Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Indieplacen kanssa.
Kerroinkin tuossa viime vuoden puolella Instagramissa, että käyn nyt alkuvuodesta Business design -kurssia Hämeen ammattikorkeakoulussa. Business design-kurssi kuulosti kiinnostavalta, sillä ajattelin hyötyväni siitä yrittäjänä itse. Halusin oppia parempia työkaluja yritykseni ketterään kehittämiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen. Haluan vastata kysyntään entistäkin paremmin, kehittää uusia liiketoiminnan muotoja ja muotoilla tarjoamiani palveluita vielä kannattavammiksi sekä itselleni että asiakkaille.
Olen jo pidemmän aikaa haaveillut opiskelusta ja tämä kaupallinen yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa olikin täydellinen väylä testata, miten opintojen, täysipäiväisen yrittäjyyden ja kolmen lapsen äitiyden yhdistäminen sujuu. Etukäteen mulla ei ollut oikein mitään selkeää kuvaa siitä, millaista se tulisi olemaan.
Tiesin Oton opintojen kautta, että opinnot voi suorittaa virtuaalisena ja niiden apuna käytetään moodlea, joten perusperiaatteet olivat tuttuja. Tämä Business Design -kurssi on täysin virtuaalinen, mikä oli ihanteellinen vaihtoehto itselleni. Hämeen ammattikorkeakoulu ei ole mulle lähimpänä sijaitseva ammattikorkeakoulu, mutta eipä sillä koulun sijainnilla ollut mitään väliäkään, sillä tätä kurssia voi opiskella yhtä hyvin niin Oulusta, Helsingistä kuin vaikka ulkomaan reissultakin.
Mun ja Oton tilanteet opiskelijoina eroavat ratkaisevasti siinä, että Otto on opintovapaalla ja itse taas teen ihan normaalia työviikkoa joka viikko. Lisäksi opinnot ovat tosiaan sijoittuneet tähän alkuvuoteen, joka on pitänyt sisällään niin meidän New Yorkin reissun kuin lasten hiihtolomankin. Yhtälö ei ole välttämättä ollut se kevyin mahdollinen tapa maistaa opiskelua, mutta ei kyllä raskainkaan mahdollinen. New Yorkissa olin itsekin lomalla, mutta lasten hiihtolomaviikon aikana olen työnteon lisäksi opiskellut. Onneksi Otto on voinut lomailla.
Kun opinnot alkoivat tammikuun alussa, oli sellainen tunne, että tässähän on valtavasti aikaa. Kurssin pitää olla suoritettuna maaliskuun puoliväliin mennessä. Business Design -kurssi on siitä mulle täydellinen, että siinä ei ole viikottaisia deadlineja, vaan ainoastaan yksi deadline, johon mennessä kaikki tehtävät pitää olla tehtynä. Tämä joustavuus sopii omaan yrittäjähenkiseen työskentelytapaani täydellisesti. Välillä mulla on tullut viikkoja, että en ole tehnyt yhtään tehtävää. Välillä taas olen tehnyt yhdessä päivässä kolme tehtävää. Olen voinut tehdä opintoja aina silloin, kun mulla on ollut hyvä hetki. Kiireisimpinä työviikkoina olen unohtanut opiskelut kokonaan ihan suosiolla.
Nyt lasten hiihtolomaviikolla Oulussa olen työnteon lisäksi opiskellut parina aamupäivänä ja yhtenä iltana lasten mentyä nukkumaan. Mulla on vielä tekemistä kurssilla, mutta koen olevani ihan hyvässä vaiheessa siihen nähden, kuinka paljon aikaa on vielä jäljellä.
