Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Nespresson kanssa.
Meidän pitkä kesä on valunut osittain syksyynkin, ja ollaan ajateltu että se lomalla oleminen ja kesän viettäminenhän on osittain myös ihan fiiliskysymys. Kesäfiilistä ja rentoutunutta mielentilaa voi hyvin jatkaa syksyn puolelle, kun ottaa hetken miettien mitkä ne on niitä rentouttavimpia elementtejä lomailussa ja kesässä. Meille niitä ovat esimerkiksi yhteisen ajan viettäminen ja kiireettömyys, molemmat asioita jotka helposti jäävät arjessa vähemmälle jos ei kiinnitä huomiota.
Arki alkaa helposti tuntua tahmealta suorittamiselta, jos sen antaa muuttua sellaiseksi. Nythän meillä on vielä helppoa, kun Otto on Novan kanssa kotona ja mä teen kotoa töitä. Enemmän tähän joutuu kiinnittämään huomiota marraskuun lopussa, kun Otto palaa takaisin töihin vanhempainvapaalta, ja meidän rento vauva-arki on vaarassa muuttua takaisin aikataulutetuksi ja kiireiseksi, ”ruuhkavuosiksi”.
Mä en halua käyttää tuota termiä, ”ruuhkavuodet” meidän arjesta, koska haluan ajatella että jokainen vuosi on omanlaisenaan arvokas, ja nämä lasten ensimmäiset vuodet on ihan kultaakin kalliimpia, eikä niitä saa ikinä takaisin. En halua että ne menevät ohi jossain kiiresumussa ja hirveässä arjen sähellyksessä, vaan haluan pysähtyä miettimään miten arvokasta ja ihanaa aikaa tämä on. Välillä on kiirettä ja ruuhkaa ja paljon touhua, mutta en halua kuitata sitä ajattelemalla että no ne on nyt nämä ruuhkavuodet vaan. Siinähän voi äkkiä käydä niin että elämän parhaat vuodet menee vaan ohi ilman että edes huomaa, kun keskittyy vain suorittamaan.
Mitä me ollaan sitten siirretty kesästä syksyyn? No ainakin yhteinen kahdenkeskinen rauhallinen aamukahvi. Aina se ei ole niin kahdenkeskinen eikä rauhallinen, etenkin viime aikoina siihen on sisältynyt myös yhden pienen konttaavan ja kiipeilevän marakatin metsästystä. Mutta joka aamu me juodaan aamukahvit yhdessä, ja selaillaan sanomalehteä, jutellaan ja heräillään rauhassa. Aamu lähtee niin paljon ihanammin käyntiin kun aloittaa päivän rauhallisella yhteisellä hetkellä, laadukkaasta kahvista nauttien. Sen ei tarvitse olla pitkä hetki, kunhan on täysillä läsnä. Otonkin aamumörökölliys sulaa huomattavasti nopeammin pois näiden rauhallisten hetkien avulla. Ja itse taas superpirteällä luonteellani lähden vähän paremmin valmistautuen päivään, kun otan sen rauhaisan kahvihetken aamulla, enkä vaan suoraan ala touhuamaan ja syö seisallani jugurttia samalla kun pakkaan reppuja.
Mä juon aamuisin yleensä Lungoa. Pitkät kahvit on mun makuun, ja tykkään pehmeästä ja rauhallisesta enemmän kuin pienestä ja päräyttävästä Espressosta, vaikka niillekin on paikkansa. Nespresson tummapaahtoinen ja karamellinen Nespresso Envivo Lungo on mun lemppari aamukahvi, se on sekoitus erikoiskäsiteltyä Arabicaa Intiasta ja erikseen paahdettua Robustaa Meksikosta, ja siinä on ihanan vahva ja täyteläinen maku. Joulun rakastajana olen aistivinani sieltä myös pienen vivahteen piparkakkua.
Otto toimii meidän kahvimestarina, ja tekee aina kahvit meille kunnnon cremalla. Itselleen hän tekee usein Latten, tai sitten Vivalto Lungon, joka on tasapainoinen sekoitus erikseen paahdettuja lajikkeita. Hän tykkää aavistuksen vaaleammasta kahvista kuin minä.
