Olen saanut ihmetellä uutta violettia tukkaa jo tovin. Se tuntuu niin omalta, että entiseen puolipitkään blondiin ei taida olla paluuta ainakaan ihan äkkiä. Siksi koin tarpeelliseksi hieman uudistaa blogin ulkoasua vastaamaan tämänhetkistä lookiani paremmin. Mä kaipasin väriä, ja kerrankin sain tehtyä ihan itse sellaisen bannerin kuin halusin. Me napattiin nämä kuvat eilen juuri ennen tyttöjen tanssituntia kun sopivan iloinen ja värikäs tausta löytyi ihan vahingossa. Mulle uusi banneri on ihana piristävä uusi alku ja raikkauden tuulahdus.

Toivottavasti tykkäätte muutoksesta! Banneri on myös pikkuisen aiempaa pienempi korkeudeltaan jotta teidän ei tarvitse scrollailla niin paljoa ennenkuin pääsette lukemaan uusia juttuja. Väriä ja kuviota siitä toki löytyy, mutta en mä tiedä, mä kaipasin jotain ihan muuta kuin harmaata ja sieviä kukkia mitä vanhassa oli. Tämä tuntuu sopivalta just nyt, just niin multa.

Päivitin myös blogin kuvausta, sillä ”bloggaavan miehen vaimo” ei ollut kauhean ajankohtainen enää. Kuvaus tulee luultavasti muuttumaan, kunhan löydän jostain aikaa miettiä kunnolla kuvausta niin että kuulostaa fiksulta. Mä en ole koskaan ollut sitä lyhyestä virsi kaunis -tyyppiä, vaan enemmänkin sellainen rönsyilevä kirjoittaja. Siksi on hankala tiivistää kaikkea mitä haluan yhteen pieneen boksiin. Blogi on ottanut askeleen kohti kevättä, ja niin mäkin.

Kuvissa näkyvä Zaran pilottitakki on mun kevään lemppari, se on just eikä melkein. Halusin vihreän pilotin, mutta monet olivat liian räikeiltä väriltään mun uutta hiusväriä ajatellen. Tämä näyttää valosta riippuen rusehtavalta ja khakin vihertävältä ja sävy on sopivan kylmä eikä riitele hiusten kanssa, niinkuin monet muut vihreät sävyt. Tykkään erityisesti musta-kultaisista yksityiskohdista ja siitä että takki on sopivan kokoinen. Vähän reilu muttei liian.

Valkoiset farkut mulla on ollut jalassa viimeksi 15-vuotiaana, vaikka ne muodissa ovat olleetkin uudempaan otteeseen jo pitkään. Nämä polvesta auki olevat löysin takin kanssa Zarasta, ja mä tykkään näistä tosi paljon. Tosin yleensä tummia alaosia käyttävänä mulla on pientä totuttelua siihen että jalat näyttävät ainakin kilometrin lyhyemmiltä kuin yleensä, hah! Kengät löytyi myös sieltä samaisesta Zarasta, tällaiset aika klassiset matalat nilkkurit. Oli kerrankin hyvä reissu Zaraan, ja siis nämä mun uudet lempparilöydöt tein kymmenessä minuutissa. Kuten joku muukin tarkkasilmäinen kommentoi, olen hylännyt mun punaisen Rebecca Minkoffin laukun. Se on niin ihana laukku mä ikävöin sen käyttöä! Mutta hitsi, paloautonpunainen on kyllä sävy joka ei sitten tämän tukan kanssa mätsää yhtään.

Takki ZARA / Paita H&M / Housut ZARA /Korvakorut H&M / Kengät ZARA / Laukku Marc by Marc Jacobs / Kello Marc by Marc Jacobs* / *saatu blogin kautta.