Business Design -kurssin sisältö on ollut älyttömän kiinnostavaa ja synnyttänyt suuren kipinän opiskelua kohtaan itsessäni. Olen huomannut, että minähän ymmärrän ja osaan! Suurin pelko mulla on pitkään ollut opintojen suhteen, että en enää osaisi opiskella, kun en ole sitä kymmeneen vuoteen tehnyt. Mutta onneksi pelko on ollut ihan turha. Yrittäjyys, sisällöntuotanto ja vaikuttajamarkkinointi on muutenkin jatkuvaa opiskelua, joten ne tekniikat eivät olleet multa hävinneet mihinkään, päinvastoin. Olen tainnut kehittyä näiden vuosien aikana opiskelijana aika paljon. Se on yllättänyt mut todella positiivisesti.
Olen nykyisin opiskelijana paljon tehokkaampi, suunnitelmallisempi ja huolellisempi. Pystyn käyttämään erilaisia visuaalisia työkaluja ja kirjoittaminen on mulle helppoa. Osaan myös etsiä tietoa, kun teen sitä muutenkin työssäni paljon. Olen nauttinut siitä, että kurssilla on virtuaalisuudesta huolimatta paljon vuorovaikutusta muiden opiskelijoiden kanssa. Olen kokenut saavani paljon hyötyä ja uusia näkökulmia omaan työhöni tästä kurssista ja tradenomin opinnot kiinnostavat edelleen, vaikka myös toisenlaisia vaihtoehtoja olen pyöritellyt mielessäni aina välillä. Nykyisessä työssä tradenomin opinnot olisivat varmasti pelkkää plussaa.
Mä en pysty lopettamaan työntekoa tai jäämään opintovapaalle. Myöskin äitiys on aika hitsin pysyvä osa mun elämää, jota ei voi laittaa tauolle. Mä haluan pystyä suorittamaan opintoja mistä tahansa, milloin tahansa. Siksi mulle ainoa keino mahdollistaa opiskelu muun elämän ohessa, on joustavat, monimuotoiset opinnot, jotka voi suorittaa omassa tahdissa ja mahdollisimman paljon virtuaalisesti. Hämeen ammattikorkeakoulussa tämä onnistuu.
HAMKissa voi opiskella kolmella eri tavalla: päivätoteutuksena, monimuotototeutuksena tai 24/7-toteutuksena, mikä tarkoittaa nopeutettua opiskelutapaa.
Päivä-opiskelu on se perinteinen tapa opiskella. Opiskelu on päätoimista ja kokopäiväistä ja opinnoissa edetään säännöllisellä rytmillä opiskeluryhmän kanssa. Monimuoto-opiskelu mahdollistaa opinnot työssäkäynnin ohessa. Monimuotototeutuksissa opiskellaan pääsääntöisesti työn ohessa ja opiskelu sopii työssäkävijän aikatauluihin. Monimuoto-opiskelussa oman alan työkokemus on myös suureksi eduksi, sillä voi osoittaa osaamisensa myös näytöillä. Monimuoto-opinnoissa on paljon myös itsenäistä työskentelyä. Nopeutetussa opiskelussa on hyvä olla valmiiksi paljon aiemmin hankittua tutkintoon liittyvää osaamista. 24/7 -opiskelutapa edellyttää opiskelijalta suunnitelmallisuutta, joustavaa ja tehokasta ajankäyttöä sekä oma-aloitteisuutta ja itsenäistä työskentelytapaa.
Otto on omissa opinnoissaan pystynyt hyödyntämään paljon aiempaa työkokemustaan, mikä nopeuttaa hänen opiskeluaan ja valmistumistaan. Uskon, että esimerkiksi mun pohdiskelemissa tradenomi-opinnoissa pystyisin myös itse hyödyntämään tähän mennessä kertynyttä työkokemusta melko paljon, mikä nopeuttaisi mahdollisesti myös mun opintoja. Itsenäinen työskentelytapa on mulle se kaikkein paras, yrittäjänä olen siihen tottunut ja nautin siitä. Yksin olen tehokkaimmillani, kun en ole riippuvainen muiden aikatauluista.
