Kirppishaukasta kirppisten karttajaksi ja takaisin

09.08.2019

Silloin joskus kun aloitin kirjoittamaan tätä blogia ja me odotettiin meidän esikoista, olin ahkera kirppiksellä kävijä. Meidän kodin lähellä (niin lähellä, että supisteleva ensisynnyttäjäkin jaksoi sinne kävellä) oli aivan mielettömän ihana lastenvaatekirppis, jossa oli jatkuvasti vaihtuvia lastenvaatteita myynnissä ja ihana omistaja.

Se oli yksi niistä ekoista paikoista, joissa koin, että tuntematon aikuinen (neuvolan lisäksi) kohtaa mut neutraalisti ihan samanlaisena äitinä tai odottajana kuin kaikki muutkin äidit. Vaikka olin raskaana ollessani 19-vuotias ja todellakin näytin ja kuulostin ikäiseltäni, mua ei siellä väheksytty tai katsottu nenänvartta pitkin. Kävin siellä valehtelematta ainakin kerran viikossa ja suurin osa meidän esikoisen vaatteista oli sieltä. Esittelin näitä ostoksia myös paljon täällä blogin puolella. Silloin meillä ei ollut merkkivaatteita ollenkaan, enkä ollut koskaan edes tutustunut niihin.

Kirppiksellä käyminen oli meidän kukkarolle ystävällisin tapa valmistautua vauvaan, sillä ennen kun Otto meidän esikoisen syntymäpäivänä sai uuden työpaikan, me elettiin todella pienillä tuloilla. Olin aika ahkera kirppiksellä kävijä niin kauan, kuin tuo ihana lastenvaatekirppis sijaitsi meidän naapurissa. En nyt muista tarkkaa aikaa milloin se lopetti, mutta silloin loppui myös mun kirppistelyt kuin seinään.

Meidän elintaso oli kasvanut siihen mennessä kohinalla ja kun oli kokenut sen, miltä tuntuu kun ei ole mahdollisuutta ostaa muualta kuin kirppikseltä, eikä aina edes sieltä, ne ihan uudet vaatteet alkoivat tuntua tosi houkuttelevilta. Samaan aikaan tutustuin ekologisiin ja eettisiin lastenvaatemerkkeihin. Jonkin aikaa se oli itselleni ihan must-juttu, että kaikki piti ostaa uutena, ehkä siksi, koska meillä vihdoinkin oli varaa. Ainakin muhun se minimituloilla eläminen jätti joksikin aikaa jäljen. Häpesin sitä ja halusin unohtaa sen menneisyydestäni, vaikka eihän siinä tietenkään pitäisi olla mitään hävettävää.

Näin jälkeenpäin se, että koin silloin vaatteiden ostamisen uutena niin tärkeäksi, tuntuu huvittavalta ja vähän nololtakin. Mutta myös aika inhimilliseltä. Me oltiin tosi nuoria ja meidän vanhemmuutta kyseenalaistettiin ulkopuolelta usein ja paljon. Ei koskaan kukaan läheinen tai neuvola, mutta puolitutut ja anonyymit kommentoijat heidänkin edestä. Nuorena ne tuntemattomienkin sanat menivät ihon alle ja oli suuri tarve näyttää ja todistaa että kyllä me pärjätään ja kuule tosi hyvin pärjätäänkin. Ei sillä, että kenellekään muulle juuri sillä vaatteiden alkuperällä olisi ollut sen kannalta mitään väliä. Mutta mulle oli.

Niihin aikoihin kyllä myin ahkerasti kirppiksellä lasten pieniä vaatteita ja myyn edelleen, mutta ostin lähes kaiken uutena. Toki sitten esikoiselta säästin keskimmäiselle, kun ne siirtyivät 1,5 vuoden ikäerolla melkein suoraan käyttöön isommalta pienemmälle. Oli ihanaa, kun niitä kaikista lemppareimpia vaatteita sai käyttää vielä toisellakin lapsella. Meidän lähipiiriin syntyi keskimmäistä vuoden nuorempi sokeriserkku, jolle vaatteet sai vielä kiertoon sen jälkeen. Siinä vaiheessa olin kyllä iloinenkin siitä, että olin ostanut paljon uutena ja paljon laadukasta. Vaatteet olivat tosi hyväkuntoisia vielä siirtyessään kolmannelle käyttäjälle.

