Synttäri-treffeillä Oton kanssa

27.06.2019

Juhlittiin eilen vihdoinkin Oton 29v-synttäreitä kahdestaan, pari viikkoa myöhässä. Lapsille oli luvattu, että he pääsevät mummolaan yökylään ja sinne me heidät vietiin eilen iltapäivällä sen jälkeen, kun he olivat käyneet leffassa mun serkun kanssa. He jäivät sinne niin mielellään mummun kanssa hoitamaan Armas-koiraa, oli ihanaa kun he olivat itsekin innoissaan. 

Jotenkin niin hassua, miten paljon helpompaa se on itsellekin nykyään jättää lapset välillä hoitoon, kun oli vaikka vielä vuosi sitten kun nuorimmainen oli (melkein) 1,5-vuotias. Silloin oli mulle hirveän iso juttu viedä hänet ekaa kertaa elämässä yökylään isovanhemmalle, ja nyt taas hän itse menisi riemusta kiljuen milloin vaan, eikä se mullekaan ole enää niin big deal. Aika harvoin meidän lapset silti yökyläilee, mutta on ihanaa kun tietää, että se mahdollisuus on olemassa. 

Me käytiin Oton kanssa syömässä Vanhalla Paloasemalla ja sen jälkeen istuttiin vielä iltaa Keltaisen Aitan terassilla torin rannassa, tai siis patiolla, niinkuin Oulussa sanotaan. Ja käytiin myös tunnelmallisessa Pikisaaressa kävelyllä.

Keskiviikkoiltana täällä Oulussa oli kyllä aika hiljaista, se oli jotenkin jännää, kun Helsingissä on aina niin hulluna ihmisiä joka puolella, vaikka olisi vaan ihan tavallinen tiistai. Siellä harvoin näkee vaikka keskustassa tyhjää terassia jos aurinko yhtään paistaa ja lämmintä on edes 15+ astetta. Täällä kaikki paikat olivat puoliksi tai enemmänkin tyhjiä, vaikka oli pikkulauantai. 

Moni kokee Helsingin ihmispaljouden ahdistavana, mä taas inspiroivana. Se on ehkä se, mitä eniten Oulussa asuessa kaipasin: ihmisiä. Toki täälläkin on välillä paljon ihmisiä liikkeellä, niinkuin vaikka Qstockin aikaan tai vappuna, ehkä myös helteisenä lauantai-iltana. Mutta mä rakastan Helsingissä just sitä, että menit minne vaan ja milloin vaan, aina on paljon erilaisia ihmisiä liikkeellä ja paljon erilaisia tapahtumia. Musta se on ihanan virkistävää ja avartavaa. 

Toisaalta, Oulussa mä rakastan sitä rauhaa mikä täällä on milloin tahansa. Täällä pääsee irtautumaan kaikesta tosi helposti jos haluaa. Ja onhan Oulukin kasvanut ja kehittynyt ihan hulluna siitä kun mä täällä asuin.

Oli ihan parasta jutella kahdestaan rauhassa ilman keskeytyksiä koko ilta ja nauttia vaan toistemme seurasta. Mä rakastan sitä, miten meidän keskustelut lähtee lentämään ja voidaan puhua ihan mistä vaan. Toki me voidaan olla hiljaakin yhdessä, mutta aika usein me kyllä keskustellaan, välillä kiihkeästikin, kaikesta maan ja taivaan välillä. 

Musta on ihanaa pohtia eri asioita ja perustella omia näkemyksiä ja kuunnella toista ja saada erilaista näkökulmaa. Se on just parasta kun on eri mieltä jostain ja voi keskustella ja yrittää ymmärtää sitä toisen näkemystä. Välillä me taas ollaan jostain niin samaa mieltä että täydennetään toistemme lauseita monta kertaa peräkkäin. Silloin yleensä revetään nauramaan, ja sanotaan vielä yhteen ääneen kirsikkana kakun päälle, että “mä en kestä”. Molempi parempi. Se olisi kyllä tylsää, jos oltaisiin ihan kaikesta ihan samaa mieltä. 

Olen niin iloinen, kun saatiin viettää yhdessä naurun ja rakkauden täyteinen ilta. Se merkitsi mulle paljon.


5 Responses to “Synttäri-treffeillä Oton kanssa”

  1. Kiharoita kiitos sanoo:

    Kauniita kuvia! Kiinnostaisi tietää, miten ja millä teet nuo kiharat. Ne on niin nätit. Ja miten ne saa pysymään nättinä, ettei suoristu :) vai onko sulla luonnostaan kiharat?

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos hurjasti <3 Mä teen ne kiharruspuikolla tai puikkokihartimella, mikä nyt onkaan! :D Se on ainoa jolla osaan tehdä. Mulla on käytössä siis edelleen klipsipidennykset, jotka otan aina pois esim yöksi ja pidän niitä muutenkin vain sillon kun lähden jonnekin, enkä aina silloinkaan. Mulla saattaa siis olla niissä samat kiharat monta viikkoa. Niissä en myöskään uskalla oikein käyttää mitään muotoilutuotteita, välillä laitan hiuksiin jätettävää hoitosuihketta jos ne pörröttyy liikaa. Omissa hiuksissa mulla ei pysy kiharat ollenkaan. :D

  2. ida ihana sanoo:

    Oi, kun kuulostaa ihanalta!<3 Meille poikaystäväni kanssa yhteiset keskuselut on olleet ihan alusta asti supertärkeitä, ja on vieläkin. Tietysti lapsiarjessa aikaa niille rauhallisille hetkille on varmasti vähemmän, mutta on niin hienoa lukea, kuinka pystytte kun tilaisuus on, olemaan aidosti läsnä toisillenne ja puhumaan ihan kaikesta. Sellainen kuva siis ainakin tulee :) <3
    Onnittelut Otolle ja tervetuloa ensi vuonna meidän 30-vuotiaiden joukkoon sitten!;)
    Ida
    http://www.lily.fi/blogit/kotona-kaupungissa

  3. Anna sanoo:

    Se voi muuten olla,että myös suviseurat vaikuttaa nyt siihen väenmäärään Oulun keskustassa, monet ovat seuroissa. Ke aukesi portit. Ite tykkään myös sekä siitä rauhasta, että ihmispaljoudesta. Hyvää kesää :)

  4. äiti84 sanoo:

    Siinähän ois ollu teille uus kokemus kun oisitte käyny Suviseuroissa. Huomenna vielä ehtii. Ei sinne tarvi mennä uskonnon takia jos ei se kiinnosta, voi mennä ihan vaan ihmettelemään. Onhan ne yks Suomen suurimmista tapahtumista.

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.