HAMKin opiskelijana voi suunnitella opinnot joustavasti oman elämäntilanteensa mukaan ja HAMKin mukaan jokaiselle löytyy sopiva tyyli opiskella. Munkaan ei siis kannata enää miettiä, että opinnot eivät sovi mun elämäntilanteeseen tällä hetkellä, sillä olen itsekin huomannut, että kyllä nämä opinnot saa sopimaan myös mun elämään. Mulla ei myöskään ole mikään tulipalokiire valmistua, joten omaa aiempaa kokemustani hyödyntämällä ja joustavasti opintoja suorittamalla uskon, että voisin saada tutkinnon suoritettua normaaliajassa. Tällöin opiskelutahti olisi hieman kevyempi kuin tutkintoaan 2,5 vuodessa suorittavalla Otolla. HAMKissa on ihanan positiivinen ja kannustava ilmapiiri ja mukavia opettajia.
Samaan aikaan kun mun Business Design -kurssi päättyy, alkaa tämän kevään yhteishaku. Yhteishaku alkaa 18.3. ja päättyy 1.4.2020. Kevään yhteishaussa voi hakea Hämeen ammattikorkeakoulun suomenkielisiin AMK-koulutuksiin. Kaikkiin HAMKin tarjoamiin koulutuksiin voit tutustua HAMKin sivuilla. Suosittelen lämpimästi tutustumaan koulutustarjontaan ja pohtimaan mahdollisuutta lähteä opiskelemaan juuri omassa elämäntilanteessa. Mut tämä on yllättänyt todella positiivisesti ja on tullut oikein sellainen opiskelukipinä. En uskalla sanoa ääneen, että haen kevään yhteishaussa, etten jinxaa mitään. Mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Aiotko hakea kevään yhteishaussa jonnekin? Oletko yhdistänyt opinnot ja perhe-elämän tai opinnot ja työnteon ja perhe-elämän?
Opiskelin itse tradenomin tutkinnon muutama vuosi sitten Haaga-Heliassa 2,5 vuodessa ihan päivätoteutuksessa tehden töitä 20-30 h viikossa, työmatkat tosin tunnin suuntaansa. Kurssit sai järkättyä helposti illoille, intensiivitoteutuksilla tai verkossa. Eli mun mielestä tosi helppo tutkinto ja myös tosi helppo päästä sisään, en olisi yhtään liian huolissani opintojen suorittamisesta blogin ja lapsien kanssa. Lähes kaikilla opiskelukavereillani oli työ tai lapsi/lapsia tai molemmat, oli myös useita yksinhuoltajia, ja kaikki valmistuivat ajallaan. Opettajat oli myös tosi joustavia, koska hekin luonnollisesti haluavat opiskelijat ulos koulusta 😀 eli hae ihmeessä, työnäsi on kuitenkin vain some ja lapsesikin ovat sen verran isoja, että uskon sun pärjäävän hienosti opinnoissa, mitä ikinä sitten päätätkään opiskella.
Mahtavaa, tosi hienoa, että opiskelit ja kiitos paljon kun kerroit kokemuksia ja kannustit! 🙂 Tuli kyllä hyvä fiilis!
Mulla hieman särähti korvaan toi ”työnäsi on kuitenkin VAIN some”, koska se kuulosti siltä, että some olisi työnä jotenkin vähempiarvoista tai kevyempää kuin joku muu työ. Et varmasti tarkoittanut sitä mitenkään pahalla, mutta tässä työssä on niin tottunut kuulemaan väheksyntää omaa ammattia kohtaan, että siksi se särähtää korvaan. Some ei työnä ole mitenkään kovin kevyttä tai helppoa puuhastelua pari tuntia päivässä, niinkuin moni kuvittelee. Toivoisin, ettei kenenkään ammatista puhuttaisi väheksyen, oli se mikä hyvänsä. 🙂
Eiköhän tuo ”vain some” tarkoittanut lähinnä sitä, että sinulla on joustava työ ilman tarkkoja työaikoja, voit tehdä työtäsi pääsääntöisesti vähän missä vain jne. Eli tilanne on huomttavan erilainen kuin esim 8-16 työskentelevällä toimistotyöntekijällä, kolmivuorotyötä tekevällä lähihoitajalla tai edes yrittäjällä, jonka alaa on vaikkapa puusepän työt, eli siellä verstaalla on pakko olla tietty tuntimäärä viikossa että työt saa tehtyä (vs. sinun työt joita voi jotain palavereja, tapahtumia ja ehkä kuvauksia lukuunottamatta tehdä esim. kotona lasten nukkuessa tai junassa matkalla sinne koululle tai vaikka lapsen harrastuspaikan pukuhuoneessa.) Eli tuskin tuo ”vain some” oli tarkoitettu loukkaukseksi, vaikka vähättelevältä ehkä saattoikin kuulostaa!
