Eilen juhlittiin ensimmäistä kertaa The Blog Awards Finland -gaalaa, ja oli kyllä huiput juhlat! Mulle iski asukriisi hieman viimetingassa, eilen aamulla. Olin jotenkin sivuuttanut tämän asuaspektin kokonaan ja ajattelin että kyllä sieltä omasta kaapista löytyy jo pitkiä kauniita pukuja joista jonkun voisin valita. No löytyyhän sieltä, mutta ei sopivia. Viimeksi olen nimittäin käyttänyt jotain näistä pitkistä puvuistani silloin kun Zelda oli vielä vauva ja imetin, toisinsanoen kroppani oli aivan erilainen.

Sovitin pukuja ja kaikki pussittivat edestä niin pahasti, että ei niitä mitenkään voinut pelastaa. Niinpä suuntasin vielä viime hetken paniikissa Polhemille ja lainasin Zalandon valikoimista BCBG Max Azrian upean puvun, joka oli kuin yhdistetty haalari ja mekko. Kuulostaa hassulta, mutta näytti mun mielestä ihan upealta! Puku on musta ja liehuva ja ihana, varmaan ihanin puku jota olen koskaan pukenut ylleni jos ei hääpukua lasketa.

Puvun kanssa sopi mielestäni parhaiten hiukset kiinni, ja teinkin itselleni sellaisen sykerön niskaan, helpon ja nopean mutta kuitenkin ihan tarpeeksi näyttävän. Koska puku itsessään oli niin näyttävä, laitoin todella pelkistetyt asusteet. Kultaiset napit korviin, siron rannekorun käteen ja yksinkertaiset sandaletit jalkaan ja valitsin myös simppelin pikkulaukun.

Mekko BCBG Max Azria (Zalandolta lainattu) / Laukku Michael Michael Kors / Rannekoru Tommy Hilfiger* / Korvakorut Marc by Marc Jacobs / Kengät Zara / *saatu blogin kautta.

Haalari puvun alla oli kiva, koska ei tarvinnut miettiä vilkkuuko jotain korkealle nousevan halkion takia. Liehuva helma pelotti vähän väkijoukossa, kun ihmisiä oli niin paljon että mekko olisi helposti voinut jäädä jonkun jalkoihin. Onneksi selvittiin kuitenkin ihan hyvin. Gaala oli upea, tarjolla oli hyvää ruokaa ja juomaa ja tietysti oli ihana myös nähdä kaikkia ihmisiä keitä ei ollut nähnyt pitkään aikaan. Oli myös upeaa että blogikollegani Emilia voitti Vuoden Perheblogi -palkinnon, maailman isoimmat onnittelut hänelle vielä täälläkin! Instagramissa ja Snapchatissa on gaalatunnelmia eiliseltä, molemmissa mut löytää nimellä iinalaura.

Mä lähdin gaalasta jo yhdeksän aikoihin kotiin, koska kotihousut ja Netflix houkuttelivat niin kovasti, ja oli kyllä kiva olla ajoissa kotona. Tänään on pirteä fiilis ja lähdetään varmaan pian ulos nauttimaan auringosta.

Gaala-asu hot or not?

Huippua viikonloppua kaikille! <3

Joskus on kiva pukeutua vähän rennompaan asuun, sellaiseen jonka ei ole tarkoitus istua kuin hansikas tai näyttää asialliselta. Etenkin näin syksyn tullen mä siirrän pääpainon lämpimyyteen ja mukavuuteen mitä arkipäiviin tulee. Toki joskus tekee mieli panostaa arkenakin, yhtenä päivänä laitoin korkkarit jo työmatkalle lenkkareiden sijaan, ja kirosin koko matkan hidasta etenemistäni. Kyllä ne lenkkarit vaan on parhaat silloin kun on tiedossa paljon kävelyä, niinkuin mulla aina arkisin on.