Kului aikaa, sokeriserkku sai pikkusisaruksen ja vaatteet jo neljännen käyttäjänsä. Sitten me alettiin odottaa vauvaa ja alettiin saamaan niitä omia vanhoja lemppareita edelleen takaisin sokeriserkuilta. Meidän kuopus oli niiden viides käyttäjä. Tälläkin hetkellä hänellä on vaatekaapissa monen monta vaatetta, joiden viides käyttäjä hän on. Kun puhutaan, että vaatteella tulee olla vähintään 30 käyttökertaa ollakseen perusteltu ostos uutena, niin niillä kyllä todellakin on.

Ne vaatteet tuo edelleen hymyn mun huulille ja mä rakastan niitä. Tämä meidän vaateympyrä kulkee hyvin jo pian kuudetta vu0tta ja olen siitä iloinen. Meiltä vaatteet lähtevät vielä kiertoon. Näiden vuosien aikana ei tule mieleen lastenvaatteita, jotka olisivat menneet roskikseen. Kaikki ovat lähteneet eteenpäin uusille käyttäjille. Suurin osa tutuille tai kirppikselle ja osa lahjoitettavaksi.

Jonkin aikaa se oli valinta, että ostettiin vain uutta perhepiirissä kiertäneiden kaveriksi, mutta aika nopeasti se vain muuttui siihen, ettei oikeasti enää muistanut, että voisin käydä kirppikselläkin. Tai siihen, että jos joskus kävin kirppiksellä piipahtamassa huvin vuoksi, en osannut ostaa mitään. Olin menettänyt mun kirppistouchin. Vielä pari vuotta sitten en murehtinut siitä, ajattelin, että ei se haittaa mitään. Mutta se on alkanut haitata mua. Nyt se on kääntynyt toisinpäin: tuntuu nololta ostaa pelkästään uutta. Tuntuu nololta, jos EI löydä kirppikseltä mitään, kun kaikki coolit tyypit kirppistelee. Ja se on hyvä. Niin pitääkin tuntua ja olen kiitollinen kaikille cooleille tyypeille siitä, että he opettavat miten kannattaa kuluttaa.

Mä rakastan lastenvaatteita ja muotia. Rakastan odottaa droppeja, keskustella lastenvaatteista ja miettiä täydellisiä yhdistelmiä. Välillä teen sitä aktiivisemmin, välillä laiskemmin. Erityisesti vauvavuosien aikaan olen ollut todella sisällä lastenvaateharrastuksessa. En aio lakata ostamasta uusia lastenvaatteita. Erityisesti esikoiselle ostan hyvin mieluusti suurimman osan vaatteista uutena, koska häneltä ne menevät eteenpäin vielä niin pitkäksi aikaa ihan meidän omassa perhepiirissä. Mutta ostan välillä uutta myös muille, enkä koe siitä huonoa omaatuntoa, koska ostokset on harkittuja, laadukkaita, perusteltuja ja ennenkaikkea lapsille itselleen mieluisia. Samalla haluaisin kuitenkin lisätä kirppisostosten osuutta ja opettaa lapset innostumaan siitä ja näkemään kirppiksen yhtä varteenotettavana ostospaikkana kuin minkä tahansa kaupankin. Kirppistely vain näyttäytyy itselleni Helsingissä usein hankalana ja aikaa vievänä arpapelinä.

