Mä rakastan lastenvaatteita ja aina välillä voin kutsua niitä jopa harrastukseksi. Silloin, kun lapset on vielä pieniä ja on paljon aikaa kiinnittää huomiota vaatteisiin ja tuijotella niitä joka päivä, esim. vauvan kanssa, lastenvaatteet on mulle harrastus. Silloin vaatekaapin sisältö vaihtuu kasvun myötä kokonaisuudessaan tiheään tahtiin ja on ihanaa miettiä toimivia kokonaisuuksia ja silmää miellyttäviä asuja. Silloin jaksan seurata lastenvaateryhmien keskusteluita FB:ssä, postailla lasten asukuvia, jännätä uusia droppeja ja jonottaa merinovillapipoja. Silloin mä innostun vaatteista.
Mulla käy kuitenkin aina niin, että sitten kun lapsi vähän kasvaa, alkaa ilmaisemaan omia (vahvojakin) mielipiteitä vaatteista, ei vietä jokaisen päivän jokaista tuntia mun kanssa (vaan on dagiksessa) ja käyttää samaa kokoa paria kuukautta pidempään, mä en enää jaksa miettiä niin tarkasti, enkä innostu niin helposti. Sitten se jää ja yhtäkkiä kaappi on täynnä sillisalaattia, väärää kokoa, kääntöpaljetteja ja Ryhmä Hau -sukkia. Ei enää sellaista harmonista kokonaisuutta, jossa kaikki sopisi yhteen toistensa kanssa ja jokaiselle kuosivaatteelle olisi sopiva yksivärinen kaveri.
Eikä se oikeastaan haittaa mua, mulle on tosi tärkeää, että lapset saavat ilmaista itseään vaatteilla ja pukeutua oman makunsa mukaisesti. Se tietty olisi kiva, että olisi edes jonkin verran niitä toimivia kokonaisuuksia ja oikeaa kokoa tarpeeksi. Musta tuntuu, että taaperoiässä lapsi kasvaa jotenkin tosi varkain ulos vaatteista. Ensin samat vaatteet menee vauva-aikaan verrattuna aivan sika_kauan, ja sitten yhtäkkiä kaikissa onkin lahkeet ja hihat lyhyenä. Näin ainakin meillä joskus käy. Sitten saa yhtäkkiä ostella kaikkea mahdollista.
Nyt meillä on päällä just se vaihe, että taapero alkaa kasvaa ulos niistä koon 86- ja 92-vaatteista, jotka olen ostellut syksyllä ja talvella. Juuri niistä, joita vielä viime syksynä ja talvella hartaudella valitsin ja joista innostuin. Ja nyt pitäisi ostella seuraavaa kokoa. Vaatekaappi on yksi sillisalaatti, kun siellä on niin paljon kaikkea sekalaista isosiskojen jäljiltä, enkä yhtään tiedä mitä edes haluan sinne. Olen säästänyt isommilta joitakin suurimpia suosikkeja tässä seuraavassa vaatekoossa, mutta vasta se siitä seuraava koko on sellainen, jonka käytön aikana olen jo tiennyt, että meille tulee kolmas vauva ja osannut säästää enemmän vaatteita.
Pitäisi tehdä kunnon inventaario ja oikeasti miettiä sinne edes ne helposti yhdisteltävät basic-vaatteet, joiden kanssa ne kaikki sekalaiset siskojen vanhat suosikit menee edes suunnilleen sulassa sovussa. Se olisi helppoa, muutamat mustat leggarit, pari yksiväristä hupparia ja pitkähihaista paitaa ja sen mä varmasti saan aikaiseksi. Mutta mitä niille kaveriksi? Mulla ei ole yhtään sellaista fiilistä, että jaksaisi selailla kaikki valikoimat läpi eri kaupoista, yrittää tehdä löytöjä kirppiksillä tai odotella tulevia droppeja ja uusia kuoseja. Olisi ihanaa kun vaan sormia napsauttamalla kaappiin ilmestyisi sopivat vaatteet sopivissa väreissä ja kuoseissa.
