Luukku 6: Meidän jouluaaton suunnitelmat 2019

06.12.2019

Niin vaan päivät kuluu ja jouluaattoon on enää 2,5 viikkoa! Aivan kreisiä. Tässä luukussa onkin hyvä valottaa vähän meidän suunnitelmia tämän vuoden jouluaatolle. Kuten tiedätte, me ollaan sellaisia tyyppejä, jotka nauttivat perinteistä. Tykätään jouluruokaperinteistä ja tykätään muutenkin jouluperinteistä. Siksi meidän jouluaatto noudattaa sellaista meille aika perinteistä kaavaa. Käyn sen tässä läpi.

Jouluaattoa vietämme tänä vuonna meillä kotona. Meille tulee aattona mun äiti (jo muutamaa päivää ennen joulua), sekä Oton isä ja sisarukset. Meitä on siis joulua viettämässä niin iso ja runsas porukka, että meidän ruokapöytää täytyy jatkaa lisäpöydällä. IHANAA! Juuri tällaisen joulun järjestämistä mä rakastan niin paljon. Viimeksi kun vietettiin joulua isolla porukalla meidän kotona vuonna 2017, meidän kuopus oli vielä vauva ja mun mummu oli juuri kuollut. Vaikka vauva toi ihanaa vauvamaista tunnelmaa joulun viettoon, niiden järjestelyiden toteuttaminen hieman katkonaisilla yöunilla oli vähän haastavaa.

Lisäksi tunnelma ei ehkä ollut niin katossa, kun meillä oli suruaika vielä meneillään. Ihana joulu me saatiin olosuhteista huolimatta, mutta odotan ihan hirveästi sitä, että tänä jouluna meillä on kaikki voimavarat kohdillaan tämän ison perhejoulun järjestämiseen. Jouluaattoa edeltää (ainakin toivottavasti) hyvät kahdeksan tunnin yöunet ja koko porukalla on hyvä fiilis. Siitä on jo hyvä lähteä.

Aattoaamuna me herätään perinteisesti lasten kanssa katsomaan Joulupukin kuumalinjaa sekä muita aamun joulu-lastenohjelmia. Samalla viimeistellään jouluruokia, mikäli jotain viimeisteltävää vielä on. Jos oltaisiin niin onnekkaita, että maassa olisi jo lunta ja ilma olisi kaunis, tämä olisi se hetki kun me sännättäisiin pulkkamäkeen. Lapset myös avaavat kuusen alta löytyvät ”jouluaaton selviytymispakkaukset”, jotka yleensä sisältävät aaton asun tai yöpuvun, kirjan sekä pienen itsetehdyn herkun. Lumiukko-piirretyn jälkeen syödään riisipuurolounas ja mennään käymään joulusaunassa. Sitten laittaudutaan ja lähdetään joko käymään haudoilla (ellei olla käyty jo 23.päivä) tai sitten valmistaudutaan rauhassa kotona vieraiden saapumiseen.

Iltapäivällä meille tulee joulupukki, jonka kanssa vietetään pieni tuokio ja ehkä lauletaan joulupukkii, joulupukkii. Lapset jakavat pukin apuna osan lahjoista. Lisäksi he saavat avata yhdet lahjat. Tämän jälkeen on jouluillallisen vuoro, joka syödään kaikessa rauhassa nautiskellen. Pukki on jo käynyt, niin iso osa joulujännityksestäkin on jo lauennut ja lapset jaksavat keskittyä ruokailuun. Santsataan monta kertaa, jutellaan ja sitten me aikuiset valitellaan ähkyä (muuten en harrasta tällaista ähkyyn asti syömistä, mutta joulu on joulu).

Ruuan jälkeen jaetaan loput lahjat ja lapset saavat availla niitä. Istuskellaan, kuunnellaan joulumusiikkia (ehkä Michael Buble) ja autetaan lapsia avaamisessa. Jossain vaiheessa nautitaan jälkiruokaa. Pelataan mahdollisesti jotain lautapeliä, jos pukki sellaisia tuo. Seurustellaan ja nautitaan. Katsotaan vähän aikuistenkin lahjoja, että mitä se pukki toi. Jossain vaiheessa lapset menevät nukkumaan ja aikuiset jatkavat iltaa vielä mahdollisesti aikuisten seurapelin, glögin ja juustotarjottimen kanssa. Tämä osuus jäi ainakin silloin pari vuotta sitten pois, kun meidän vauva ei alkanut yöunille kovinkaan aikaisin ja oltiin muutenkin aivan puhkipoikki kaikesta. Siksi odotan tätä aikuisten rauhallista loppuiltaa tänä vuonna tosi paljon, siitä tulee varmasti ihana päätös päivälle. Rupattelua, joulumusiikkia, hilloja, juustoja, oliiveja ja viikunoita. NAM!