Meidän lähellä ei ole yhtään kirppistä. Fb-kirppikset on mulle täysin no-no sekä myyjänä että ostajana, vaikka valikoima niissä on usein paras. Postitusten kuvaaminen videolle, epävarmuus ostoksen kunnosta ja saapumisesta perille, av-yv-rumba ja samasta vaatteesta kilpaileminen muiden kanssa. En yksinkertaisesti jaksa enää, kun joka kerta se on ollut yhtä älytöntä kokeillessani.

Kirppisverkkokaupat tuntuvat ajatuksena houkuttelevalta, mutta niitä melko usein selanneena en kuitenkaan ole koskaan löytänyt mitään ostettavaa. Helsingissä on muutama tosi kiva lastenvaatekirppis/second hand -myymälä, joissa aina joskus vierailen, mutta mä käyn kai yleensä ihan väärään aikaan. Illalla loppuviikosta taitaa olla huonoin mahdollinen aika, kun kaikki parhaat on menneet jo aamulla alkuviikosta. Niihin ei kuitenkaan niin vaan lähdetä aamuisin piipahtamaan, kun ne kaikki sijaitsevat vähintään 10km päässä meiltä ja meiltä myös julkisilla hankalasti tavoitettavissa. Tulevan kodin sijaintia ei myöskään olla päättämässä kirppisten sijainnin perusteella.

Täällä Oulussa on ihan mieletön lastenvaatekirppis: Vadelmatarha. Kävin siellä tällä viikolla ja löysin jo pelkästään yhdestä pöydästä niin paljon ostettavaa taaperon tyhjyyttään ammottaneeseen syysvaatekaappiin, että piti ihan miettiä mitä otan ja mitä en. Päädyin ostamaan kahdet Mainion leggingssit, Muka va minin collegemekon sekä Noshin priimakuntoisen ribbipaidan.

Ne olivat kaikki uudenveroisia tai lähes uudenveroisia, ei mitään tahroja, värjäytymiä tai reikiä ja silti fiksut hinnat, ei helsinkilisää päällä. Monessa muussakin pöydässä oli sellaisia juttuja, joita olisin voinut harkita just meille. Olen käynyt siellä aiemminkin ja joka kerta ostanut jotain. Se on ollut se poikkeus, kirppis, josta mäkin osaan ostaa.

Nämä ihanat kirppislöydöt saivat sellaisen pienen kipinän aikaan, että voisin Helsingissäkin nähdä enemmän vaivaa niin, että pääsen käymään kirppiksellä hyvään aikaan. Silloin kun tarvitsee jotain tiettyä, voisin ensin käydä pyörähtämässä kirppiksellä ainakin katsomassa, että löytyisikö sopivaa. Mä maksan kirppiksellä mielellään hyvän hinnan käytetystä, mutta hyväkuntoisesta merkkivaatteesta. Ja jos ei sittenkään ala löytyä, niin keskitän sitten varmaan lastenvaateostokset Ouluun, niinkuin aika pitkälti olen tehnyt muutenkin. Täällä on paras lastenvaatekirppis ja parhaat lastenvaatekaupat: Hippukids ja Noomi. Helposti saavutettavissa, kaikki parhaat merkit esillä laajasti ja älyttömän mukava ja avulias henkilökunta. Oulu on lastenvaateintoilijan unelmakaupunki, jonne kannattaa matkustaa kauempaakin.

Syysvaatteista on toivottu postausta (sekä lasten että aikuisten) ja esittelenkin varmaan ainakin taaperon syysvaatetusta enemmän kunhan päästään täältä kotiin. Postauksessa aion kertoa myös, mitkä vaatteet ovat käytettyjä ja mitkä uusia, ja mitkä on hankittu kirpparilta ja mitkä sisarusten tai sukulaisten vanhoja. Tämä postauksen mekko on yksi uusista ostoksista, (vaikka halusin kuviin uusia kirppisvaatteita), sillä tämä oli ainoa, jonka meidän 2v suostui pukemaan päälleen tänään. Mutta se onkin aika ihana, vai mitä! 