Eilen kun oltiin Oton kanssa ostamassa hänelle uusia verkkareita, mä näin kuitenkin ohi kävellessä Valkean Noomissa Vimman uuden keltaisen Play-kuosisen keltaisen hupparin. Ja rakastuin! Pitkästä aikaa mulle tuli se ihana fiilis mikä tulee, kun tekee jonkun oikein ihanan löydön ja oikein innostuu jostain vaatteesta. Se oli niin ihanan pirteä ja mä tietenkin ostin sen. Oli ihana fiilis kun oikeasti ekaa kertaa tässä vaatekoossa löysin jotain, mistä oikeasti olin ihan fiiliksissä. Ostin hupparin reilussa 100cm koossa ja se toivottavasti menee meidän kuopuksella pitkään, ainakin sen vuoden, mitä edellinen vaatekoko.
Se on aivan ihana ja hurmaava. Olen katsellut tuota Play-kuosia aiemminkin, mutta mustalla ja valkoisella pohjalla en ole sen suuremmin ihastunut siihen, vaan joku muu on aina innostanut vähän enemmän. Tämä kirkkaan keltainen pohja oli kuitenkin vaan jotenkin niin herkku, että mä olin heti aivan myyty. Ja onneksi myös meidän taapero ihastui siihen, hän kun ei ollut ostosreissulla mukana. Huppari on ollut hänellä päällä tänäänkin koko päivän (myös juhlamekon päällä) ja se on niin hurmaava. Ihan mahtava löytö!
Ehkä mä tämän löydön innostamana jaksan nyt vihdoin tehdä vaatekoon päivityksen vaatekaappiin ja miettiä vähän yhdistelmiäkin. En ehkä samalla intensiteetillä kuin talvella, mutta pikkuisen. Varmaa on ainakin se, että lapsi itse haluaa sinne ainakin lisää Ryhmä Hauta ja kuulemma myös keltaiselle kaveriksi pinkin hupparin. Ja aion ne myös hänen kanssa etsiä sinne.
Sitten vähän isompien lasten kanssa se lastenvaateinnostus taas onneksi tekee comebackin. Esimerkiksi meidän esikoisen kanssa on aivan ihanaa shoppailla hänelle koululaisten vaatteita ja se kaupoissa pyöriminenkin on hänen kanssa mukavaa ja helppoa ja vaivatonta. Hänen kanssa voi myös hyvin keskustella vaatteiden tuotantoprosessista, siitä kuka ja missä vaatteet on tehnyt, mitkä ovat kestäviä materiaaleja ja millaisia vaatteita sinne kaappiin kannattaa ostaa ja miksi. 6-vuotiaankin kanssa on vaivatonta ja iisiä shoppailla ja voi jutella hyvin jo noista asioista. Kyllä se innostus varmasti taas tulee sieltä taaperonkin vaatteiden kanssa. Ainakin tämä aivan ihana huppari piristi ja muistutti siitä, miten kivaa lastenvaatebongailu on!
Onko teille käynyt samaa, että kyllästyy kaikkeen ja ei tiedä millä täyttäisi vaatekaapin?
Ihana huppari! Varsinkin kun viittomakieli kuuluu osana omaan elämään, on hauska, miten noista viittomankielisistä aakkosista tulee sana play! 😍
Mulla lastenvaate nostus on tosi kausittaista. Välillä sekaan facekirppiksiä monesti päivässä ja välillä en osta mitään pitkään aikaa. Tuo huppari on aivan ihana. Oon ihastellut monesti tuota kuosia ja nyt ois tosi herkku väriki vielä. Ja siitä kiva kuosi, että meidän 6 vuotiaski vielä kelpuuttaisi, kun ei enää oikein innosti kaikista kuoseista. Harmi vaan kun ei ole vetskarilla :/
Toi keltainen huppari on niin best, koska keltainen piristää aina. Ihana! Voisin itekin käyttää tollasta 🙂
Siis aivan ihana tuo huppari! Saatoin myös rakastua.