Lisäksi pystyt varmasti tekemään opinnoistasi sisältöä blogiisi/someen, eli tietyllä tavalla opiskelu jopa tuottaa sisältöä työhösi. Lisäksi somehommista saattaa varmaan ehkä alasta riippuen saada jotain projektiopintoja suoritettua tms, eli saat jopa työlläsi opintoja suoritettua. Ei kuulosta olleenkaan mahdottomalta! Tsemppiä siis tuleviin opintoihin!
(ps. Pahoittelut, en lukenut koko tekstiä, opiskelupaikka minulla nimittäin jo on enkä edes yhdistä siihen mitään muuta kuon keikkatöitä. Eli voi olla että toit itsekin esiib näitä mainitsemiani juttuja)
No, onhan sun työtä _vaan_ some :’D Ei liene kovin haasteellista nappailla päivän mittaan kuvia perheestään ja aterioistaan ja vähän kirjoitella mitä milloinkin mieleen juolahtaa… Uskon, että on paljon haasteellisempaa suorittaa tutkinto kun tekee jotain _oikeasti_ hyödyllistä, kun esim mainostaa maldonin suolaa tai valokuvaa (pääosin) miehensä toteuttaman leikkikeittiön tuunauksen
Eiköhän tässä tarkoitettu sitä, että some työnä ja oma yritys tuo arkeen joustoa esim aikatauluttamiseen, mikä on eduksi opinnoissa. Tähän viittasit tekstissäsi itsekin, pystyt valitsemaan milloin sinun on hyvä tehdä opintojasi. Ettei ole sellainen päivätyö, jossa on tiukat kellonajat millon pitää olla paikanpäällä, tai sellainen työ, jossa kaikki oma tekeminen/tekemättömyys vaikuttaa suoraan kollegoiden työntekoon, jolloin päivätyö on asetettava etusijalle aina.
Onnea opintoihin! Opiskelu kannattaa aina 🙂 Teidän vanhempien opiskelu varmasti kannustaa myös perheen koululaista sekä tulevaa koululaista omissa koulutöissään!
Tarkoitin tällä kommentilla nimenomaan sitä, että saat tehdä vapaasti joustavalla aikataululla töitä kotoa käsin milloin huvittaa, joka on valtava etu opiskeluja ajatellen :). Teen itsekin kerran/pari viikossa kotoa töitä (olen finanssialalla) kun ei ole palavereita, ja vaikka pitääkin istua koneen ääressä se 8 tuntia, niin aikaa ja energiaa säästyy ihan valtavasti verrattuna toimistopäivään, jolloin kotona on aikaisintaan puoli kuusi ja on aivan poikki.
Tuntuu, että otat aika henkilökohtaisesti kaikki bloggaamiseen liittyvät kommentit. Vaikka sillä ei varmasti voita ikinä mitään arvostetuimman ammatin palkintoa, mun mielestä voit olla ylpeä että olet saanut harrastuksestasi ammatin ja mahdollistanut helpomman työuran sinulle, kuin monella muulla on, samalla kuitenkin perheesi elättäen. Lähipiirissäni on kaksi somevaikuttajaa, ja he myöntävät ihan reilusti itsekin, että helpompaa rahaa se on, kuin entinen ”oikea työ”, eikä siinä mitään, parempihan se on tienata vähemmällä vaivalla :).
