinä laittaisi heitä lokeroihin. He saisivat olla kuin olisivat, mutta haluaisin heidän silti tietävän mitä tarkoittaa olla nainen tai mies.
Pyydän sinua siis lukemaan tästä kamppanjasta sen oikeista lähteistä, eli perussuomalaisten nuorten nettisivuilta. Käsityksesi voi muuttua huimasti. On myös mahdollista, että ei. Mutta toivoisin, silti että perehtyisit asiaan ennen sen täyttä kumoamista. Tekstistäsi kuitenkin saa hyvin väärän kuvan.
Kiitos.
Olen muodostanut oman mielipiteeni sekä lukemalla kampanjasta, että katsomalla kun Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylä (muistaakseni, saatan muistaa kyllä ihan metsäänkin mutta Perussuomalainen edustaja any case) ihmetteli suorassa lähetyksessä EVS:ssä että ”pitäisikö muka Roope Salmisen mielestä mahdollistaa myös kolmas sukupuoli”, tai siis se että kenenkään ei tarvitse sitä valita jos omaa vaikkapa molemmat sukupuolielimet. Hänen mielestään vanhempien pitäisi päättää lasten puolesta, mihin sukupuoleen heidät kasvatetaan, tällaisessakin tilanteessa. Minun mielestäni valinta taas pitäisi jättää avoimeksi, jotta lapsi itse sen voi myöhemmin päättää. Tämän katsoin silloin kun kampanja oli juuri alkanut, ja edustaja oli sen pohjalta kutsuttu ohjelmaan kertomaan lisää. Katsoin toki siis koko haastattelun, tämä nyt oli vain se ”paras pala”, viimeinen niitti. Lisäksi nämä tyttö-poika-lippiskuvat ovat loukkaavia ja halventavia kaikkia niitä kohtaan jotka eivät koe kumpaakaan sukupuolta omakseen. Tai niitä jotka eivät tiedä vielä mitä haluavat olla. Vaikka taustalla olisi muutama kuinka hieno ajatus tahansa, niin toteutustapa oli kyllä järkyttävän ajattelematon ja loukkaava. ”tekstissä ”kumpikaan ei halua armeijaan, mutta vain mies joutuu siitä vankilaan”. Vain perussuomalaiset ovat ilmaisseet tämän olevan epäreilua, jos puhutaan tasa-arvosta niin missä se tässä asiassa on?” Tämä asia on kyllä epäreilua monen muunkin kuin perussuomalaisten mielestä, ja olet ihan oikeassa että ei tasa-arvo siinä toteudu. Mutta mielestäni tuon asian ratkaisemiseksi ei tarvitse erotella tyttöjä ja poikia, tuon asian tasa-arvoistamiseksi kaikki pitäisi laittaa samalle viivalle, tavalla tai toisella. Se että olen eri mieltä ja näen tämän eri tavalla, ei tarkoita että en olisi perehtynyt.
Kiitos kuitenkin kauniista sanoista ja kiva jos pidit tekstistä. 🙂
Mun mielestä on vähän outo tapa yrittää laajentaa sukupuoliroolien asettamia lokeroita nimenomaan korostamalla sukupuolia. Ja kyllä esimerkiksi vasemmistoliitto ja vihreät ovat ilmaisseet asepalveluslain olevan epäreilu ja kummassakin puolueessa löytyy kannattajia palkka-armeijalle tai muunlaiselle vapaaehtoiselle asepalvelukselle. Vasemmistonuoret on lisäks aika vahvasti ajaneet siviilipalveluksen muuttamista samanpituseks armeijan kanssa sekä muutenkin reilummaksi itse sivaria kohtaan, jotta palvelus ei tuntuisi liikaa ikään kuin rangaistukselta asepalveluksesta kieltäytymisestä.
Lisäks tahtoisin sanoa, että varmasti useimmat feministit kannattavat sukupuolikiintiöitä vain väliaikaisena käytäntönä, jolla murrettaisi lasikattoja ja kankeita rakenteita miesvaltaisilla aloilla. On se ainakin mun mielestä parempi keino, kuin ei mitään. Monenko pörssiyhtiön johdossa tiedätte olevan naisia? Jep, ei mullekaan tule mieleen yhtäkään. Sitten kun tämä ”osaavampi henkilö”, joka valittaisi vaikkapa pörssiyhtiön hallitukseen, olisi nainen, olen tyytyväinen. Tähän asti se monien puheissa tarkoittaa käsittääkseni vain osaavampaa miestä.