Mutta koska me ei asuta täällä Oulussa, kaipaan teidän coolien kirppistyyppien parhaita kirppisvinkkejä pääkaupunkiseudulta. Missä on parhaat kirpparit & second hand -myymälät (lasten tai aikuisten)? Missä tavara on hyväkuntoista ja ajanmukaista ja hinnat kohdillaan? Mikä on paras kellonaika ja viikon päivä käydä missäkin?


27 Responses to “Kirppishaukasta kirppisten karttajaksi ja takaisin”

  1. Avatar Eva sanoo:

    Tuusulassa löytyy ihana lastenvaate/-tarvokekirppari Murula! Ihanan oloinen omistaja ja hyväkuntoista tavaraa. Pöydät aina siistit ja täynnä. 😁

  2. Avatar Maru sanoo:

    Pk seudulla ipanainen on ehdoton, mutta Turussa käydessä kannattaa pyörähtää pikkusiilissä ja Kaarinassa Seesamissa..Ne on aivan parhaita…Seesamista ei voi vaan lähteä tyhjin käsin ikinä..Turussa on kehuttu myös Taika second handia missä en ole vielä kerennyt käymään omilla Turun vierailuilla

    • Avatar Nimetön sanoo:

      Seesamille vahva suositus meiltä myös 👍🏻

    • Avatar Nimetön sanoo:

      Ipanainen oli ennen hyvä. Nykyään en löydä sieltä juuri mitään. Joko tosi nyppyistä ja silti useampi euro, vaikka pitäisi olla onnellinen jos kutistuneen ja nukkaisen bodyn joku edes ostaa. Vaatteet myös usein tosi vanhoja tai epäkäytännöllisiä. Kivoista merkkivaatteista taas pyydetään usein samaa hintaa siellä kuin mitä ne ovat maksaneet alessa ihan uutena!

  3. Avatar Jessica sanoo:

    Muistan tuon kirpparin mistä puhut, Piilo! Oli paras kirppis, niin harmi että ne lopettivat 😔
    Käyn usein vekarakirppiksellä, se on huippu! 😍

  4. Avatar Klaarastiina sanoo:

    Oululaisena nämä sun Oulupostaukset lämmittää aina sydäntä❤. Vadelmatarhasta olen samaa mieltä, se on aivan superhyvä kirpputori! Olen ostanut vauvan vaatteista melkein puolet Vadelmatarhasta. Se on aina todella siisti (monet muut kirpparit on jotenkin likaisen oloisia) ja profiloitunut nimenomaan merkkivaatteiden jälleenmyyntipaikkana.

  5. Avatar Nimetön sanoo:

    En ole facessa, joten sen kirpputorielämä on mulle henkilökohtaisesti vierasta. Joskus aikanaan käytin aktiivisesti Huuto.netiä, mutta väsyin juuri samoihin asioihin, joista facebookkirppareitakin syytetään. Toki edelleen ostan torista harvakseltaan jotain, mutta harvemmin vaatteita kuitenkaan.

    Myös ostamattomuus kirpputorilla voi olla ekoteko. Määräänsä enempää ei kukaan tarvitse, ei, vaikka halvalla saisi.

    Meillä on myös kolme lasta. Olen alusta asti ostanut myös esikoiselle käytettyä, jotta keskimmäinenkin voisi saada uutta. Meillä ei lapset ole tosin koskaan tehneet eroa sille, onko joku vaate tullut taloon uutena vai käytettynä, niin luonteva osa arkea kirppistely on ollut.

    Nyt, kun kuopuskin aloittaa neljännen luokan, alkaa lasenvaatekirppis käydä meille pieneksi. Luottokirppilsellä on ollut helppo myydä ja tehdä löytöjä. Uusi vastaava paikka olisi kiva löytää nuorten koossa. Toki on niinkin, että koko vaihtuu enää harvemmin kasvun hidastuessa, jolloin vaatteiden tarvekin vähenee.