Sen sijaan käytössä on vanha kunnon Marc by Marc Jacobs jonka sain viime äitienpäivänä Otolta. Saapa nähdä sopiiko tämän vuoden tuleva äitienpäivälaukku sitten paremmin uuteen tukkaan. Marc by Marc Jacobsin Double Percy on kyllä ihanan tilava verrattuna Mini Loveen, se on kivaa. Ja kyllä, myönnän että on ihan loskaiset kengät! En ehtinyt putsata niitä ennen näiden kuvien ottoa koska sopiva tilanne tuli ihan yllätyksenä, joten niillä mentiin. Vaan mitäpä sen on väliä, siellä loskapisaroiden alla on ihanat kengät <3

Vaikka tämä viikko on ollut harmaa niin mun fiilis on ihan super värikäs ja keväinen ja pirteä ja ihana! Ja arvatkaa mitä, vaikka meidän esikoinen tuli tänään kipeäksi ja vieläpä sairastui päiväkodissa ollessaan mahatautiin, mä en aio lannistua. Nyt toivotaan vaan että ei tartu koko muulle perheelle, vaikka varmaan tarttuu. Mutta mä en jaksa edes sitä pelätä, kaiken muun hyvän lisäksi vanhemmuus on auttanut mun emetofobiaan. Olen tajunnut sen että vaikka kuinka pelkään niin en voi välttyä, joten parempi vaan hyväksyä se. Jotenkin olen onnistunut järkeistämään tämän itselleni ja siedättämään itseni pois siitä pelosta, ainakin osittain. Ja eihän nyt kukaan voi pelätä omaa raukkaa murupientä joka on kipeänä, mä ainakin haluan vaan että hänellä on parempi olla ja ottaisin mieluummin sen taudin itselleni.

Uusi ulkoasu ja asu ja takki ja tukka ja kaikki hot or not? 😀

Mahtavaa torstaita kaikille!

Lapset alkavat olla jo ihan valmiita kevääseen, ja puhuvat jo joka päivä siitä miten kevät lähestyy, on valoisampaa ja lumet sulavat. Taitavat olla sellaisia auringonkaipuisia niinkuin äitinsäkin. Saatiin Lindexiltä vähän lastenvaatteita jokin aika sitten ja ihanan keväiset kuosit ovat olleet meidän kaikkien mieleen! Tiara on aivan ihastunut uuteen papukaijapaitaansa, sekä röyhelöpolvisiin leggingseihin jollaiset me oltiin itse ostettu vaaleammassa sävyssä jo aiemmin. Lindexin leggingssit ovat ihan mun lemppareita tosi hyvän hinta-laatusuhteensa vuoksi. Ne kestävät hyvänä pesusta toiseen, ja yleensä niistä löytyy kivoja kuoseja ja värejä. Lisäksi mitoitus on kohdillaan meidän pitkäsääriselle esikoiselle, mutta passaa hyvin myös kuopukselle.

Tänä keväänä lastenvaatetrendeistä olen bongannut erityisen paljon collegepaitoja, farkkua, lintuja, kukkia, tiipiitä ja kaktuksia. Tiipiitä ja kaktuksiakin olen hamstrannut, mutta tämä papukaijakuosi on tosi suloinen. Vielä mulla on etsinnässä tytöille välikausivaatteet, sekä sellaiset kaupunkitakit. Juuri tällä hetkellä olenkin Kampin kauppakeskuksessa 3. kerroksessa myymässä meidän vanhoja vk-vaatteita, muita vaatteita ja kenkiä pois, eli sinne siis kipinkapin ostoksille jos kiinnostaa!

Panta Lindex * / Paita Lindex* Leggingssit Lindex* / Kengät Lindex & Crocs* / Aurinkolasit Äidin Ray Ban Clubmasterit / *saatu blogin kautta. Kenkiä piti vaihtaa kuulemma keväisempiin kesken asukuvien, Crocsit olivat jo liian talviset tyttären mielestä

Vk-vaatteista mä en oikein ole vielä päässyt itseni kanssa selvyyteen että minkä väriset / kuosiset / merkkiset ostetaan kun mikään ei oikein ole nyt sytyttänyt. Mahdollisesti kallistun Moloon tai Popiin, kun ne ovat toimineet meillä hyvin tähänkin asti. Lapset saavat kyllä itse valita kuosin / värin kunhan löydetään kivat mallit vain. Kengistä viime syksyiset sopivat ainakin kuopukselle ihan hyvin vielä kun olivat silloin tosi reilut eikä jalka ole kovasti kasvanut, esikoiselle ehkä pitää ostaa uudet. Kumppareita meillä on, mutta kaikki asusteet pitää myös katsoa vielä uusiksi. Kuravaatteet ovat onneksi ok vielä tämän kevään kun ostin nekin reiluina päiväkotiin viime vuonna.