Mutta, Iinalta hyvä teksti ja muistutus siitä, mitä oudon ja uudehkon termin ”sukupuolisensitiivisyys” takaa löytyykään. Tuntuu, että monet oikeasti kannattaa noita samoja ajatuksia, kuin sinäkin, mutta hankala termi kuulostaa vaan pelottavalta. 🙂
#tyttö_poika-kampanja otti kantaa sukupuolikäsitykseen ei sukupuolirooleihin, sukupuolen ilmaisuun tai sukupuolisterotypioihin.
Sukupuoli on todennattavissa ihmisen kehosta, toiset on naisia ja toiset on miehiä.
Kukin voi ilmaista sukupuoltaan haluamallaan tavalla, mutta se muuta biologiaa miksikään. Intersukupuolisuus on sukupuolielinten häiriö, ei sukupuoli. ns, intersukupuoliset henkilöt elävät hekin pääsääntöisesti naisina tai miehinä eivät jonakin muuna.
”intersukupuoliset henkilöt elävät hekin pääsääntöisesti naisina tai miehinä eivät jonakin muuna.” He elävät pääsääntöisesti miehinä tai naisina, koska yhteiskunta pakottaa heidät tekemään niin, vaikka siihen ei ole mitään syytä. Miksi he eivät voisi elää sellaisina kuin ovat, miksi pitää olla joko nainen tai mies? TOki jos he ITSE kokevat olevansa jompaa kumpaa sukupuolta enemmän ja haluavat elää joko miehenä tai naisena, se on aivan täysin ok, mutta valinnan mahdollisuuden pitäisi olla heillä itsellään, ei kenelläkään muulla.
Iina, mä olen niin onnellinen siitä että olet perehtynyt näihin asioihin ja oikeasti ymmärrät mistä on kyse <3 Arvostan sinua ihan mielettömästi ja nyt vielä entistäkin enemmän! Maailma tarvitsee enemmän sinun kaltaisiasi ihmisiä.
”enkä myöskään loukkaantuisi jos he joskus haluaisivat vaihtaa nimekseen vaikka Havu tai Timo. Hehän nimeä kantavat, en minä.”
Mainio asenne!
Kaiken keskustelun pohjimmaisena ajatuksena kun tulisikin olla jokaisen ihmisen henkilökohtainen itsemäärittely- ja määräysoikeus. Jos sinä kokisit olevasi poika, kukaan toinen ei voi tulla sanomaan sinulle että olet tyttö, riippumatta siitä onko sinulla femininiisiksi koettuja piirteitä, vagina tms. Ihminen itse sanelee onko hän mies,nainen vai jotain muuta. En ymmärrä miten toisen sukupuoli tai sen määrittelemättömyys ärsyttää tai loukata.
Tärkeä aihe!! <3
Ihanasti ja viisaasti kirjoitettu Iina (kuten yleensäkin!). Oot myös vastannu ihanan kärsivällisesti ja järkevästi kommentteihin, aidosti ihailen sun kykyä ilmaista asioita ja olla aina niin avoin, positiivinen ja keskusteleva. Oot ihan paras, allekirjoitan myöskin täysin sun koko kirjoituksen, erittäin hyvin puettu sanoiksi!
Koko tekstisi olisi voinut olla suoraan omalta näppäimistöltäni! Itse koin PS:n nuorten kamppanjan hyvän maun vastaistaisena ja intersukupuolisia henkilöitä halveksivana. Toki kyseessä on nuorisojärjestö, joilta yleensäkin tulee (minun mielestäni) radikaaleja ja aika naurattavia kannanottoja, esim. Kokoomusnuoret ja vassarinuoret. Toisaalta nuoruuteen kuuluu tietty naiivius ja lupa esittää kärjistettyjä mielipiteitä! Hyvä että aihe herätti keskustelua 🙂 kiitos kannanotostasi! Ja mukava nähdä kuinka aikuisesti perustelet kantaasi hermostumatta ihmisille jotka ovat eri mieltä, koska kaikilla on kuitenkin oikeus omaan mielipiteeseensä. Toivottavasti tulevaisuudessa nähdään transsukupuolisten henkilöiden aseman parantumista lainsäädännöllisin keinoin!