Sain Junkyardin Sweet SKTBS -merkkisen ihanan ruutupaidan* itselleni tässä jokin aika sitten, ja se on ehdottomasti näiden mukavuuspäivien lemppari. Pitkä flanellipaita on lämmin ja mukava, ja näyttää mun mielestä kivalta. Ainakin se tuo vähän väriä tähän syksyn harmauteen, ja mun muuten niin neutraalin väriseen vaatekaappiin. Ehkä suurin syy siihen miksi mä halusin edes kokeilla pidennyksiä taas,  oli se että rakastan puolinutturoita. Ja pidennysten kanssa mä saan tehtyä ison puolinutturan, sellaisen joka näyttääkin joltain. Omalla pituudella ja tuuheudella (tai siis lyhyydellä ja ohuudella) mun puolinutturat on aika lame, mutta näiden kanssa näyttää sellaiselta kuin haluankin. Rennon sekaiselta.

Takki Sheinside* / Ruutupaita Sweet SKTBS* (Junkyard) / Leggingssit Monki / Kengät Nike / Laukku Marc by Marc Jacobs / Korvakorut Ur & Penn / *saatu blogin kautta.

Tänään mulla ei ole pidennyksiä päässä, päällä on harmaata ja meikkiä ihan minimimäärä. On se olo mukava ja kotoisa näinkin kyllä. Olen tästä ennenkin kirjoittanut, että mun on vaikea pysyä yhdessä tyylissä, kun yhtenä päivänä tekee mieli kauluspaitaa, suoria housuja ja polkkatukkaa ja toisena sotkunutturaa, flanellia ja reikäisiä farkkuja. Mun tyyli on se että mulla ei ole tyyliä vaan menen fiilispohjalta, ja se on ihan hyvä.

Tiaran asu / Takki Zara / Paita Dedicated (T-Shirt Store) / Legginssit Lindex / Kengät Zara

Zeldan asu / Takki Cubus / Hame Zara / Sukkahousut Kappahl / Kengät Nike / Pipo Zara

Meillä on yllättäen käynyt niin että kuopus ei suostu pukemaan enää ylleen muuta kuin hameita tai mekkoja. Paras on jos on hame ja mekko yhtäaikaa päällä, kuten hänellä aina kotona on, mutta ainakin jompikumpi on oltava. Mitä enemmän pinkkiä, tylliä ja kimallusta, sen parempi. Mutta kunhan edes helma liehuu niin sentään kelpaa. Tämä tuntuu hassulta, kun tähän asti hän on ollut se jolle ei ole mitään väliä minkälaiset vaatteet valitsee. Mutta kai se on se tahtoikä, hän on herännyt siihen että vaatteiden valitseminen on kivaa, ja sen voi tehdä itse (järkevyyden rajoissa).

Hassua että tänään on jo keskiviikko, aika on kulunut ihan hullua tahtia taas. Tänään meillä on esikoisen tanssitunti jota vanhemmat saavat seurata koko tunnin ajan, tätä on odotettu. Ihana päästä näkemään ihan kaikki, ja veikkaan että kuopus intoutuu tanssimaan mukana kun saa olla salissa myös kerrankin.

Iskevätkö ruudut teihin vai onko ihan no-no?

Mukavaa päivää kaikille <3

Tänään mä täytän 24 vuotta. Tuntuu hassulta että täytän vasta 24, sillä kaikki muu meillä on niinkuin suomalaisten keskivertovanhempien oppikirjasta, paitsi ikä. On avioliitto, vakituiset työpaikat molemmilla, kaksi lasta, asunto kivalla alueella ja autokin nykyään. Ei sitä ikää tule koskaan ajateltua muulloin kuin syntymäpäivänä. Joka vuosi hämmästyn että täytänkin vasta 23 tai vasta 24, etenkin kun Otto täyttää aina pari kuukautta aikaisemmin mua vuoden enemmän.