Anteeksi jos pahoitin mielesi aiemmalla kommentillani. Toivon sulle tsemppiä opiskeluja pohdiskellessasi.
Tässä kolmatta vuotta kokopäiväisesti opiskelleena aiheen postaukset ovat kyllä sikakiinnostavia, ehkä jotenkin muiden opinnoista lukeminen motivoi omaakin suorittamista 😀 Ja pakko vaan sanoa, että nämä tän postauksen kuvat ovat jotenkin ihan sikakivoja <3
No hei ihan mahtavaa kuulla ja valtavan suuri kiitos sun kauniista sanoista <3 Ihanaa kevättä ja tsemppiä opintoihin!! 🙂
Monikin tuttavani itseni mukaan lukien on yhdistänyt työnteon, lapsiperheen ja opiskelun jos ei nyt vaivatta, niin vain hoitamalla kaiken.
En siis itse näe näiden kaikkien yhdistämistä mitenkään mahdottomana. Itse opiskelin 25 op, eli viisi kurssia vuoden aikana täysipäiväisen työnteon ohella. En myöskään voinut tehdä kouluhommia keskellä päivää, koska silloin piti olla töissä. Onnistui, vaikka vaatikin työtä.
Lisäksi hyvä ystäväni opiskelee tällä hetkellä ylemmän ami:n tutkintoa, käy kokopäivätyössä ja hänellä on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta.
Moikka! Kiitos hurjasti kun jaoit omia ja ystäväsi kokemuksia, tuli tosi hyvä tsemppifiilis, että kyllä se yhdistäminen onnistuu oikein hyvinkin! 🙂 Tosi hienoa!
En ole tänä vuonna hakemassa opiskelemaan, kun tämän hetkiset tutkinnot, FM & KM riittävät minulle toistaiseksi ja oman alan työ löytyy. Uskon että opiskelen jatkossa vielä yhden tietyn yliopistotutkinnon lisää, mutta se ei ole vielä ajankohtaista. Olen 26-vuotias ja työn ja opiskelun yhdistäminen ei ole ollut ongelma. Minulla ei ole kokemusta amk:n kursseista, mutta ainakin itse sain aikoinaan yhdistettyä omat opiskeluni, vaikka työskentelin kentällä opettajana.
Kiitos paljon kun jaoit omia kokemuksiasi, kuulostaa tosi hyvältä! 🙂 Hienoa, että olet saanut oman alan töitä ja olet kokenut töiden ja opintojen yhdistämisen mahdollisena! 🙂
Olen itseasiassa yhdistänyt nuo kaikki 🙂
Mulla 2 lasta, 5v & 2v. Mies valmistui viime joulukuussa (koulu kesti 3,5v) ja itse aloitin opinnot viime vuoden tammikuussa. Töitä ollaan tehty molemmat aina välillä, esim. kesäisin jompi kumpi tai keikkaa. Ainut rankka jakso oli viime kevät kun molemmat oli työharjottelussa samaan aikaan, niin lapset olivat pitkää päivää päiväkodissa.
Muuten ollut suhtkoht iisiä, lapsilla olleet aina lyhyet päiväkotipäivät sekä 1- 2 arkivapaata. Lisäksi aina kesät kokonaan kotona. Eli meillä onnistunut suhtkoht hyvin jopa molempien opiskellessa samaa aikaa! Ollut joustavaa koska opinnoista voi helpommin olla pois kun töistä ja ainakin meillä päivät on usein lyhyitä esim. 8.30-12. Joten ehkä helpommaks ollaan koettu opiskelut versus molemmat töissä 😀
Tällä hetkellä tilanne se, että mies hoitovapaalla ja lähdetään ensi viikolla koko perhe Espanjaan ja palataan vasta kesällä. Opiskelen siis sairaanhoitajaksi ja teen työharkat siellä.
Tämäkään ei olisi niin helppoa toteuttaa jos molemmilla olisi vakipaikat täällä Suomessa!