Hyvä teksti! Minusta on hieno juttu, jos lapset saa olla, mitä tahtoo ja tykätä, mistä tahtoo – molemmilla saa olla tunteet, ja ne saa tuoda esille, molemmat myös saa leikkiä ns. tyttöjen leikkejä siinä missä poikienkin leikkejä. Monesti perheissä jossa on sekä tyttöjä, että poikia, leikit on yhteisiä ja lelutkin näin ollen. Vaatteitakin käytetään ristiin sen kummemmin ajattelematta. Itse lapsena mm. leikin pikkuveljen kanssa traktoreilla, mutta monesti mulla ne leikit meni siihen, että traktoritkin oli perhe, en niinkään innostunut koneilla ajelemisesta ja peltojen tekemisestä. 😀 Pikkuveliraukka joutui sitten mukautumaan siihen, samoin kuin kolmen siskonsa muihinkin leikkeihin aina prinsessaleikeistä kampaajaleikkeihin…
Sukupuolineutraalius on sen sijaan vähän älytön juttu. Että ruvettaisiin häivyttämään sukupuolia vaan siksi, että jos se lapsukainen sattuukin kuulumaan siihen vähemmistöön ja ahdistuu sukupuolestaan? Aika hölmöä minusta.
En ymmärrä, miksi tilastoissa tehdään kauhean suuri numero siitä, että johtavissa työtehtävissä on edelleen enemmän miehiä tai että jollain tietyllä alalla on edelleen enemmän naisia/miehiä. Enkä todellakaan ymmärrä tasa-arvon nimissä jotain sukupuolikiintiöitä tai vastaavia. Ihan uskomatonta sontaa. 😀 Naiset on nykyään minusta monessa suhteessa jo tasa-arvoisempia kuin miehet. Nainen saa olla ihan minkälainen tahansa, mies ei saa edelleenkään olla samalla tavalla tunteva ja herkkä persoona. Toisaalta miehet ei saisi enää nykyään olla oikein enemmistönä teknisillä aloilla tai johtajinakaan. Ja kun puhutaan siitä, että naiset jää lasten kanssa kotiin ja urakehitys on siksi heikompaa, niin voisin vaikka vannoa, että suurin osa naisista haluaakin asioiden olevan niin ja jää ihan omasta vapaasta tahdostaan kotiin muutamaksi vuodeksi. Eiköhän se ensimmäinen nainen nouse pörssiyhtiönkin johtajaksi, jahka joku keksii sinne haluta tosissaan…
Itse olen miesvaltaisella alalla ja työssä, jossa etenkin ennen on ollut pääasiassa vain miehiä. Ikinä ei ole tarvinu kärsiä epätasa-arvoisesta kohtelusta. Ainoa vain, että työvaatteista ei löydy vieläkään naisten mallistoa! :O
Joo, vähän lähti rönsyilemään tämä teksti. 😀
”Eiköhän se ensimmäinen nainen nouse pörssiyhtiönkin johtajaksi, jahka joku keksii sinne haluta tosissaan…” Tämä. Miehet ovat siksi enemmän johtavissa asemissa, koska sinne pyrkii enemmän miehiä.. ja naisena olen varmaan jonkun mielestä alistuva reppana kun totean että miehet usein myös sopivat varsinkin tietyillä aloilla johtotehtäviin paremmin kuin naiset. Miehillä on yleensä luonnostaan enemmän auktoriteettia ja kykyä johdonmukaisuuteen kuin naisilla.. Mutta se ei tarkoita että nainen olisi sukupuolena yhtään huonompi. Ei tietenkään ole. Ja myös korkean auktoriteetin yms. omaavia naisia löytyy kyllä.. Miksei vaan keskitytä omiin ominaisuuksiin ja vahvuuksiin ja kehitetä itseä siihen suuntaa mihin kukanenkin haluaa ja pyritä siihen aitoon tasa-arvoon, eikä siihen että halutaan nostaa naisia kaikenmaailman kiintiöin ja helpotusten myötä miesten yläpuolelle..