Me ostetaan vaatteita tosi paljon käytettynä, koska tällä hetkellä ei rahatilanne salli ostaa uutena. Tosin tykkään kirppareista ja ostin sieltä paljon myös silloin, kun rahaa oli enemmän. Yritän kuitenkin kirppiksiltäkin ostaa omaa (ja lasten) silmää miellyttäviä vaatteita ja miettiä niin käytännöllisyyttä kuin yhdisteltävyyttäkin. Paljon meillä on kyllä sellaista ”päiväkotivaatettakin” eli ihan perusvaatetta, jotka ei haittaa, jos tulee joku tahra tai reikä. Sit on muutamia helmiä, joita ei päiväkotiin pueta vaan pidetään sitten vapaapäivinä.
Eikä, mä mietin pitkään, että tuleeko noista viittomista joku sana ja päädyin siihen, että olisko ”läpy” ja ehdin jo mitettiä, et vaikee tehdä ä:tä noin ja miksihän joku haluasi nimenomaan sanan läpy huppariin… Sit kun sanoit kuosin nimen niin loksahti palat kohdilleen 😀 ei ihme kun tuntui et kirjaimet oli väärässä järjestyksessä….
Hän on niin tyylikkäänä aurinkolaseissaan ja uudessa keltaisessa hupparissaan!:) Jotenkin parasta tuossa hupparissa on, että se näyttää sopivan just hänelle!
Ja tiedätkö, tätä lukiessa mietin, että mun pitäis oikeasti tehdä sellainen inventaario ihan omallekin vaatekaapille, joka on aikamoista sillisalaattia 😀 tykkän erilaisista kuoseista ja kuvioista, mutta sitten niiden perusvaatteiden ostaminen ei aina niin innosta… Ehkä nyt just olis hyvä aika tsekata se puoli, kun huomenna lähetään Tukholmaan ja tarkoitus pyörähtä vähän myös alennusmyynneissä!;)
Blogiin laitoinkin vähän siitä ja mun uusista kesäkoruista:
https://www.lily.fi/blogit/kotona-kaupungissa/taydelliset-suomalaiset-kesakorut-sis-samaskorujen-alekoodin/
Ihanaa heinäkuun ensimmäistä viikkoa koko perheelle!<3
Ida
On käynyt. Ikuinen ongelma vaatteet. Sitten kun on kirppikseltä ostellut vähän kaikenlaista ja saanut vielä ilmaiseksi pari pussillista vaatteita, niin vaatetta on liikaa, mutta ei oikein tiedä, mitä niistä pukisi päälle.
Ja sitten se ongelma kun on niitä pieniä vaikka kuinka paljon eikä tiedä, että mitä niistä säästäisi kun toinen lapsi on kuitenkin toiveissa. 😀
Mä kyllä tykkään ostaa lapsille vaatteita mutta meillä pääasissa on just sitä ryhmä hau kuosia tai frozenia =D eli mä tykkään ostaa lapsille paljon ”lapsellisia” kuosi vaatteita, harvemmin tulee ostettua yksivärisiämä. Toki meiltä löytyy esim leggareissa popin yksivärisiä jotka on sellasia kulmakiviä mutta yläosat on monesti just jotain Elsaa tai Vainua. Muutenkin kun on poika ja tyttö niin se vaatteiden kierrätys kaikissa vaatteissa ei onnistu vaikka lapset on just kivasti vuoden ikäerolla, mut esim nuo leggarit kyllä siirtyy aina pienemmälle. Tyttö on pian 5v ja ei vielä ihan hirveästi ole osoittanut kiinnostusta itse päättää vaatteitaan paitsi senverran että pitää olla mahd tyttömäistä eli mitä enemmän glitteriä ja tylliä sen parempi! 😀 mutta ei ole kyllä ikinä vielä tyrmännyt mitään minun ostamaa vaatetta.