En tunne itseäni mitenkään kovin aikuiseksi, samanlainen nuori aikuinen mä olen kuin muutkin ikäiseni. Mun elämäntilanne vaan on vähän erilainen kuin suurimmalla osalla ikäisistäni. Toisaalta taas huomaan myös tulleeni siihen ikään, että nekin kaverit joihin olen tutustunut nuorempana, enkä äitiyden myötä, alkavat hiljalleen saamaan lapsia. Joka kuukausi tulee uusia vauvanodotus-uutisia Facebookiin, ja se tuntuu hassulta ja ihanalta! Monen kaverin kanssa vuodet, elämäntilanteet ja asuinkaupungit ovat tulleet väliin eikä olla juteltu aikoihin enempää kuin fb-tykkäysten verran puolin ja toisin. Mutta osan kanssa taas äitiys on yhdistänyt uudelleen.

24-vuotiaana mä olen itsestäni ylpeä, olen saavuttanut tähänastisen elämäni aikana enemmän kuin ikinä kehtaisin edes toivoa. En ole saavuttanut niitä asioita yksin, en todellakaan. Iso kiitos kuuluu niille ihanille ihmisille, joiden kanssa saan jakaa arjen ja juhlan. Mä en tiedä onko mulla kakkua tänään, mutta puhallan nyt ainakin virtuaaliset kynttilät ja toivon, että saan jakaa mun elämän näiden huipputyyppien kanssa seuraavatkin 24 vuotta, mieluummin toki loppuelämän.

Sain Otolta syntymäpäivälahjaksi selviytymispakkauksen, ja lahjakortin meidän tulevalle Lontoon matkalle. Kun hän antoi sen mulle niin mulla meinasi tulla itku. Tyyppi oli ostanut jokaista mun lempparisuklaata, lemppari kivennäisvettä, lemppari energiajuomaa, lempparisiideriöä, sisupastilleja, kukan ja britti-Glamourin, mun lempparilehden.

Kyllä tuo vaan tietää tasan mistä mä tykkään, ja mä sanoinkin Otolle että musta tuntuu niin oudolta, että joku voi oikeasti välittää musta niin paljon, että muistaa kaiken tuon ja haluaa käyttää aikaa ja vaivaa ja tehdä mulle noin ihanan lahjan. Tottakai mä tiedän että Otto välittää musta ja rakastaa mua ja tuntee mut paremmin kuin minä itse, mutta silti, ei sitä vaan voi vieläkään käsittää että on saanut elämäänsä jotain noin ihanaa. Miljoona pusua Otolle, ainiin ja tänään on myös neljä vuotta siitä kun Otto kosi mua.

Takki Sheinside* / Paita Gina Tricot / Hame Gina Tricot / Kengät H&M / Laukku Marc by Marc Jacobs / *saatu blogin kautta.

Aion viettää hauskan ja rennon syntymäpäivän ihanien ihmisten kanssa, mielenilmauksista ja uhkaavasta Henri-myrskystä huolimatta. Synttäri-illallinen kavereiden kanssa, synttäribileet, mahdolliset jatkot ja yö luksushotellissa kahdestaan Oton kanssa ei kuulosta ollenkaan hullummalta.

Hei muuten, jos kuvat näyttää teidänkin silmään venyneeltä, niin mä testasin uutta saamaani laajakulmaobjektiivia. Tai siis ainakin musta nuo pystykuvat näyttää siltä että mun pää on kilometrin pituinen vaikka ei oikeasti ole, haha!

Aivan ihanaa perjantaita kaikille <3

.. Ja nyt en puhu huomioliiveistä enkä panssaroiduista kengistä. Vaan asusta, jonka valitsen päälleni, kun tuntuu että mikään ei ole hyvä. Tämä asu tuntuu musta aina hyvältä, se on sopivan rento, mutta kuitenkin siisti ja ehkä tyylikäskin. Mustat farkut ja harmaa neule, mikä voi mennä pieleen? Tästä asusta saa rennon kun pukee seuraksi Niken Air Force Onet tai tyylikkäämmän kun yhdistää sen korkkareihin. Trenssi tai nahkatakki päälle, ja good to go. Mä huomaan nyt että olen kovasti tarvinnut turva-asua, sen pelkkä olemassaolo nimittäin vähentää vaatekriisejä huomattavasti.