Joten kannustus kaikille, varsinkin perheellisille edes harkitsemaan ja miettimään opiskelujen mahdollisuutta 🙂
http://www.cristacarina.com
Kiitos ihan älyttömän paljon kun jaoit teidän kokemuksia! Juuri näin mäkin olen ajatellut opiskelusta ja työnteosta, että kyllä se on mahdollista. Ja ihan super hienoa, että lähdette vielä Espanjaan, wau! 🙂 Just tällaisia kokemuksia opintojen, työnteon ja perhe-elämän yhdistämisestä kaivataan kannustukseksi kaikille heille, jotka pelkäävät, että lasten kanssa ei voi tehdä enää mitään. Kyllä voi, te olette siitä elävä ja hieno esimerkki! 🙂 Ihanaa Espanjan kevättä teille ja iso kiitos vielä <3
Onpa kivat lamput ja kello. Mia ne ovat?
Pitääkin kysäistä mun tädiltä, joka on sisustussuunnittelija ammatiltaan, kun kuvat on otettu hänen kotona! 🙂
En halua kuulostaa lannistavalta, mutta kannattaa ottaa huomioon, että opiskellessa täytyy yleensä suorittaa montaa kurssia samaan aikaan, kun oletettavasti AMKissakin on vuosikohtaisena tavoitteena 60 op? Kuulostaa aika raskaalta lisäykseltä sun töiden päälle, jos et sitten hiukan keventäisi työmäärää opiskelujen aikana 🙂 Mutta mahtavaa jos oot saanut kipinän opiskelusta, itsensä kehittäminen on parasta!
”Mulla ei myöskään ole mikään tulipalokiire valmistua, joten omaa aiempaa kokemustani hyödyntämällä ja joustavasti opintoja suorittamalla uskon, että voisin saada tutkinnon suoritettua normaaliajassa. Tällöin opiskelutahti olisi hieman kevyempi kuin tutkintoaan 2,5 vuodessa suorittavalla Otolla.” 🙂 En mä lannistunut ollenkaan! Uskon, että saisin monet jutut hyväksiluettua aiemmalla kokemuksella ja esim. 3,5 vuoteen tutkinnon monimuotona suorittamalla uskon, että mun opinnot sujuisivat kevyemmin kuin vaikka Otolla juuri nyt. 🙂
Itse opiskelen tradenomiksi monimuotona ensimmäistä vuotta.
1.5v ja 4v lapset, ammattiurheileva mies ja mulla oma kauneudenhoitoyritys. 60op/vuosi ainakin meillä ihan normi tahti ilman mitään hyväksilukuja. Ekana vuonna vielä 250h työharjoittelua.. onhan siinä tekemistä, mutta järjestelykysymys mielestäni! Meillä esim lapset 20h/vk hoidossa joten sieltä saa tarvittaessa lisää hoitoa lapsille! 🙂
Kyllähän Some työnä antaa ihan eri lailla pelivaraa myös opiskeluun. Suurimmaksi osaksi työpäivät ovat kotona joten siitä jää jo aika monta minuuttia/tuntia pois päivästä. Jos mietit sitä että teet 8 tuntia muualla töitä plus työmatkat ja päiväkotiahauat. Joten eiköhän opiskelu onnistuisi ihan hyvin jos ihan muualla työssäkäyvät myös siinä onnistuvat. Lapset ovat arkena koulussa/päiväkodissa joten päivään kyllä jää tunteja mitkä käyttää tehokkaasti opiskeluun ja työntekoon jos niin vain haluaa. Kannattaisi ehkä nyt käyttää tämå opiskelu kortti kun Some työllistää. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä ja jos oletkin muualla töissä jossain vaiheessa niin huomaat että liikkuvia osia on paljon enemmän ja aika kortilla.