Tällaiset pienet arjen luksushetket ovat niitä, jotka tekevät arjesta mukavaa ja rakkaudentäyteistä. Aamukahvi tarjoaa hyvän ikkunan kahdenkeskiseen jutteluun, ja niitä ei voi arjessa olla liikaa, koska keskustelu on parisuhteen suola ja sokeri. Sitten kun Otto palaa takaisin töihin, voi olla että näitä hetkiä ei saa niin pitkän kaavan mukaan vietettyä. Mutta uskon että sellainen nopeampikin hetki, tai vaikka yhteiset mukaan napatut kotona valmistetut kahvit automatkalla, samalla rupatellen, ajavat saman asian. Niitä yhteisiä pikkuhetkiä pitää napata aina kun voi!
Tämän aamun kahvihetki oli erityisen ihana, sillä muisteltiin syntymäpäivääni tasan kuusi vuotta sitten. Sinä päivänä Otto kosi mua, ja me mentiin kihloihin. Ihanaa päivää kaikille, ja hyvää syntymäpäivää minulle, sillä tänään täytän 26 vuotta!
Kaupallinen yhteistyö, taas..
Miksi jatkuvasti? Onko järkevää kirjoittaa blogia, jos postaukset on jatkuvasti yhteistyöpostauksia.
Mietin vaan, että etkö itse keksi kirjoitettavaa?
Hei Minja! Olen nyt vastannut neljä eri kertaa tähän samaan kommenttiin jonka olet jättänyt aina hieman eri sanoilla tekemiini yhteistyöpostauksiin omalla nimelläsi. Olen perustellut ja kertonut miksi blogissani on yhteistöitä, millä perusteella valitsen yhteistyöt jotka toteutan ja kuinka yhteistöiden ilmestysmistahti määräytyy. Tämän lisäksi olet kommentoinut blogiini kerran, kommentin jossa kerroit että näytän mielestäsi ”maksulliselta naiselta”, sinun sanojasi lainatakseni. Saisinko esittää vastakysymyksen ihan vain puhtaasta mielenkiinnosta? Mikä saa sinut palaamaan blogiini kerta toisensa jälkeen, jos täältä saat vain harmitusta yhteistöistä ja mun maksullisen naisen tyylikään ei kohtaa oman makusi kanssa? 🙂 Joka tapauksessa, toivotan kovasti hyvää syksyä ja toivottavasti löydät itsellesi luettavaa joka tuottaa sinulle hyvää mieltä, kenenkään ei kannata käyttää aikaansa väkisin asioiden parissa jotka aiheuttavat ärsytystä tai pahaa mieltä! 🙂
:D:D:D:D:D
Tää oli aamuni piristys, ihan huippu huumoripläjäys! Hyvä Iina!!
Ja Synttärityttö näyttä upealta! Onnea!
Hyvää syntymäpäivää täältä Oulusta
Kiitoksia hurjasti <3
Joo, kuulostaa ihanalta.
Meillä mies menee viideltä töihin aamulla, minä seitsämään.
Aamukahvit tulee juotua melkein aina työpaikalla.
Viikonloppuna taas minä keitän yleensä kahvit, ihan tavallisen pannun ja hörpitään sitä sitten, toinen ehkä olkkarissa Töllön ääressä muksujen kanssa tai kummatkin keittiössä uppoutuneena puhelimen uutisiin.
Nyt kun mietin niin voisin joskus tehdä jotain muuta, esim puhelimet pois ja jutustelua yms yhdessä oloa, se helposti jää kun arki on kiireistä ja muksuja viedään sinne ja tänne harrastuksiin vielä töiden lisäksi.
Väsyttävää arkea tällä hetkellä mutta ehkä se taas helpottaa kun syysloma tulee ja saa rentoutua edes viikon ajan 🙂
Hyvää syntymäpäivää 🙂
Kuulostaa tutulta, meilläkin oli viime vuonna ihan eri rytmit aamuisin ja kahvit juotiin matkalla tai työpaikalla. Ja sama viikonloppuisin että mä heräsin yleensä aikaisin lasten kanssa ja hörpin kahvia, ja Otto joi sitten itsekseen kahvit kun heräsi pari tuntia myöhemmin. Mutta tää on kyllä ollut tosi kivaa että on juteltu ja vietetty se pieni hetki yhdessä aamuisinkin. Toivottavasti osataan pitää tästä kiinni myös Oton töihinpaluun jälkeen! 😀 Saa nähdä. Tsemppiä kovasti arkeen ja syysloman odotteluun, pian se sieltä tulee! <3 Ja kiitoksia kovasti onnitteluista!
