Olen mukana Indiedaysin ja Bio Luvilin Tyylini kolmella sanalla -kampanjassa, jossa pääsin osallistumaan huikean asugeneraattorin tekemiseen omilla asuillani, sekä tietysti pesemään pyykkiä. Bio Luvil haastoi meidät bloggaajat luomaan omaa tyyliämme kuvaavia asuja kolmea sanaa hyödyntäen. Ne sanat olivat väri, materiaali ja fiilis. Eli vaikkapa Punainen, silkki, rohkea. Näiden asujen pohjalta luotu Tyylini kolmella sanalla -asugeneraattorin testi auttaa löytämään inspiraatiota omaan pukeutumiseen fiiliksen, materiaalin ja värimaailman avulla.

Valitset siis vain värin joka miellyttää, oman fiiliksesi sekä materiaalin jota haluaisit asussa käyttää, ja testi valitsee sinulle jonkun asun josta ottaa inspistä. Asuja voi myös selata kategorioittain, ja voin kertoa että ainakin itse sain vaikka mitä ideoita kesäpukeutumiseeni Indiedaysin ihanilta bloggaajilta kun selasin noita asuja läpi.Pssst! Selaa alemmas löytääksesi huikean lukijakilpailun jonka pääpalkintona on 300€ lahjakortti valitsemaasi vaateliikkeeseen!

Kampanjan syvempi tarkoitus inspiroimisen lisäksi on kiinnittää huomioita vaatteiden erilaisiin ominaisuuksiin, ja siihen että kaikkia vaatteita ei pitäisi vaan pestä sillä samalla basic-jauheella, vaan ottaa huomioon eri materiaalien erilaiset tarpeet ja vaatimukset. Bio Luvililta löytyy kuusi erilaista pesuainetta, jotta jokaiselle värille ja materiaalille löytyisi omansa. Kaunis silkkipaita menee taatusti pilalle kun sen pesee neljässäkympissä valkopesuaineella, eikä valkoisia vaatteita kannata pestä kirjopyykin kanssa samassa, ellei halua että ne alkavat harmaantumaan.

Mä panostan etenkin lastenvaatteissa materiaaleihin ja kuoseihin todella paljon, mutta en kuitenkaan rajoita ollenkaan sitä miten lapset saavat niitä vaatteita käyttää. Tiedostan ottavani riskin kun laitan lapselle päälle 48 euron vaaleankeltaisen trikoomekon puisto- ja ravintolareissulle. Käyttöön ne vaatteet on tarkoitettu, enkä koskaan aio käskeä lasten varoa vaatteitaan. Siksi mulle on tärkeää että vaatehuolto pelaa hyvin, ja tiedän että saan vaatteet puhdistettua oikeilla pesuaineilla aina tarvittaessa.

Meidän perheessä minä olen se joka pitää huolen pyykkihuollosta, tosin jokainen perheenjäsen kyllä osaa kiikuttaa vaatteensa pyykkikoriin ja auttaa mua laittamaan ne kuivumaan. Minä lajittelen vaatteet tummiin, värikkäisiin ja vaaleisiin, ja tietenkin vielä materiaalin puolesta erikseen. Liinavaatteet, alusvaatteet ja sukat pestään 60 asteessa värien mukaan, ja kaiken muun pesen 30 asteessa. Villa- ja silkkivaatteisiin käytän omaa villapesuohjelmaa, sekä Bio Luvilin Wool & Silk -pesuainetta joka on hellävarainen ja pesee luonnonkuidut niitä heikentämättä.

Kaikki muut vaatteet mustia lukuunottamatta pesen joko nestemäisellä Bio Luvil Sensitive Color-pesuaineella tai nestemäisellä Bio Luvil Sensitive -pesuaineella. Bio Luvil Sensitive -pyykinpesuaineet eivät sisällä ollenkaan hajusteita tai väriaineita. Hajuteettomat tuotteet sopivat myös herkkäihoisille, sekä pienten lasten vaatteiden pesuun. Haluan altistaa lapsia mahdollisimman vähän erilaisille hajusteille ja siksi Sensitive on minun valintani. Nykyään lastenvaatteita eteenpäin myytäessä se voi myös olla ratkaiseva tekijä, onko vaatteet pesty hajusteettomilla tuotteilla.

Minusta on tosi hyvä, että on kehitetty erikseen hajusteeton pesuaine kirjopyykille, sillä usein tuntuu että jokaisessa sarjassa on saatavilla vain se yksi sensitive-pesuaine jonka pitäisi sitten muka sopia kaikille eri väreille ja materiaaleille vaikka eihän se niin tietenkään mene. Värit pysyvät kirkkaina kun ne pestään valkaisuaineettomalla pesuaineella, kuten  Bio Luvil Color ja Bio Luvil Sensitive Color.