Hyvä Elina! Olen samaa mieltä tästä sukupuolien häivyttämisestä. Mitä me sitten oikeasti oltaisiin, jos ei tyttöjä/naisia ja poikia/miehiä ?? Jokainenhan saa toki kuvitella olevansa vaikka mikä/kuka, mutta eihän siitä tule yksinkertaisesti mitään että kaikkia aletaan puhuttelemaan vain ihmisinä. Pienentyykö meillä syntyvyyskin tulevaisuudessa koska ei olekaan enää naisia ja miehiä jotka tarvitaan lasten saamiseen?
”Eiköhän se ensimmäinen nainen nouse pörssiyhtiönkin johtajaksi, jahka joku keksii sinne haluta tosissaan…” <- Niin samaa mieltä, eiköhän jokaiseen työpaikkaan katsota pätevin henkilö. Eihän se kenenkään oma "syy" ole jos ei itse/muut naiset halua sellaisiin virkoihin, joissa on miesvalta? Mutta kuten Elinakin kertoi olevansa miesvaltaisella alalla ilman ongelmia, niin sehän on hienoa. Jos tulevaisuudessa OIKEASTI tulisi hyväksytyksi joku sukupuolineutraalius, niin sehän menisi ihan älyttömäksi, sitten he vaatisi ne omat pukukopit kun eivät voi mennä miesten tai naisten pukukoppeihin jne. Onnea heille työhön ketkä aikoo muuttaa maailmassa kaiken että joskus olisi virallista olla myös sukupuoleton.. Uskon että myös tulevaisuudessa tämmöiset sukupuolestaan epävarmat ihmiset ovat vähemmistöä, ja edelleen voimme puhua naisista ja miehistä. Voihan kuitenkin sukupuoltaan myös muuttaa nykypäivänä, niin ei sen puolesta pitäisi olla ongelmaa jos tuntee naisen kehossa olevansakin mies tai toisinpäin. Eikö riitä nykypäivänä että nainen pääsee sinne armeijaan jos niin kovasti tahtoo, ja miehen ei tarvitse mennä armeijaan jos ei tahdo? Tuntuu pilkunviilaukselta että tämmöisestäkin "perinne"asiasta kuin armeija, pitäisi tehdä kauhea haloo että se olisi kaikille tasapuolinen. Voisin kirjoittaa vaikka mitä vielä, mutta ehkä päätän nyt tähän.
”Eiköhän se ensimmäinen nainen nouse pörssiyhtiönkin johtajaksi, jahka joku keksii sinne haluta tosissaan..”, kyllä sinne monet tosissaan haluavat! Meillä Suomessakin on valitettavan paljon ns. hyvä veli -kerhoja, asenteita ja instituutioita (esim. vanhempainrahoihin tai pätevyyden arviointiin liittyen), jotka rajoittavat tasa-arvoisia uramahdollisuuksia. Ja ei, naisen palkkaaminen pätevyydestä huolimatta ei ole feministinen teko, mutta kaipaamme enemmän roolimalleja ja sparrausta ja naisten arvostamista saavutuksien (ei esim. ulkonäön) perusteella.
Hieman rönsyilee minunkin vastaus, mutta olen itse joutunut kärsimään urallani sukupuolen tuomista rasitteista ja tiedän, etten ole yksin. Suomessakin riittää valtavasti tekemistä saati sitten muualla maailmassa (suosittelen lämpimästi netflixistäkin löytyvää miss representation dokumenttia). Ongelman kieltäminen ja vähättely ei ratkaisuja vie ainakaan eteenpäin.
Mitä tarkoittaa että ”naiset ovat tasa-arvoisempia kuin miehet”, kun tasa-arvo tarkoittaa sitä että kaikki ovat saman arvoisia..? :”D
Et voi olla tosissasi ettet koe yhteiskunnan valtarakenteiden syrjivän naisia. Mukavaa että viihdyt työpaikallasi, mutta kyllä suuri osa kotityövastuusta menee heteroperheissä naiselle, eikä minkään biologisen kutsumuksen vaan tottumusten ja normien takia. Samoin moni mies saa samasta työtehtävästä parempaa palkkaa kuin nainen.