Mä olen aina ihan myöhässä vk-vaatepohdintoineni, mutta aina ollaan tähänkin asti saatu ne juuri sellaisena kun ollaan haluttukin, vaikka ei olla ostettu vielä tammikuun alussa, hah! Saapa nähdä mitä kivaa me tytöille löydetään!

Ihanaa viikonloppua ja toivottavasti törmäillään mahdollisimman monen kanssa tänään Kampin kauppakeskuksen 3. kerroksessa <3

En tiedä johtuuko talvesta vai mistä, mutta koen että tämän violetin tukan kanssa on huomattavasti helpompaa keksiä asuja kuin pari vuotta sitten pastellipinkin tukan kanssa. Ehkä talvella käytän enemmän mustaa, harmaata ja valkoista jotka toki sopivat mihin väriin vaan, tai ei ”ehkä”, vaan käytänkin. Mulla oli silti viikonloppuna päällä myös vaaleanpunainen pipo ja beige takki ja en mä niidenkään kokenut riitelevän kauheasti hiusteni kanssa. Ehkä se on myös asenteesta kiinni? Vaaleanpunainen tukka oli hetken päähänpisto, harkitsematon heittäytyminen joka ei tainnutkaan tuntua yhtään omalta. Violetti tukka on taas melkein puolen vuoden harkinnan tulos, josta pitkään haaveilin ja jota kerkesin miettimään monelta kantilta. Nämä tuntuvat niin multa.

Ja en voi väittää etteikö teidän mielettömän ihana palaute olisi myös rohkaissut mua hiusteni kanssa. Mulla on niistä varma olo. Juuri tämä pukeutumisasia mua jännitti eniten, mutta nyt kun tässä muutaman päivän on totutellut, on huomannut ettei ole mitään sen kummempaa totuttelemista. Hiukset istuvat mun tyyliin.

Puin lauantaina päälleni BikBokin kyljistä avoimen topin, sekä nahkaisen tikatun Bomberin joka on ollut mun luottotakki jo kaksi vuotta. Bomber on kevyesti topattu ja näinä muutaman plusasteen aurinkoisina päivinä se on jo riittävä, etenkin kun lähtee autolla käymään vaan jossain eikä vietä pidempiä aikoja ulkona. Hiukset laitoin rennosti ponnarille vaan, mikä on yksi mun pitkän tukan lempparikampauksia. Ponnari jotenkin freesaa ilmettä tosi paljon, ja tuntuu että kaulakin pitenee ainakin kilometrin kun nostaa hiukset ylös. Tuon topin kanssa mun suurin ongelma on ollut sen korkea kaula-aukko joka ei ole poolokaulus eikä avonainen kaula-aukko eikä mitään fiksua siitä välistä vaan avonaisten hiusten kanssa ihan liian korkealla. Olen suoraan sanoen näyttänyt kaulattomalta. Mutta nyt kun laitoin hiukset kiinni ja pois tieltä, ei kaulakaan näytä sen kanssa niin lyhyeltä.

Ihanaa kun  ilmat lämpenevät ja aurinko näyttäytyy yhä useammin ja useammin, olen nimittäin varsin ihastunut mun joulukuussa ostamiini Ray banin Clubmastereihin ja olen odottanut ihan hulluna että pääsen käyttämään niitä enemmän. Viime viikonloppuna sai ainakin olla arskat päässä jatkuvasti, jes! Kyllä se kevät sieltä tulee!

Takki Sheinside* / Toppi BikBok / Housut Monki / Kengät H&M / Korvikset H&M / Laukku Coach / Arskat Ray Ban Clubmaster / *saatu blogin kautta

Ensimmäinen asu pastellitukassa hot or not? Miten muut pastellihiusten omistajat pukeudutte? Onko jotain väriä mikä teistä on ihan no-no kirkasvärisen tukan/pastellivioletin tukan kanssa?