Mustat ja tummat vaatteet pesen Bio Luvil Black -pyykinpesuaineella. Etenkin mustat farkut alkavat herkästi haalistumaan pesussa, ja siksi pesen ne mieluusti tällä Blackilla pidentääkseni niiden käyttöikää. Farkut ja jeggingssit kannattaa myös aina pestä 30 asteen lämpötilassa, ja kääntää nurinpäin pestessä, jotta ne säilyttävät elastisuutensa eivätkä kulahda.

Mä käytän mielelläni eri pesuaineita ja hoidan vaatteitani mahdollisimman hyvin. Olen muutamaan kertaan kokenut sen kun lempivaate menee pesussa piloille, enkä enää ikinä halua kokea sitä uudestaan. Onneksi kokemus on tuonut varmuutta ja oikeilla tuotteilla ja pesuohjeita noudattamalla on hankalaa epäonnistua.

LUKIJAKILPAILU:

Jaa Instagramissa asuinspiraatiota lisäämällä omaa tyyliäsi kuvaava asukuva kolmen sanan tekniikalla (väri, materiaali ja fiilis). Mainitse nämä kolme sanaa kuvatekstissä, ja tägää kuvasi #tyylinikolmella sanalla ja #bioluvil -hashtageilla. Lisäinspistä omaan kilpailukuvaan löydät Tyylini kolmella sanalla -sivulta. Kaikkien kuvansa lisänneiden kesken arvotaan 300€ lahjakortti voittajan itsensä valitsemaan vaateliikkeeseen, sekä kolme Bio Luvilin tuotepakettia joiden arvo on n. 40€. Kilpailu päättyy maanantaina 11.7. Ihan mieletön kisa!

Mitkä on teidän parhaat pyykkivinkit? Miten huollatte vaatteitanne ja millaisia pesuaineita käytätte?

Meillä oli tänään viimeinkin esikoisen lääkäriaika, jossa juteltiin mahdollisesta maitoallergiasta, laktoosi-intoleranssista ja keliakiasta, ja jonka jälkeen otettiin keliakia- ja laktoosi-intoleranssikokeet. Lääkäri oli maailman mukavin ja kuunteli meitä ja otti tosissaan kyllä kaiken, mutta pakko kai lääkäreiden on aina kyseenalaistaa myös vanhempia. Se tuntuu vaan niin hassulta, että vaikka itse tasan tietää että kyse ei ole ollut noroviruksesta tai muusta vatsapöpöstä kun oireet olivat niin erilaiset (+ meillä oli juuri ollut vatsapöpö viikkoa aiemmin), niin lääkäreille saa sanoa sitä monta monta kertaa ennen kuin he siirtyvät miettimään että mikähän se sitten olisi voinut olla. Mutta tosiaan kun tämä vatsatautipohdiskelu oli käyty läpi, niin päästiin juttelemaan ihan oikeasti näistä jutuista ja lisäksi lääkäri tutki neidin perusteellisesti ja totesi että tällä hetkellä vointi on aivan loistava, hän kasvaa todella hyvin omalla käyrällään ja vatsa oli täysin normaali.

Eli selkeästi tämä ruokavalio on auttanut. Nyt saatiin ohjeeksi palauttaa laktoosittomat tuotteet ruokavalioon kunhan ollaan seurattu vielä viikko ilman gluteenia ja kaikkia maitotuotteita. Sitten seurataan niitä viikko-pari tuleeko oireita, ja jos ei, niin toki voidaan jatkaa niiden laktoosittomien tuotteiden käyttöä. Sen jälkeen palautetaan gluteeni hiljalleen, ja seurataan tuleeko siitä oireita. Toki jos testeissä näkyy selkeästi keliakia, tai laktoosi-intoleranssin mahdollisuus (siitä ei voi saada 100% varmistusta), niin silloin mietitään uudelleen. Maitoallergiaa ei lääkärin mukaan voi testata millään yksittäisellä kokeella, vaan tämä altistaminen on ainoa luotettava tapa sitä testata.

Se ajatuskin siitä että raukka voisi saada uudelleen ne kauheat oireet on ihan hirveä, ja tuntuu kyllä hullulta että vielä 2010-luvulla ei ole löydetty tapaa testata allergiaa muuten kuin pakottamalla pieni lapsi kärsimään kivuista ja pahoinvoinnista. Toki mä nyt olen vain tällainen tavallinen perheenäiti että en varmasti ymmärrä mitään siitä miten hankalaa se allergian löytäminen jostain testinäytteestä olisi, mutta tuntuu vaan kauhealta ettei ole mitään muuta keinoa. Onneksi saadaan vielä viikko mennä näin, ja sitten todella varovasti kokeillaan laktoosittomia juttuja.