Kiva kuulla amkista positiivisia juttuja, olen itsekin yhdessä amkissa töissä. Henkilöstön edustajana huomaamme usein sen, että monimuotoja luullaan jotenkin helpommiksi, koska sitä voi tehdä työn ohessa tms. Työmäärä on kuitenkin sama kuin ns. päiväopinnoissa ja opinnot vaativat enemmän itsenäistä vastuunottoa ja sovittamista yhteen muun elämän kanssa (kuten sinä tässä pohditkin), joten monelle niiden suorittaminen etenkin työn ja perheen ohella on aika kova puristus. Onko sinulla kyseessä avoimen amkin opinnot? Se ei käynyt jutusta ilmi. Niihin kannattaisi monen tutustua, aina koko tutkinto ei ole tarpeen, varsinkin jos taustalla on jo tutkinto. Avoimet tarjoavat myös erilaisia osaamiskokonaisuuksia eikä vain yksittäisiä kursseja.
Mistä tuo ihana Oulu paita on? 🙂
Hei!
Mielenkiinnolla luin tekstisi. Päästä vain sisäinen opiskelija irti, tradenomiksi voi opiskella laajenevilla mahdollisuuksilla verkko-opintoina. Silloin ei ole kuin orientaatio päivät lähipäivinä. Kaikki muu netissä.
Mutta pitää varautua olemaan todella motivoitunut ja itsenäinen, kurssitarjonnan laatu vaihtelee hyvästä kirjekurssiin.
Paljon on yleensä myös aikatauluissa suunnittelu varaa, jolloin itse voi päättää tahtinsa.
Mutta onnea elämään!
Mä aloitin amk-opinnot, kun lapsi oli 2v ja hän meni silloin tietysti sitten päiväkotiin. Siitä vajaan vuoden kuluttua aloin tehdä myös töitä opintojen ohella, alkuun 1-2 päivää viikossa ja loppua kohti 3-5 päivää viikossa. Tein oman alan töitä ja opintojen loppusuoralla sainkin samasta firmasta vakkaripaikan. Lapsen olen koko ajan hoitanut yksin, miestä kun ei ole eikä hänen isästään apua. Opiskelu mahdollisti lapselle lyhyemmät hoitopäivät. Paljon rankempaa oli olla joka päivä kokoaikatyössä 8-16 ja lapsi pitkää päivää päiväkodissa. Opiskeluaikana hoitopäivät olivat usein esim. 9-15.
Tekstistä ei oikein käynyt ilmi opiskeletko avoimessa vai oletko oikeasti päässyt kouluun.
Opinnoistani on jo muutama vuosi ja alakin eri, mutta ei meillä saanut hyväksiluentoja kuin aikaisemmista opinnoista ei työkokemuksesta. Ehkä tämä muuttunut, kun kerrot että ehkä saisit hyväksiluentoja näistä somepäivityksistä.
Saitko kurssin maksutta, vai mitä hyödyit kaupallisesta yhteistyöstä?
Minä aloitin tradenomi- opinnot viime syksynä kokopäiväisesti päivätoteutuksena. Perheeseeni kuuluu miehen lisäksi 5- vuotias poika. Noin kymmenen vuoden tauon jälkeen jännitti kyllä valtavasti aloittaa opiskelut uudelleen ja täysin uudella alalla. Poika on ollut päivähoidossa, kun itse olen istunut koulun penkillä.
Olen onnitellut itseäni moneen otteeseen, että uskalsin lähteä tutusta ja turvallisesta vakituisesta työpaikastani. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen todella innoissani opiskelusta ja uuden oppimisesta.
Varmaankin juuri suuren motivaation turvin ei pitkiksi venyneet päivätkään ole menoa haitannut. Kotityöt on tehtävä ja ruokaakin laitettava. Mieheni tekee arkisin pitkää päivää, joten hän ei juuri kotihommissa ehdi auttaa. Opiskelu aikaa minulla on ne hetket, kun poika on hoidossa tai illalla jo nukkumassa. Viikonloppuisin saan tehtyä rästiin jääneet tehtävät, kun mies touhuaa pojan kanssa.
Näillä kokemuksilla voin ehdottomasti kannustaa opiskelemaan! Toki arkeen tulee muutoksia mutta elämänmuutosten myötä niin käy joka tapauksessa.