Mä kävin eilen kampaajalla ekaa kertaa puoleen vuoteen. Ja en käynyt kuulkaas vaan tasoittelemassa latvoja, vaan kuten otsikosta joku ehkä saattaakin päätellä: mulla on ihan uusi hiustenväri. Tämä uusi väri on pitkän harkinnan ja haaveilun tulos. Mä päätin lähteä ulos hius-mukavuusalueeltani (jolla ei aina kuitenkaan ole niin mukavaa), ja kokeilla jotain ihan uutta. Aina mietin että oliskohan se pastelliväri nyt liian radikaali ja voi että ja samaan aikaan olen kuitenkin inhonnut joka päivä peilistä näkynyttä kilometrin juurikasvua ja keltaisia latvoja. Ajattelin että ei se pastelliväri nyt sitä pahempi ainakaan voi olla. Ja niin mä uskaltauduin sanomaan Salon Pepe Åhmanilla työskentelevälle kaverilleni Essille, että haluan pastellivioletit, pitkät hiukset.

Salon Pepe Åhmanilta tarjottiin jo vähän aiemmin minulle vähän pidempiaikaista yhteistyökumppanuutta hiusten osalta, ja kerkesin vielä senkin jälkeen pähkäilemään että uskallanko vai enkö uskalla, moneen kertaan. Nyt on aika tyytyväinen fiilis että kerrankin en ollut nynny ja testasin jotain uutta. Olen myös tosi innoissani nyt kun mulla vihdoin on luottokampaaja, joka patistaa mua käymään käsittelyssä ennenkuin tilanne menee liian pahaksi ks. Ennen-kuvat, hahah. Essi laittaa hiuksia Pepe Åhmanilla Tapiolassa ja Espoon keskuksessa, ja ketjun kampaamoita löytyy myös Tikkurilasta ja Mikonkadulta.

Mun alkutilanne oli siis maantienharmaa tyvi ja kellertyneet latvat, puolipitkä tukka. Hiukset vaalennettiin ja mukana oli tietenkin Olaplex suojaamassa, ja tukka vaalenikin todella hyvin ja ei kärsinyt ollenkaan. Mun hiukset saatiin saman väriseksi pidennysten kanssa, ja sen jälkeen  Essi sekoitteli mielettömän värin jolla ensiksi värjättiin mun oma pää ja sen jälkeen pidennykset. Yllättäen mun omat hiukset, jotka yleensäkin yllättävät, saivat ihan täydellisen värin. Juuri sellaisen jonka halusinkin. Pidennykset sen sijaan (useista aiemmista testeistä huolimatta) eivät yhtäkkiä värjäytyneetkään samanväriseksi kuin mun pää, vaan imaisivat väriä paljon enemmän ja menivät ihan tummaksi. Onneksi Essi sai ne kuitenkin lopulta juuri oikean väriseksi vaikka ne vähän yllättivätkin, ja nyt mä olen mun tukkaan tyytyväisempi kuin moneen vuoteen, ehkä tyytyväisempi kuin ikinä!

B*long -pidennykset* ja BeLonger* -pidennysten hoitotuotteet tarjosi ID Hair, jonka pidennyksiä mulla on ollut aiemminkin silloin kun niitä aktiivisesti käytin muutama vuosi sitten. Pidennykset ovat 45cm pitkät ja kiinni teippikiinnityksellä, joka myös on mulle tuttu juttu. Teipit on mukavan nopea kiinnittää ja helppo irroittaa, ja myöskin muotoilla.

Mulla on teille sellainen huippujuttu, että mainitsemalla varauksen yhteydessä IINAN BLOGI, saatte kaikista kampaamopalveluista Olaplexia lukuunottamatta -10% alennusta maaliskuun loppuun asti. Tämä on aika hyvä alennus ainakin mun mielestä, sillä värit ja muut isommat työt ovat sen verran arvokkaita että tuo alennus tuntuu jo reippaasti. Kampaamoita löytyy tosiaan koko PK-seudulta neljä, ja tämä sama alennus käy niissä kaikissa, kaikille kampaajille. Varauksen voi tehdä joko netissä tai puhelimitse, tsekatkaa lisää Pepe Åhmanin sivuilta. Nyt kannattaa käydä värjäämässä tai leikkaamassa jos on edellisestä käynnistä jo pitkä aika, mulla ainakin oli aivan liian pitkä aika käyntien välissä ja nyt tajusin miten hurjasti uusi kuontalo piristi mua.