Ihanaa syntymäpäivää 🙂
Kiitoksia hurjasti <3
Ihania kuvia! Ja mukava postaus!
Ootteko pysyneet terveinä nyt syksyn koettaesssa. Itse juuri parantumassa keuhkokuumeesta. Voiton puolella jo!
Hyvää syksyä!
Kiitoksia paljon <3 Kiva että tykkäsit! Me ollaan (kopkop) toistaiseksi pysytty terveenä yhtä pikku nuhaa lukuunottamatta, joka oli ihan elokuun alussa. Toivottavasti pysytään jatkossakin. Ja huh, hurjasti tsemppiä paranemiseen keuhkokuumeesta, itsekin oon sen kerran sairastanut ja se on kyllä hurjan rankka tauti! Hyvää syksyä sinnekin <3
Kiitos, hyvää syksyä sinnekin!
Hei, minua kiinnostaisi postaus arkisten kotiaskareiden eli esim siivouksen ruoanlaiton ja kauppakäyntien järjestämksestä teidän perheessä? Onko otto silloon lasten kanssa tai toisinpåin vai onko koko perhe mukana tms. Itsellä 2v uhmaikäinen ja vauva pian tulossa ja tuntuu ettei saa ”mitään tehtyä”. Tiedostan että tärkeintä lapsille on läsnäolo eikä tiptop koti mutta jotai juttuja on pakkokin tehdä. 😀
Hei wautsi, onnea paljon tulevasta vauvasta <3 🙂 Me siivoillaan kummatkin vuorotellen, yleensä Otto siivoaa arkena enemmän kun mä teen töitä, ja viikonloppuisin taas minä. Kauppareissuja pyritään hoitamaan aina yksi isompi kerran viikossa yhdessä, silloin kun isommat lapset ei ole kotona, ja sitten jotain pienempiä kauppareissuja muuten. Mutta parhaiten pysyy koti siistinä kun koko ajan siivoilee sillä tavalla vähän siinä sivussa, niin ei pääse kertymään isompaa sotkua jonka siivoaminen on rankempaa ja hitaampaa 😀 Mutta ihan pikkuvauva-aikana en kyllä ottaisi mitään stressiä siivouksesta, silloin tehdään se mitä jaksetaan!Tsemppiä ja ihanaa syksyä!
Hei Iina!
Löysin blogisi viime vuodenvaihteessa, kun odotit vielä Novaa. Siitä asti olen päivittäin päivittänyt blogiasi toivossa, että uus postaus olisi saapunu. Luen ne aina varmasti ensimäisten joukossa. Ihan huippua seurata teidän perheen elämää näin lapsettomana ja lapsista haaveilevana. Niin paljon uutta ja ihania asioita. Teidän lapset on aivan ihania ja aito onnellisuus ja iloisuus välittyy myös ruudun toiselle puolelle! Kiitos ja ihanaa syksyn jatkoa teidän perheelle <3
Heippa Emilia, kiitos paljon ihanasta kommentista <3 Tuli niin hyvä mieli! Tosi mahtavaa kuulla että oon onnistunut välittämään meidän fiiliksiä blogin kautta! <3 Mahtavaa syksyä sinnekin ja kiitos vielä <3
Olipas ihanasti kirjoitettu! Hieno ajatus tuo, ettet halua käyttää termiä ruuhkavuodet vaan tärkeitä vuosia ovat nämäkin 🙂 Hyvää syntymäpäivää!
Voi kiitos ihan hurjasti <3
Onnea!
Pakko vielä mainita että onpa sinulla mahtavan pitkät jalat! Upeat!
Voi kiitos paljon <3 😀 On ne ihan kivat nykyään, mutta teininä ja lapsena oon ollut kyllä sellainen honkkeli joka aina kaatuu ja kompuroi niiden takia 😀
Mun mielestä teidän elämä ei niin kiireiseltä vaikutakaan, että voisi edes käyttää käsitystä ruuhkavuodet. Jos molemmat ovat valtaosan päivistä kotona ja kaksi vanhinta arkipäivät hoidossa, ei elämää ihan ruuhkavuosiksi voikaan sanoa, vaikka pieniä lapsia onkin.