    Kirppistelen yleensä tarvelistan kanssa ja melko krittisesti. Tilaisuuteen on toki myös osattava tarttua ja sopivan pöydän osuessa kohdalle (koko, kunto, väri, tyyli, hinta) voi tyhjentää kerralla vaikka koko pöydän. Tarvelistan lisänsi ostan aina väripaletin mukaan. Näin saan lasten kaapit pysymään yhtenäisinä ja yksittäisetkin vaatekappaleet helposti yhdisteltävinä. Usein siis kassalla oikein naurattaa, kun eri pöydimtä kerätyt löydöt muodostavatkin jo siinä sylissä ehjän kokonaisuuden.

    Kirpparihintoihin tottuneena oikein pelästyin, kun kävin ostamassa ystäväni vauvalle lahjaksi uusia vauvanvaatteita. Yhdestä vaatekerrasta sai helposti pulittaa yli 20 euroa. En ollut taas ajatellutkaan, kuinka paljon vaatteet uusina maksavat!

  6. Avatar malla sanoo:

    Halusin vaan kommentoida tohon facebookin kirppisjuttuun, että mulla on sieltä kyllä tosi hyvät kokemukset:) oon tehnty muutaman vuoden aikana varmaa jonku 100 kauppaa siellä, joko myyden tai ostaen, ja ei oo ollu mitään ongelmia :) Aina oon saanu maksamani paketit perille, ja ehkä kaks kertaa on käyny vaan niin, että joku on ”hupivarannut” jonku vaatteen, eikä oo ostanutkaan sitä. Mut sit vaan laittanut uudelleen myyntiin:) Sit tykkään myös paikallisista fb:n kirppiksistä, joissa pystyy kätevästi hakeen ostokset muutaman kilometrin säteeltä:)

  7. Avatar A sanoo:

    Ipanaiselta en ole itse vielä koskaan löytänyt mitään, mutta olen varmaan kans ollut väärään aikaan liikkeellä. Jokin aika sit huomasin että päivittävät instastoriesiin uutuuksia ja myyntiin tulevia juttuja melko aktiivisesti. Niitä seuraamalla voisi joskus tehdä hyviä tärppilöytöjä 😊

  8. Avatar Jjh sanoo:

    Kauniaisissa Lafkan on hyvä second-hand, siellä on lasten ja aikuisten vaatteita sekä myös harrastusvarusteita.
    Hyrylässä Murula on tosi hyvä lastenvaate kirppis.
    Espoossa sellainen kuin Nella ja Nuttu on myös hyvä lastenvaatekirppis.

  9. Mä vihasin kirppistelyä, kunnes löysin Zadaan. Se toi kirppikset mulle sellaiseen sopivaan muotoon ja kannusti ostamaan käytettynä. Nykyään hyödynnän paljon somekirppiksiä.

  10. Avatar HeidiS sanoo:

    Itse löydän kyllä kivasti zadaasta, rekki.fi:stä ja vähänkäytetty.fi:stä. Eniten tulee hankittua Facebookin Nosh-kirppikseltä ja siellä on kaupat sujunut alna hyvin! Rakastaisin kierrellä kirppiksiä, mutta harvoin pääsen omassa rauhassa sitä tekemään. Hämeenlinnassa suosikkini on Kulmakirppis. Olen tosi onnellinen, kun vaatteet kiertävät hyvänä käyttäjältä toiselle. Tunnistan tuon kaikki uutena ostelun vaiheen, mutta nykyään parhaat fiilikset tulee hyvästä käytetystä vaatelöydöstä. :)

  11. Avatar Henrika sanoo:

    Mä asun Oulussa ja mulla taas Vadelmatarhasta on päinvastainen kokemus! En oikein löydä sieltä mitään ja se mitä ois on ylihintaista. Sen takia edes käyn siellä äärimmäisen harvoin. Parhaat löydöt Oulussa tein 1Kirpparilta Ruskosta, joka valitettavasti lopetti :( myös Raksilan Järkikirppikseltä ja Paljekirpparilta oon tehnyt hyviä lastenvaatelöytöjä.