Sukupuolten epätasa-arvoa ja patriarkaattia pitää yllä välinpitämättömyys ja tietämättömyys. Asioita on syytä katsoa ja seurata vähän laajemmin.
Kommenteistakin huomaa että aiheesta ja siihen liittyvistä muista teemoista ei voi puhua liikaa.
Meidän perheessä ei koskaan olla haluttu lokeroida. Mä oon pienenä rakastanu leikkiä autoilla ja oon aina ollut yksi pojista, vaikka minulla ei ole veljiä. Ja olen ollut kunnon rämäpää, mutta silloinkin mulla on ollut mun prinsessakruunu päässä. Ja sama on jatkunut siskonlapsellani (poika) kun hän oli 3-vuotias hänen lempi yöpuku oli pinkki jossa oli hello kitty vatsassa. Ja hän käytti sitä aina kun oli mahdollista. 2-3 vuotiaana hän halusi mekon ja tartutti mekko tuuletuksen kaikille kavereilleen puistoissa kunnes siellä ei yhtään housu-paita-yhdistelmää nähtykkään.
Todella hyvin kirjoitettu Iina! Ihanaa että oot tätä mieltä ja kasvatatte tytöt just tolleen!
Minä en osaa antaa yhtä fiksua kommenttia, kuin mitä osa on tänne kirjoittanut, mutta minusta aihe on silti tärkeä. Varsinkin nyt kun olen itse tullut vastikään äidiksi. Haluan, että tyttäreni (jonka nimi on myös eräältä prinsessalta) kasvaa aikuiseksi, jolla on terve itsetunto ja hän oppii tekemään juuri niitä asioita, joista nauttii, pelkäämättä lokerointia. Minusta olisi ihanaa saada tyttömäinen tyttö, joka leikkii barbieilla ja ehkä harrastaa tanssia. Olen myös henkisesti valmistautunut kantamaan lätkäkasseja ja kuljettamaan lapsiani jääkiekkotreeneihin, olivat he sitten tyttöjä tai poikia.
Just tänään yhdistettiin ”tyttöjen” ja ”poikien” värityskuvat samaan kansioon, jossa on nyt yksinkertaisesti vaan värityskuvia. Eli samaa mieltä, turha niitä tyttöjen ja poikien juttuja on vartavasten korostaa, löytää sieltä kukanenkin itseään miellyttävät värityskuvat.
Loistava päätös. Juuri nämä ovat pieniä konkreettisia asioita, joita ei välttämättä huomaa ilman kyseenalaistamista, mutta ovat tärkeitä viestimään lapsille (ja vanhemmille), ettei sukupuoli saa rajata mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Enkä nyt viittaa vain niihin värityskuviin, vaan siihen, ettei pienestä pitäen opeteta poikia haaveilemaan presidentteydestä ja rekkakuskiudesta ja tyttöjä prinsessoista ja lastenhoidosta.. 🙂
Juuri vähän aikaa sitten keskusteltiin mieheni kanssa tästä! Olen liikuttavan samaa mieltä kanssasi. Tuntuu, että valtaväestö edelleen kokee sukupuolen häivyttämisen huuhaana tai uhkana, ymmärtämättä sitä, että yhteiskunnan käsitys ”normaaliudesta” voi luoda paljon enemmän pahoinvointia heille, ketkä eivät siihen muottiin sovi. Monimuotoisuus on rikkaus, eikä keneltäkään pois.
Miehelleni tämä tuntui olevan hieman ”joko-tai”-asia (osittain kasvatuksen, osittain tietämättömyyden takia). Yritin selventää hänelle omien näkemyksieni mukaisia sukupuoli-identiteetin ja esim. seksuaalisuuden eroja ”jana-ajattelulla”. Voi olla totta, että suuriosa XY- kromosomit omaavista tykkää poikienjutuista (johtuen kasvatuksesta, kulttuurista tai omista haluista), mutta se, että näin tekee myös tytöt, eivät ole väärin. Sijoitumme kaikki äärimaskuliinisuus vs. feminiinisyys janalla eri pisteisiin (eri asioissa/konteksteissa) ja se on rikkautta. Yhteiskunnan, kasvatuksen ja meidän kaikkien vastuulla on se, että näin saa olla, eikä mahdollisuuksia rajoiteta.