Täällä on yksi ihan ylityytyväinen Twilight Sparkle (niinkuin tytöt mua nyt kutsuvat), joka käy vähän väliä ihailemassa tukkaa peilistä ja on ottanut vähän turhan monta selfietä tänään vain katsoakseen vielä kerran miten kivalta tukka nyt näyttää. Mätsätään muuten Oton kanssa kun hänelläkin on se kylmä violetti pää nyt, aika hauskaa! Lapset ovat aivan onnesta soikeana mun hiuksista, päiväkodissakin aamulla esittelivät niitä kaikille, haha. Mitä mieltä te olette uudesta tukasta? On se nyt ainakin parempi kuin vanha eiks vaan!

Meillä on aika rento pukukoodi töissä, jokainen pukeutuu niinkuin itsestä hyvältä tuntuu. Koska mä olen meidän firman toistaiseksi ainoa naispuolinen henkilö, mulla on etenkin aika vapaat kädet, eivät jätkät tule mua neuvomaan pukeutumisasioissa. Viime viikolla valitsin kuitenkin vähän asiallisempaa päälle töihin, kun meidän toimisto muutti uusiin tiloihin keskustan MOWiin, ja en tiennyt minkälaista pukeutumistyyliä tilojen muilta käyttäjiltä löytyisi. Kuluneen viikon aikana on selvinnyt että mä voin edelleen jatkaa tutulla, hyväksi havaitulla linjalla: laittaa päälle ihan sitä mitä haluan.

Silloin kun aloitin työt mä oikein intoilin työvaatteista, haikailin bleisereiden, kynähameiden ja kauluspaitojen perään. Vuoden aikana on kuitenkin tullut huomattua että rennot vaatteet on vaan niin paljon mukavammat. Rakastan kyllä laittautua ja välillä on kiva lähteä vähän fiinimmässä työasussa liikenteeseen, mutta parasta on kun voi ottaa kengät pois ja olla villasukissa ja pehmeässä collarissa ja joustavissa superstretch-housuissa, ja istua miten sattuu.

Mulla tulee myös työpäivinä yleensä aika paljon käveltyä, yleensä n. 3-4km per päivä ja sen takia hyvät kengät on tosi tärkeät. Usein jalasta löytyy tennarit, mutta H&M:ltä reilu vuosi sitten ostetut tolppakorkoiset nilkkurit ovat myös olleet sen verran hyvät jalassa että myös niillä jaksaa kävellä.

Päivän asu / Takki H&M / Jakku Gina Tricot / Kauluspaita ZARA / Housut Gina Tricot / Kengät H&M / Lasit Ray Ban / Laukku  Rebecca Minkoff

Mun vähän siistimpi työasu sisälsi ohuen trenssityylisen mustan jakun, valkoisen epäsymmetrisellä helmalla varustetun kauluspaidan, mustat farkut ja korkeakorkoiset nilkkurit. Hiukset vääntelin lennokkaalle nutturalle minuutissa (kerrankin omasta mielestäni onnistui tämä vahingossa sutaistu kampaus). Päähän Ray Banit ja päälle musta klassinen villakangastakki, siinäpä se. Mun mielestä oikein simppeli ja toimiva perusasu töihin, ja ei nyt niin epämukavakaan kun en sentään farkkuja vaihtanut kynähameeseen.

Tsekatkaas muuten Oton uusi tukka samalla, se on aika päheä vaikka itse sanonkin! Herra luopui kasvatusprojektistaan ja vaihtoi sen hot violet -sävyyn ja tuttuun ja turvalliseen sivu- ja takasiiliin. Mä tykkään ja tyttöjen mielestä isi on myös tosi coolin näköinen. Saattaa ehkä olla että lähitulevaisuudessa mun ja Oton hiukset sopivat yhteen, mutta siitä lisää myöhemmin.

Työasu hot or not? Millaisia työasuja teillä yleensä on?