  12. Avatar N sanoo:

    Tosi kiva postaus!

    Täällä yksi himo kirppistelijä!
    Jäänyt opiksi lapsuuden kodista, jossa raha oli todella tiukilla kolmilapsisessa perheessä. Kävimme sunnuntaisin ”shoppailemassa” ja lähes aina löysimme tarpeellista vaatetta ja varustetta, ja vieläkin muistan sen ilon määrän kun jotain puuttuvaa sai.

    Lasten synnyttyä ja opiskelijatuloilla eläessämme kaikki vaatteet hankittiin käytettyinä.
    Nykyään elintaso noussut kohisten, eikä kirppiksellä tarvitsisi enää kierrellä, mutta edelleen 80% lasten vaatteista ja itse asiassa omistakin ovat second handia. Ainoastaan kengät ostetaan aina uusina ja joskus jos ei vaan jokin vaate kertakaikkiaan löydy käytettynä. Ja edelleen saan valtavaa iloa siitä, että en osta vaatteita kaupasta vaan säästän sekä luontoa että kukkaroa :) Mutta huomaan aiheuttavani kummastusta kun kerron omien vaatteideni ostopaikan, jos vaatteitani ihastellaan esim. töissä. Selkeästi vielä jonkinlaista mainehaittaa ilmassa, jota kovasti koitan oikoa.

    Espoossa lempparit on Nella ja Nuttu Olarissa sekä Akseli Mankkaalla. Samoin Nihtisillan kierrätyskeskus on taivas! Todella hyvin järjesteltynä löytää hyvin harrastevarusteet kuten sukset, luistimet ja lasketteluvarusteet.

    Mutta itse myyminen on sitten todella vaivalloista mielestäni, joten vaatteet ja tavarat lahjoitetaan tutuille tai kierrätyskeskukseen seuraavaa kierrosta varten.

  13. Paras ja ainoa lastenvaatekirppis jossa käyn on Nella ja Nuttu. Espoossa vähän vaikean matkan päässä julkisilla (paitsi ehkä kekustasta). Mennään sinne kaveri äitien kanssa mahdollisuuksien mukaan jopa kerran kuussa porukalla. Se on ylivoimaisesti paras, lähden AINA ison kassin kanssa ja esmes kaikki tämän kesän kengät on sieltä. Ostettu hyvällä hinnalla, täysin uusia.

    Hintoja on laidasta laitaan siellä pöydissä, mutta kyllä sieltä löytää jotain joka kerta. Meillä semmoinen 85% sisävaatteista on sieltä. Ostan kenkiä ja haalareita kanssa jos sattuu vastan uusia, joten niissä se on ehkä 50% se suhde. Tottakai joskus uuttakin, mutta toistaiseksi tuolta on saanut.Ehdottomasti suunnittelen. Me mennään yleensä la tai su tyttöjen kanssa, sieltä otetaan pöytä viikoksi kerralla, mutta koska ollaan kaikki päivätöissä niin viikonloppu on se meille mahdollinen aika.

    Itselle löydän etenkin puseroita Zadaasta. Turvallinen nettikirppari jossa en ole pettynyt kertaakaan. Yhden mekon matkahuolto kadotti,mutta se korvattiin sekä minulle että lähettäjälle jolla kuitenkin oli lähetyksestään kuitti. Sitten ne harvinaisemmat hetkut ostan Vestiairesta. Samalla idealla toimiva mutta aitouden varmistava paikka, jossa saa hukattua rahaa halutessaan, mutta sieltä saa kaikkea kivaa kyllä.