Ja sitten alkaakin se joulun paras osuus: joulupäivä ja tapaninpäivä. Silloin ollaan yökkäreissä, pelataan, luetaan, leikitään ja nautitaan rauhasta.

Aivan mielettömän ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille ja onnea Suomi 102 vuotta <3

Millaiset suunnitelmat teillä on jouluaatolle? Onko teillä paljon jouluperinteitä, vai menettekö enemmän fiilispohjalta?


5 Responses to “Luukku 6: Meidän jouluaaton suunnitelmat 2019”

  1. Nimetön sanoo:

    Mieheni on vuorotöissä, joten joulun suunnitelmat rakentuvat aina työvuorojen mukaan. Aina on tosin joulu tullut ja perinteetkin aina sen mukaan, miten nuo työvuorot sattuvat käymään. On oikeastaan aika rikasta ja hauskaa, että meillä on lasten kanssa perinteet sillekin aattolle, jossa isi on poissa päivän ja yön.

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Oottepa aivan ihania <3 Mahtavaa, että ootte ottaneet ilon irti ja luoneet kahdet erilaiset perinteet jouluksi. Tosi hienoa, että olette ottaneet sen positiivisen kannalta <3 Ihanaa joulua teille!

  2. Nina sanoo:

    Meillä joulu ollaan oman perheen kesken kotona. Meillä ei ole oikein sukua jotka meitä pyytäisi tai joita voidaan pyytää aatoksi viettämään joulua. Mutta kiva näinkin! Juhlapyhät hieman ahdistaa, miten saadaan rauha pysymään kun erityislapsemme kanssa arki on todella rankkaa. Leikkivätkö teillä muuten lapset sovussa keskenään? Niin että teidän on vanhempina mahdollista rauhassa tehdä omia valmisteluita. Tästä haaveilen kyllä, meillä se ei vain lasten kesken ole mahdollista.

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Kotona on kyllä kiva olla jouluna <3 Hurjasti voimia sekä arkeen että juhlaan erityislapsen kanssa, varmasti on rankkaa.

      Kyllä meillä lapset osaa olla sovussa ja rauhassa niin, että me pystytään tekemään ruokia rauhassa tai siivoilemaan tai mitä nyt milloinkin pitää saada tehtyä. Toki joskus heilläkin menee toisiinsa hermo, mutta yleensä menee leikit tosi hyvin yhteen. Mut varmasti meilläkin olisi aika erilaista valmistautuminen, jos joku lapsista olisi erityislapsi. Voisiko joku ystävä tai sitten esim. neuvolan kautta perhetyöntekijä tulla auttamaan pariksi tunniksi vaikka aaton aattona tai pari päivää ennen, jotta saisitte jouluvalmisteluita tehtyä jos teidän tarvitsee? Ihanaa joulua teidän perheelle <3

  3. Susanne sanoo:

    Me ollaan joka toinen joulu mun vanhempien luona Keski-Suomessa ja tämä joulu on nimenomaan sellainen. Odotan kovasti iskän tekemiä jouluruokia, etenkin graavilohta jota en saanut viime jouluna raskaana ollessani syödä. Odotan myös kovasti muita jouluruokia, kuten mätiä ja juustoja, joita ei viime jouluna pystynyt syömään. Meillä kuunnellaan jouluna Raskasta joulua -versioita ja Rajattoman joululevyä.

    Lumiukko kuuluu meilläkin jouluperinteisiin, ja odotan että pääsen tuomaan sen perinteen myös esikoiselle. Toki hän ei siinä vaiheessa 4,5 kuukauden ikäisenä ymmärrä siitä vielä mitään, mutta ajatushan on tärkein.

    On kiva päästä luomaan uusia perinteitä nyt lapsen kanssa, kun pitkään vietettiin vain aikuisten kesken joulua. Lasten ilo on jotain niin aitoa ja ihanaa.

    Ihanaa joulua teidän perheelle. <3

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.