Ps. olen viimeaikoina lueskellut blogiasi yhä enemmän. Sinä ja perheesi olette suloisia. 🙂
Tämä aihe on kyllä vaikea, kun sitä oikein lähtee ajattelemaan. Itse en ymmärrä kumpaakaan ääripäätä: sitä, että tyttö puetaan päästä varpaisiin vaaleanpunaiseen, hän saa leluiksi poneja, barbeja ym. ja niillä autoillahan nyt ei voi leikkiä, kun ne on poikien leluja ym. versus lapsen nimeksi annetaan Mikko-Maija tms. ettei vaan tule paineita edustaa kumpaakaan sukupuolta, ja vältetään viimeiseen asti kaikkea sitä, mikä voisi tämän lapsen sukupuolen ulkopuolisille paljastaa esim. vaatetuksella ja tavalla leikata sen muksun hiukset. Itselläni ei ole lapsia, mutta voin rehellisesti sanoa, että pukisin tyttövauvan näihin stereotyyppisiin tyttöjen väreihin ja pojan yhtälailla poikamaisiksi miellettyihin väreihin. En kuitenkaan lähtisi liiaksi korostamaan sitä, että kyllä poika on poika ja tyttö on tyttö…vihaan yli kaiken esim. sitä sanontaa että ”pojat on poikia” viitaten siihen että pojat jotenkin olisi oikeutettuja riehumaan ja remuamaan tyttöjä enemmän. Leikkikööt millä leluilla huvittaa ja seurustelkoot kenen kanssa haluavat, mutta miksi tehdä tästäkin asiasta niin vaikeaa? Biologia on sellainen, että sinä synnyt joko tytöksi tai pojaksi (rajaten pois nyt nämä harvinaisemmat tapaukset jotka ovatkin sitten asia erikseen) ja piste. Jos elämän kuluessa kokee olevansa väärässä kehossa tms. niin sitten asialle voi itse tehdä jotakin, mutta ei kai vanhemman tehtävä ole hämärtää niitä sukupuolten rajoja siihen pisteeseen, että lapsi hämmentyy kun ei muka saisi edustaa sitä sukupuolta mitä hän on vaikka muut lapset saa? Tervettä järkeä saa varmasti tässäkin asiassa käyttää.
Itse koen kans tämän aiheen vaikeaksi, meillä puetaan kaikenlaisia vaatteita ja leikitään niin traktoreilla kuin nukeilla jne, mutta silti miellän jotkut jutut poikien jutuiksi ja jotkut tyttöjen jutuiksi, vaikken estäkään lastani näiltä jutuilta.
Itse koen silti, että jotkut asiat vaan on miesten juttuja ja naisten juttuja ja tiedän monia, joilla on myös näin enkä nää siinä mitään pahaa. Minusta sekin on huono jos et saa ajatella näin, se aiheuttaa taas stressiä ja pahoinvointia toisesta päästä. Ainakin itselle on tullut niin paha olo tästä sukupuolisensitiivisyydestä, että haluaisin mieluummin hautautua maan alle tai pois täältä jo pian. Äitiydestä on tullut stressaavaa, kun koko ajan joka tuutista tulee kaikenmaailman kasvatusjuttuja ja sitä ja tätä pitäisi nyt alkaa tasa-arvon nimissä muuttamaan. Ei yhtään hyvä juttu.
Itse aion valitettavasti opettaa lapselleni, että toisilla aloilla on enemmän miehiä ja toisilla naisia ja minkä takia on. Kyllä meillä kuitenkin vielä on jotain mikä ajaa niitä miesten kiinnostuksia autoihin, kalastukseen ynnä muihin ns. miesten töihin ja naisia taas ns naisten töihin. Mutta kerron myös, ettei siitä ole haittaa jos itse haluaa miesvaltaiselle alalle tai toisinpäin.
Eli en estä lapseltani periaatteessa mitään. Ja näin haluan kasvattaa lapseni, enkä koe olevani huonompi äiti.