*Haalari saatu Polarn O. Pyretiltä.

Tottakai mä toivon että se olisikin ollut vaikka sitä vatsatautia, eikä olisikaan mitään allergiaa millekään, mutta epätodennäköiseltä se tuntuu. Muutos entiseen on niin selkeä tällä nykyruokavaliolla. Toivotaan parasta kuitenkin, ja katsotaan miten tämä tästä etenee. Onneksi Tipa on niin reipas ja ottanut tämän oikein hienosti, ja tänäänkin oli lääkärissä niin reipas ja höpötteli lääkärille vaikka mitä, eikä säikähtänyt edes verikoetta kun mä näytin samalla hassuja kuvia puhelimesta. Hienon nallepuh-tarrankin sai palkkioksi ja se pääsi kunniapaikalle hänen päiväkirjaansa.

Mitäs muuta meille kuuluu kuin päivitystä allergiatilanteeseen? Mä olin tosiaan siellä Startup-tapahtumassa Kaapelitehtaalla sekä eilen että tänään lääkärin jälkeen. Ollaan nautittu helteestä aina iltaisin sen minkä ollaan keretty, mutta mereen ei olla vielä uskaltauduttu uimaan. Mielessä kummittelee Stadikka, sinne on pakko päästä heti kun seuraava lämpöaalto tulee. Ja kyllä me vielä mereenkin mennään heti kun vesi vielä vähän lämpenee, niinkuin ollaan menty joka kesä.

Huomenna me kurvataan jo aamusta aikaisin Lahteen, sillä sain kutsun tulla tutustumaan Lahden kaupunkiin sekä tsekkaamaan YlexPop -konsertin. Otto ja tytöt tulevat mukaan ja meille tulee varmasti oikein mahtava päivä! Mä en ole koskaan käynyt Lahdessa muuten kuin ajanut läpi vaan, joten tosi kiva päästä tsekkaamaan ihan uusi kaupunki. Eikä ollenkaan haittaa nähdä Antti Tuiskua, Eveliinaa ja muita huippuartisteja esiintymässä siinä samalla. Jos olette YlexPoppiin tulossa niin tulkaa nykäisemään hihasta jos näette meitä siellä! Musta on aina niin mahtavaa päästä juttelemaan teidän lukijoiden kanssa ihan livenä, eikä tarvii pelätä että ois outoa sanoa moi, koska mä olen sellainen höpöttelijä ja tykkään siitä kun ihmiset moikkailee! Toivottavasti törmäillään!

Ja ihanaa viikonloppua kaikille <3

Can’n Picafortissa ei ollut hirveästi vaatekauppoja turistikauppojen lisäksi, mutta Mango löytyi ja muutamia merkkivaateliikkeitä. Läheisessä Alcudiassa oli muutama kauppa lisää, mutta sinne Palmaan me ei sitten lähdettykään erään sattumuksen vuoksi, siitä lisää Mallorcavinkki-postauksessa! Mä olen kuitenkin shoppailijana sen verran kursailematon että ihan hyvin löysin ostettavaa jo näistä muutamasta kaupasta, tiedä sitten onko se hyvä vai huono juttu.

Can’n Picafortin Mangosta ostin itselleni ihanat kultaiset sandaalit, kun mun kesäbaltsuista irtosi pohja jo tokana matkapäivänä. Menin siis Mangoon alunperin sandaalien perässä, mutta mukaan tarttui myös kuvissa päällä oleva ihana valkoinen mekko joka paljastaa olkapäät. Mun olkapäät on aina olleet yksi mun lempikohta mun vartalossa, josta muuten löydän välillä vaikka jos mitä vikaa. Siksi olen tosi iloinen että olkapäät paljastava trendi on nyt valloillaan, se on nimittäin hienostunut ja kiva tapa paljastaa vähän kesäihoa ja näyttää raikkaalta kaikkien muiden mahdollisten paljasteluaukkojen jälkeen.

Mekko on kevyttä ja ohutta kangasta ja siinä on mukava olla kuumallakin helteellä, se on päätynyt mun päälle jo useaan otteeseen vaikka se on ollut mulla vasta pari viikkoa. Ainoa miinus tulee siitä että se rypistyy aika helposti, mutta onneksi meillä on uusi hieno silitysrauta jolla silitellä sitä nopeasti, haha! Mekossa oli mukana tuo ruskea vyö joka on mun mielestä myös tosi kiva lisä muuten valkoiseen mekkoon, se ryhdistää sitä ja tuo vyötäröä esiin.