Meillä alkaa nyt kesän mittaan jäämään kaikki alaosat pieneksi, mutten millään haluaisi ostaa nyt kesävaatteisiin sopivia leggingsejä. Tykkään kasata vaatekaapin jonkunlaisen värikartan mukaan, jotta välttyis just tuolta sillisalaatilta ja syksyllä koon vaihdon myötä oon suunnitellut ihan erilaisia värejä. Huimat kesäaletkaan ei kiinnosta, kun syksy on jo (vaatetuksen puolesta) mielessä😍 Odotan siis syksyä ja uusia droppeja kovasti, mutta nyt just yritetään vaan pärjätä niillä, mitä kaapista löytyy 😂
Ja rakastuin tohon huppariin heti, enkä löydä sitä mistään netistä 😭
Mä olen varmaan se jokaisen sillisalaatti vaatekaappi vanhemman kauhumutsi. Meillä nimittäin se kaappi on kaikkea muuta 😀 Tämä johtuu pääosin siitä, että meillä on leggarit ja verkkarit yksivärisiä kaikki ja paidoilla ja mekoilla tehdään sitten asuun juttua. Käytännössä siis kaikki sopii kaiken kanssa koska ne alaosat ostetaan aina samoina tylsinä (?) perusväreinä.
Tämä on itseasiassa varsin harjoiteltu tapa ja lapsikaan ei vielä ilmaise ihan hirveästi mielipidettä (paitsi jos Kaja paita on puhtaana se pitää laittaa). Mä myös ostan valmiiksi seuraavaa koko kirpparilta laatikkoon odottamaan. En halua joutua samaan tilanteeseen enää kun viime syksynä, että seuraavaa kokoa ei ole ja taapero kasvoi suunnilleen viikossa kaikista ulos. Kantapään kautta siis opittu. Meillä kun ei ole niitä vanhemman sisaruksen vaatteita kaapissa, niin kirpparilta tulee haettua sitten vaatteita urakalla.
Ekan lapsen kohdalla ostin kamalasti söpöjä vaatteita hänelle, ja toki jokaisen lapsen vauva-aikana ostellut, mutta sitten se laantuu kun lapset kasvaa. Meidän lasten ikäerot menee niin hyvin, että aina isoimmalta saa siirtää pienet seuraavalle ja ne pääsee heti käyttöön, ja keskimmäiseltä pienimmälle jne.. Sukulaisilla on suht samanikäisiä lapsia, joten heiltä saadaan isot kasat vaatteita myös jotka heille jääneet pieneksi. Ulkovaatteet ostan uusina kaupoista,ja jos jotain tiettyä tarvitsee niin toki silloin. Mutt tällä hetkellä lasten vaatekaapit pursuavat (housuja,tpaitoja,pitkähihaisia,mekkoja jne jokaista varmaan parit kymmenet) niin ei ole tarvetta ostaa 😁 lapset osaavat itse yhdistää omia kokonaisuuksiaan, en ole koskaan ollut tarkka että niiden pitäisi muodostaa jokin erityinen kokonaisuus. Mistä lapsi tykkää ja missä viihtyy,ja vaatteet ovat ehjät, niin muulla ei väliä 😊
Olen ostanut kuopukselle vaatteet lähinnä kirpparilta. Tyttöjen vaatteita on siellä paljon saatavilla ja valikoima hyvä, joten oman tyylin ja värimaailman mukaan on päässyt tähän asti aina valitsemaan. Usein oikein itseäni huvittaa, kuinka huomaamatta kierrellessä eri hyllyistä tulee napattua samaan ostoskertaan harmonisesti toisiinsa sopiviä värejä.
Usein valitsenkin jo ennen sesonkin jokaisen lapsen kaappiin tietyt värit (yleensä kolme tai neljä), joiden mukaan kaappia täytän. Silloin on suurempi todennäköisyys, että osuu yhteen sopivaa myös päälle aamuisin. Tämä toimii meillä siis myös murrosikäisen kaappia täytettäessä.
Kesällä tulee usein juuri tuo tunne, että vaatekaapit ovat yhtä sillisalaattia. Talven jäljiltä pitkät hihat ja lahkeet jäävät lyhyiksi, käytössä kulahtaneet työntyvät kaapin perälle. Kesähepeneet valtaavat alaa. Syksyn tullen kaappi kaipaa järjestystä, isompia, nypyttömiä sukkahousuja ja tummempia värejä.