Kahdestaan kotona

08.07.2016

Meidän tytöt lähtivät eilen yöjunalla mun äidin ja Armas-koiran kanssa mummolaan Ouluun pariksi yöksi, ja me jäätiin Oton kanssa kahdestaan kotiin näin kesäloman alkajaisiksi. Tytöt viettävät mummolassa kaksi yötä ennen kuin me ajetaan perässä Ouluun ja pääsen kaappaamaan neitokaiset maailman isoimpaan halaukseen. Tytöt itse keksivät idean, he  halusivat mennä junalla Ouluun ja olla mummolassa yötä koska eivät ole ikinä olleet niin että itse muistaisivat. Me ei mahduta koko perhe yöpymään mun äidin luona kerralla, mutta lapset mahtuvat sinne oikein hyvin.

Mä vietin aina lapsena kesällä mummolassa vähintään pari viikkoa yksin ilman äitiä, ja mulla on niistä mummolakesistä ihania muistoja. Mä sain aina kunnon pitkän kesäloman, kun äiti lähetti mut etukäteen mummolaan ja sen jälkeen meillä oli aina vielä äidin neljän viikon loma yhdessä. Silti mulla puristi rinnasta eilen kun odoteltiin junaa juna-asemalla innosta tärisevien tyttöjen kanssa. Mä tiedän että heillä menee reissu tosi hyvin, ja yö junassa oli mennyt jo hienosti omassa makuuhytissä nukkuen, mutta silti mulla on ikävä, pakko myöntää. Ehkä se johtuu siitä, että lasten syntymän jälkeen me ei olla koskaan vietetty yötä kotona ilman lapsia, eivätkä lapset ole olleet yökylässä ennen, ainoastaan kotona yötä mun äidin kanssa niin että me ollaan oltu jossain. Eikai tämä siis eroa aiemmasta muuten, kuin että nyt mä olen ollut täällä tyhjässä kodissa yksin koko päivän kun Otto on vielä tänään töissä vaikka mulla alkoi jo loma.

Mun mielestä on tosi tärkeää että tytöt saavat viettää aikaa isovanhempiensa kanssa, ja myös muiden sukulaisten kanssa, jotta he saavat hyvät ja läheiset suhteet sukulaisiin. Mulle perhe ja suku on aina ollut kaikki kaikessa, ja olisi kauheaa jos meidän lapset olisivat vaan ”kaukaisia Helsingin pikkuserkkuja” tai muuta. Mä haluan että he saavat kokea sen saman lämmön ja ”koko suku kasvattaa” -meiningin niinkuin olen itsekin saanut lapsena kokea. Ja mun äiti on aina näyttänyt esimerkkiä, että ei se 600km välimatka ole matka eikä mikään.

Mä olen laiskotellut koko ensimmäisen lomapäiväni, olen makoillut sohvalla, syönyt jämäruokaa ja katsonut turhia ohjelmia telkkarista. En muista milloin viimeksi olisin rentoutunut näin. Tämä on ollut ihanaa ja olen kyllä ollut ihan tällaisen tarpeessa. On ollut tosi outoa olla ihan yksin kotona, vailla mitään  pakollista tehtävää, sellainen olo että voiko tämä edes olla tottakaan että tässä makaan sohvalla ja syön mansikoita ja katson huonoa telkkariohjelmaa keskellä päivää eikä mun tarvitsekaan tehdä mitään muuta. Ehdin viikata pyykit kaappiin myöhemminkin.

Otto tulee ihan kohta kotiin, ja sen jälkeen meillä on suunnitelmissa ajella, hakea jotain tulista ruokaa kotiin ja katsoa leffaa. Sellainen perjantai joita me usein vietettiin kahdestaan viisi vuotta sitten, kun vasta odotettiin Tiaraa. Paitsi silloin ei kyllä kovin usein haettu ruokaa kotiin ja ajeltiin lähinnä metrolla, mutta käytettiin paljon kotona chilikastiketta. Nostalgista! Musta tuntuu että tästä tulee aika kiva ilta. Parasta on se että aamulla saa nukkua pitkään, ei herätyskelloa eikä lasta ilmoittamassa että ”äiti kello alkaa jo seiskalla nyt voi herätä”, vaikka kieltämättä ne aamuseiskan pusuhyökkäysherätykset aika symppiksiä onkin.

Me nautitaan parista vapaapäivästä, kahdenkeskisestä ajasta, aamulla pitkään (ainakin kasiin asti siis) nukkumisesta ja siitä että on aikaa jutella ja höpötellä keskeytyksettä aamusta iltaan kaikesta. Ja sunnuntaina ajellaan Ouluun ja aloitetaan kesäloma koko perhe yhdessä. Siitä tulee parasta!

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille <3


No Responses to “Kahdestaan kotona”

  1. Ulla sanoo:

    Joskus on hyvä vähän relata, ei lomalla tarvitse olla jika minuutille ohjelmaa.
    Onko teidän isommalla tytöllä dieetti, vai selvisikö keliakia?
    Omat mummolan muistot ne on parhaita, nauttikaa lomasta.

  2. ida sanoo:

    Oli hellyyttävää nähdä sun äiti ja tytöt meidän kaupassa ”herkkuostoksilla” 🙂 tytöt kikattivat koko kauppareissun ja olivat niin onnellisen näköisiä – mummu varsinkin kun saa nauttia muutaman päivän laatuajasta tyttöjen kanssa! Nauttikaa tekin nyt kun saatte tällaisen mahdollisuuden olla kaksistaan kotona ja vielä pitkän automatkankin 🙂 ihanaa kesää! <3

  3. Alma sanoo:

    Niin reippaana tytöt lähdössä, ihanat!

  4. On jotenkin ihan älyttömän ihana lukea näitä juttuja teidän tytöistä ja sun äidistä: ihan mahtava, että mummulla on lapsenlapsiin niin läheinen suhde isosta välimatkasta huolimatta. Meillä molemmat mummolat on tunnin ajomatkan päässä, ja siksi onkin välillä sääli, että etenkin toisille isovanhemmille tuntuu olevan välillä tosi hankalaa ajaa sitä matkaa ja ottaa aikaa lastenlasten kanssa ilman, että heitä varsinaisesti pyydetään sitä tekemään. Nauttikaa rennoista päivistä, nekin tekee välillä hyvää! Omasta kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että tuskin sitä enää juuri seitsemää pidemmälle osaisi nukkuakaan, vaikkei kukaan herättäisikään ;)…

  5. Eeva sanoo:

    Nauttikaa kaikin rinnoin yhteisestä ajasta, joka varmaan lasten myötä on tiukilla! 🙂

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.