  14. Avatar Marianna sanoo:

    Vantaan Hämevaarassa on pieni ja sympaattinen Eemelin kirppis. Lähes aina teen kivoja löytöjä sieltä ja käyn myös itse säännöllisesti myymässä siellä. Vaateaarteita löytyy niin lapsille kuin aikuisille, myös sisustusesineitä olen kantanut täältä vaikka kuinka paljon. Myyjiä riittää ja uutta tavaraa tulee kokoajan. Kirppis on tosiaan aika pieni, mutta suosittu, joten siellä voi olla välillä vähän ahdasta. Henkilökunta on aivan ihanaa porukkaa ja kirppikseltä löytyy myös pieni kahvinurkka. Suosittelen ehdottomasti käymään! :)

  15. Avatar Sasa sanoo:

    Mä käytän Ipanaista ja Vekara kirppistä.
    Juuri kävin Vekaralla ja ilokseni löysin sieltä eskari ja nelosen aloittaville pojille ison pinon hyväkuntoisia merkkivaatteita!
    Näille vanhemmille pojille enää harvemmin löytyy.
    1 vuotiaalle tytölle on helppo löytää.

    Itse kaipaisin tietoa hyvistä kirppiksistä missä on sisustusta ja huonekaluja, ja/tai aikuisten vaatteitta?

  16. Avatar TarjaL sanoo:

    Aivan mahtava juttu, jos olet innostunut taas kirppiksistä. Maapallokin kiittää! En kaipaa vastausta, olen joskus ajatellutkin, että syynsä sinulla varmasti on.. Ja olet niistä kertonutkin, miksi uusia ja merkkivaatteita. Itse ajattelen myös sitä, että vaikka kuinka ne ovat eettisesti valmistettuja ja vaikka kotimaisia (musta se on tärkein), niin on vaan kamalaa, että täytyy yhteistyön merkeissä ja uuden halussa ottaa/ostaa vaatteita, kun voisi löytyä jo käytettynäkin. Eniten mua kauhistuttaa se, että mikä määrä uutta vaatetta menee polttoon tai roskiin, kun ne ei kaupasta alenkaan jälkeen kelpaa kenellekään. Ja sitten me tavalliset ihmiset täällä kierrätetään käytettyjä vaatteita maailman pelastamiseksi. En tiiä. Tämä asia ihmetyttää. Itse en raaski ostaa merkkivaatteita, se kun tuntuu kertaostoksena vaan niin suurelta summalta.. Mutta arvoasioita jokaisella nämäkin. Täällä Pohjanmaalla päin merkkivaatteet tuntuu jäävän usein kirppikselläkin myymättä, kun niissä on vielä hintaa silloinkin. Kirppistely on hyvin erilaista ympäri Suomea!

  17. Avatar Vilma sanoo:

    Hei. Kiva kirjoitus, mä oon aina ollut super kirppishaukka. Aloitin oman uran 6v Jyväskylässä itse ostamalla sekä myymällä.

    Helsinkiin muuttaessa ja kolmen lapsen myötä oppinut parhaat kirppismeiningit, koska edelleen ostan sekä itelle että lapsille suurimman osan käytettynä ja se jos mikä on just niin, että mitä enemmän löytää kirppikseltä ei raaski /halua ostaa uutena.

    Kesällä kaikki ulkokirppikset :dallapen puisto (joka su), ihanat piha/korttelikirppikset on parhaita! Vekarakirppis tiistai aamuisin kun ma kiinni, niin kaikki täyttää ti aamuna. Ipanainen joka aamu heti kun aukeaa. Ja aikuisille Töölö relove ja sama keskustassa.

    Ihanaa Elokuuta, oot ihanan positiivinen ja iloinen kirjoittaja, odottelen myös syysvaate postausta!