On myös perheitä, joissa molemmat vanhemmat tekevät töitä ja toinen jopa ehkä opiskeleekin lisäksi. Sellainen elämä on ehkä himpun verran haastavampaa jo kuin tuo, jossa jokaisen aamun voi aloittaa yhdessä hitaasti kahvia rauhassa tai vähemmän rauhassa juoden.
Kuulostit jopa hiukan siltä, että jollain tavalla tuomitset ruuhkavuosissa elävät, jotka eivät aina muista nauttia jokaisesta päivästä pienten lasten ja töiden pyörityksen lomassa. Ehkei tämä ollut tarkoituksesi. Tuli myös mieleen, että onko tämä jonkinlainen vastaisku toisen bloggaajan ruuhkavuosipostaukseen.
Niin, tässä postauksessa toki kirjoitinkin siitä miten ihanan ainutlaatuista tämä Novan vauva-aika on Oton vanhempainvapaan vuoksi ollut, ja toivoin kovasti että pystytään myös säilyttämään näitä ihania hetkiä kunhan Otto palaa takaisin töihin parin kuukauden kuluttua. Itse tässä olen pyörittänyt yritystäni koko vauvavuoden ajan täyttä päivää, ja siinä kyllä riittää työtä vaikka kotoa sitä saankin tehdä. Tätä aavistuksen kevyempää arkea osaa arvostaa, kun itsekin on elänyt sitä arkea missä olen tehnyt 15-17h työpäiviä kahdessa eri työssä ja lisäksi Oton työt ja lasten hoidot ja harrastukset.
Mä kirjoitan blogiini omasta näkökulmasta, omista ajatuksista ja meidän perheen ratkaisuista, en koskaan toisia tuomitakseni tai arvostellakseni. Postauksen tehtävänä ei ollut tuomita, vaan kertoa siitä kuinka pienillä hetkillä voi lisätä sitä läsnäoloa parisuhteeseen. Moni muu tuntui tämän idean napanneen onneksi. Ja en tiedä kenestä bloggaajasta tai mistä postauksesta puhut, mutta termi ”ruuhkavuodet” on varmaan yleisimmin viljelty termi pikkulapsivuosista ympäri internetiä ja mediassa muutenkin, ja ihan siitä olen sen napannut. Tämä postaus ei ollut vastaus kenellekään tai mihinkään, vaan puhtaasti omien ajatusten jakamista. 🙂
Mukavaa syksyä sinne!
Paljon onnea Iina 🙂
Kiitos hurjasti <3
Oot kyllä niin hiton upea nainen ! Ihania kuvia teistä.
Ihana kommentti, aww! <3 Kiitos paljon!!
Ihania kuvia teistä ja mukava kirjoitus!
Voisitko tehdä postausta teidän arkipäivästä, lasten rytmeistä ja miten muuten teillä sujuu tavallinen päivä (toki varmasti vaihtelee, sullakaan ei varmaan töiden suhteen ole ihan samanlaisia päiviä) kokkailujen, lastenhoidon, töiden ja muiden osalta? 🙂
Mukavaa syksyä!
Hei! Mistä tuo sun ihana asu on? Ihania kuvia taas ja niinku monet on sulle sanonu niin oot kyllä mahtava äiti ja puoliso 🙂
Ensiksikin, h syntymäpäivää!
Itse tunnistin ruuhkavuodet alkaneeksi, kun lapsilla alkoi olla koulun jälkeen paljon harrastuksia ja itse siirryin samalla vaativimpiin töihin.
Kun työpäivän lisäksi myös illat menevät ”selvitessä” ja ”suoriutuessa”.
Aamun tai päivän kahvihetket on ihan parhaita. Ois mahtavaa jos niitä ois aina mahdollista viettää. Vielä hetki sitten tein kolmevuorotyötä, joten miehen kanssa yhteisiä aamuja samalla aikataululla oli aika harvoin. Nyt onkin luksusta kun voidaan yleensä yhdessä syödä aamupala ja juoda kahvit. Mahtavaa kun elämässä on näitä pieniä juttuja mistä voi nauttia. 🙂
Hyvää myöhäistä synttäripäivää! 🙂
Tommoset pienet hetket on kyllä niin kultaa!