Kun tiedän aamulla, että jos en keksi yhtään mitään muuta, on silti saatavilla harmaa neule mustien farkkujen kanssa, mä keksin paljon helpommin kaikkia muitakin asuja. Tämä asu on ollut mulla niin töissä kuin Indiedaysin virkistyspäivässäkin, ja aina se on tuntunut toimivalta. En tiedä miksei mulla ennen ole ollut tällaista harmaata perusneuletta, kun kaikenlaisia kuvioneuleita ja erikoisemman muotoisia kuitenkin löytyy. Kai sitä ei vaan ole aiemmin osannut arvostaa perusvaatteiden käytännöllisyyttä, kun on aina pitänyt tavoitella jotain spesiaalimpaa. Fakta on kuitenkin se että niitä spesiaalivaatteita ei vaan aina saa yhdistettyä, jos luottokumppani onkin pesukorissa. Siksi mä olen ehdottomasti ymmärtänyt perusvaatteiden tärkeyden.

Tämä neule on H&M:ltä ostettu ja se on 50% puuvillaa ja 50% akryylia. Hyvin on kestänyt pesun 40 asteessa, vaikka pesukertoja on takana jo useampi.

Takki Sheinside* / Neule H&M / Farkut Dr. Denim / Kengät Zara / Laukku Coach / Kaulakoru H&M / *saatu blogin kautta

Mä olen iloinen että minä ja neule löydettiin toisemme vahingossa joskus kuukausi takaperin, meistä tuli hyvät kaverit. Onko teillä turva-asuja tai luottoasuja, sellaisia jotka eivät petä koskaan?

Harmaa neule ja farkut hot or not?

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille <3

Mun asu / Viitta River Island / Paita Zara / Hame H&M / Koru H&M / Ballerinat H&M / Laukku Marc by Marc Jacobs

Tiaran asu / Takki ZARA / Farkut ZARA / Paita ZARA / Koru H&M / Kengät Lindex

Zeldan asu / Neule Åhlens / Mekko ZARA / Kengät ZARA / Rusetti H&M

Eilen olin sanaton, ja aika sanaton olen vielä tänäänkin. Mä olen vaan uskomattoman kiitollinen siitä että saan elää elämääni Oton ja lasten kanssa, ja meillä on kaikki hyvin. Silti en lakkaa toivomasta että vielä joskus niin on kaikilla muillakin. Eilinen kirjoitus aiheutti keskustelua, mikä on hyvä. Mielipiteitä ei voi muuttaa pakottamalla, mutta jos keskustelee, mieluiten hyvässä hengessä, voi herättää vastapuolessa ajatuksia joita ei muuten välttämättä olisi tullut mieleenkään.

Me ollaan vietetty tyttöjen kanssa pari vapaapäivää ystävien tapaamisen ja rennon hengailun merkeissä. Jotenkin tuntuu tällä hetkellä siltä että haluaa vaan pitää noita kahta kainalossa ja halia ja rutistaa niin paljon kuin vain pystyy. En taida olla ainoa äiti jolla sellainen fiilis on viimeaikoina ollut? Onneksi lapset ovat olleet yllättävän suostuvaisia kainalossa pötköilyyn, yleensä kun pitää viilettää tuhatta ja sataa. Tänään olen saanut ainakin miljoona pusua ja halia, ja toinen vieläpä sanoi että ”Mamma, tinä owet minun wakah makkawa.” Eli rakas makkara.

Mä olen mielelläni rakas makkara, se on paras titteli mitä voi olla. Hyvää yötä teille kaikille ihanille <3