  18. Avatar Tiia sanoo:

    Ipanainen on tavallaan kiva, mutta jos on aikaa vain joskus käydä kirpparilla, on sieltä tosi tosi vaikea löytää mitään, koska kerrallaan on sen verran vähän vaatteita esillä… Mulla on tapana viettää ”omaa aikaa” sillä, että käyn Vekarakirppiksellä, mutta meiltä on sinne vain noin 20 min yhden bussin matka. Siellä on paljon ihan kuraa myynnissä, mutta aina myös hyvää. Tuurista sitten vähän se, että onko juuri meidän lasten kokoisia. Nyt just mun kirppisinto on kasvanut taas, koska esikoinen (tyttö) käyttää vaatteita koossa 116-122/128 ja ah!! Noita kokoja on hyväkuntoisina taas tarjolla. Poika sen sijaan siirtyy kokoon 104 ja no, se tarjonta on huomattavasti heikompaa:D

    Toinen kirppistelytapani on meidän tosi aktiivinen paikallinen lastenvaatekirppisfacebook-ryhmä (öööm mikä sanahirviö). Sieltä voi löytää superedullisesti arvokkaampia ostoksia (ulkovaatteet) kun kyselee. Ja se on ainoa virtuaalinen paikka, jossa olen myös itse myynyt näitä ”arvokkaampia”, muut sitten livekirppiksille.

  19. Avatar Julia sanoo:

    Tuusulassa jos joskus pyörähdät on ihana lastenvaatekirppis murula. Jossa on tosi siistejä ja hyväkuntoisia vaatteita sekä erikseen merkkivaatteiden nurkka jossa on hyväkuntoisia merkkivaatteita. Ainakin vimmaa, noshia, mainio, minirodinia yms.

  20. Avatar Nimetön sanoo:

    Mä kans tykkään kirppistellä, mutta nykyään en oikein löydä mitään. Itikseen on tullut recci, siellä en oo vielä käynyt, mutta meinasin tässä joku päivä käydä kun oon saanut siivottua lasten kaapit ja katsottua mitä kukin tarvii ja minkäkin verran, kuopus nyt just sen kokonen, että kaikki esikoisen vanhat lempparit ovat sille sopivia, niin ei tarvitse kaikille koko kaappia uusia :D

  21. Avatar Nimetön sanoo:

    Itse oon tehny parhaat löydöt UFFilta fredalta sekä bulevardilta. Jotain satunnaista löytyy Kaivarin Kanuunasta(punavuori). Mutta parhaat noista kahdesta. Tuntuu että stadissa ei oikeen keskustassa ole kirppiksiä, missä vaihtuvuus ois hyvä :c

  22. Avatar Lotta sanoo:

    Helsingin keskustasta Fredalta ja sitten Töölöstä löytyy ihana Relove Lifestyle. Taitaa olla aikuisten vaatteita pääasiassa, mutta ite tykkään siitä että siellä on tosi laadukasta tavaraa ja hyviä merkkejä. Kummassakin paikassa on myös ihana kahvila, ihan jo senkin puolesta kannattaa käydä testaamassa 😄

  23. Avatar Sofia sanoo:

    Jos malmilla liikut niin siellä on Velmu-kirppis, siisti ja melko pieni lastenvaate kirppis mutta hyvää tavaraa. Ei mikään merkkivaatteisiin suuntautunut kirppis mutta siistiä merkitöntä kampetta löytyny ja joitakin merkkivaatteitaki. Täältä myös pisteet oulun kirppiksille! Kempeleessäki on yks hyvä mistä löytyy myös aikuisille hyvää kampetta en vaa muista sen nimee tähä hetkeen..
    Ps. Ajeltii eilen pohjosesta helsinkiin, näin teidät hirvaskankaalla mutta en ehtinyt tulla juttelee :)

  24. Avatar Hmm sanoo:

    En ymmärrä, miten mikään voi tuntua nololta. Kai se on tunne. Itse en ole sitä kokenut lapsuuden jälkeen. Jokainen asia voi olla valintakysymys, varsinkin antaako tuntua joltakin. Häpeän tunnetta voisi tuntea jos lirahtaa pissa julkisella paikalla housuun. Sana nolo saa mieleen koiran jolla on häntä koipien välissä

Kommentoi