Olkapäät paljastavien asujen kanssa pitää mun mielestä olla hiukset kiinni, koska avoin tukka vähän niinkuin vesittää sen idean, tai ainakin mun omien hiusten kanssa tuntuu siltä. Toisaalta taas ruotsalaiset tyylibloggaajat ovat pitäneet kyllä hiuksia myös auki ja se on näyttänyt tyrmäävän upealta, itse en vaan osaa olla niin tällaisen kaula-aukon kanssa. Mitä mieltä te olette, paljaiden olkapäiden kanssa tukka kiinni vai auki?

Mekko & Kengät Mango / Aurinkolasit Ray Ban

Valkoinen mekko, hot or not?

Ihanaa torstaita kaikille <3

Ja moi te ihanat! Otin toukokuun todella rennosti, mutta nyt on aika ryhdistäytyä ja tehdä kunnolla töitä blogin eteen. Arvatkaa mikä siihen auttaa? Oton työmatkat. Me ollaan kesäkuussa aika paljon kolmestaan tyttöjen kanssa kun Otolla on joka viikko useamman päivän työmatkoja Ruotsiin. Eipähän tarvitse käydä ”Oton kainalo ja Netflix vs. työt” -taistelua, sillä voin istua koneella koko illan niinä päivinä kun Otto on länsinaapurissamme. Ja teen sitä siis enemmän kuin mielelläni, mulla on gigakaupalla niin kuva-, video-, kuin ajatusmateriaaliakin mitä  työstää eteenpäin kun vain otan itseäni niskasta kiinni. Se on ollut hankalaa, kun on liian hyvää seuraa ja hyviä sarjoja kesken, mutta yksinollessa there are no excuses.

Kesäkuu alkoi harvinaisen kesäisissä tunnelmissa, tänä vuonna olen päässyt Mallorcan reissu mukaanlukien viettämään jo enemmän hellepäiviä kuin koko viime vuonna, ja tänään on silti vasta kesäkuun ensimmäinen päivä. Se tuntuu aika huikealta, ja ei voi kuin toivoa että nämä upeat säät jatkuisivat ja kantaisivat jopa sen surullisen kuuluisan juhannuksen yli.

Maanantaina oltiin Hernesaaren rannassa Oton ja lasten kanssa iltakävelyllä, ja ihasteltiin Löylyn mielettömän kaunista arkkitehtuuria. Tytöt keskittyivät enemmän ihastelemaan sitä miten paljon kivoja kiviä rannasta löytyi, joita sai heittää veteen, ja miten hurjan paljon puhalluskukkia oli tien vieressä olevalla nurmikolla. He saivat puhaltaa niitä niin paljon kuin tykkäsivät, ja olivat ihan innoissaan. Kesän bucketlistiä ei ole vielä rustattu, pitäisi ehdottomasti tehdä se, mutta siihen yksi rasti tulee kyllä ehdottomasti olemaan Löylyssä käyminen. Pakkohan se Helsingin hehkutetuin terde on käydä testaamassa, mahdollisesti ystävien ja Oton kanssa jonakin kauniina kesäiltana. Ja ne löylyt myös!

Eilen me harjoiteltiin pyöräilyä, kuten niin monena muunakin kauniina kesäiltana ollaan tyttöjen kanssa tehty, ja se alkaa sujua jo oikein mallikkaasti. Lisää nelivuotiaan polkupyöräilystä luvassa myöhemmin tällä viikolla!

Tänään me ollaan taas oltu töiden ja päiväkodin jälkeen katsomassa Oton pikkusiskon koulumusikaalia lasten kanssa. Se oli ihan mahtava, me tykättiin koko perhe. Saatiin hyvät paikat ja lapset oikein nauraa rätkättivät esitykselle kun se oli niin hauska. Todella taitavia kyllä nämä koululaiset ainakin.

Tiedättekö muuten mikä on mun lempparijuttu kesässä? Se että viimeinen asia mielessä on möllöttää kotona peiton alla suklaalevyn kanssa joka ilta. Sen sijaan on ihanaa lähteä extempore ulos, käydä ostamassa mansikoita (näin jo torilla tänään suomalaisia!) ja pysähtyä kadulle nauttimaan auringosta.

Huomenna ja perjantaina me ollaan Kaapelitehtaalla Arctic15- Startup-tapahtumassa, jos joku sattuu pyörimään siellä niin tulkaa ihmeessä moikkaamaan muakin! Aurinkoista ja ihanaa keskiviikkoiltaa sekä alkanutta kesäkuuta kaikille <3