Hah, sainpas otsikon oikein kun mulle pari kertaa jo kuittailtiin siitä että kun sanaa Lahti taivutetaan, kuuluu D jättää pois vaikka kielioppi mitä väittäisi. Eli joo, lauantai vietettiin Lahessa, tutustuen kaupunkiin, herkutellen ja uusia tyyppejä tavaten. Matkaan lähdettiin koko perhe, sillä olin pyytänyt että saan ottaa perheeni mukaan vaikka päivää ei alunperin miksikään lasten päiväksi järjestettykään, ja meidän muksut olivat ainoita paikalla. Meillä on vaan juuri nyt niin paljon kaikkea, Otolla monta työmatkaa tulossa ja muutenkin yhteinen aika kortilla, joten ajattelin että en halua olla yhtään ylimääräistä sekuntia erossa mun murusista. Onneksi sain ottaa mukulat mukaan, ja saatiin nauttia kivasta päivästä kaikki yhdessä.

Tunnin ajomatkan jälkeen Lahtipäivä alkoi brunssilla Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella keskustassa. Syötiin hyvin ja juteltiin päivän suunnitelmista. Hotellilta löytyi myös oma pöytä gluteenittomia tuotteita, ja muutenkin saatiin navat täyteen herkkua murkinaa. Hotellilta suunnattiin bussilla Pikku-Veskulle, eli Pikku-Vesijärvelle. Siellä pääsi halutessaan kokeilemaan Suppailua Kitetirrin sponsoroimana. Suppailu näytti superhauskalta, pakko päästä vielä kokeilemaan lämpimämpänä päivänä! Sillä aikaa kun osa porukasta suppaili, me käytiin lasten kanssa kävelemässä ja ihmettelemässä lähiympäristöä. Löydettiin sorsavauvoja, pieni leikkipuiston tapainen sekä ulkokuntosali jossa lapset kiipeilivät ja keinuivat sen ollessa tyhjillään.

Lopuksi Otto testasi vielä ihan mieletöntä moottoriskeittilautaa, ja lapset pääsivät sen kyydissä bussille riemusta kiljuen. Ulkoilun jälkeen suunnattiin lounaalle Hello! American Dineriin, missä saatiin burgerit sekä bataattiranskalaisia. Myös täällä järjestyi hyvin gluteeniton ja maidoton burgeri esikoiselle. Hello! American Dinerissa oli mukavan rento tunnelma ja ruoka oli herkullista. Bataattiranuja saa valitettavan harvoista paikoista, onneksi tämä oli yksi niistä!

Dinerista me mentiin iltapäiväkahville Lifestylekauppa Sinne Storeen, missä on siis yhdistetty pieni ja tunnelmallinen kahvila sekä lifestylemyymälä. Myymälästä löytyi mm. Vansia, Adidas Originalsia, Sweet SKTBSia ja muita kivoja merkkejä. Myös miesten kosmetiikkaa oli aika hyvä valikoima.

Viimein oli loppuhuipennuksen aika, eli päästiin tapaamaan Ylex Popissa esiintyneitä artisteja backstagelle! Meidän lapset suunnilleen tärisivät innosta, ja oli se itsestäkin aika mieletöntä päästä tapaamaan mm. Evelinaa ja Antti Tuiskua. Parasta oli että Evelina muisti vielä mut, kun oltiin tavattu pari kuukautta aiemmin Björn Borgin pressissä ja olin kertonut että meidän neiti on tosi kova fani. Nyt Tipa pääsi ihan itse moikkaamaan idoliaan! Teki kyllä muhun aivan mielettömän vaikutuksen se että jollakin on noin hyvä muisti. Evelina on muutenkin todella kiva ja oli aivan ihana meidän lapsillekin. Mun muistikortille tuli joku ongelma ja se lakkasi toimimasta juuri silloin kun Otto yritti ottaa meistä kuvaa, ja sain vaan puhelinkuvia. Niin tyypillistä. Sen jälkeen muistikortti toimi vaihtelevasti loppupäivän, nyt en ole uskaltanut sitä enää käyttää ettei jää muita tärkeitä hetkiä ikuistamatta, vaan olen vaihtanut uuteen.

Artistien tapaamisen jälkeen saatiin vielä kuulla Ylex:n juontajilta sekä mediatoimittaja Nadjalta ja kanavan musiikkipäälliköltä siitä millaista radiotyö on. Oli kyllä tosi mielenkiintoista kuunneltavaa, ja etenkin oli mahtavaa kuulla miten erilaisia juttuja työhön liittyy. Ja toki oli kiva päästä moikkaamaan Nadjaa joka on myös mun kollega täällä Indiedaysilla.

Ylexpop alkoi Antti Tuiskun keikalla neljältä, ja me oltiin Tipan kanssa aivan täpinöissään! Zelda nukahti sopivasti Oton syliin, ja me bailattiin Tiaran kanssa kuin viimeistä päivää. Oli ihan mahtavaa, ja laulettiin vaan yhdessä ja tanssittiin. Tiedän kenestä tulee mulle loistava keikkakamu! Ihmisiä oli paikalla aivan hurja määrä ja tunnelma oli katossaan. Antti piti myös koskettavan pienen puheen siitä, miten ei koskaan kannata lannistua vaan olla rohkeasti oma itsensä. Sitä oli hienoa kuunnella.

Kyllä meillä on Suomessa vaan mahtavia artisteja, jotka kaikesta saamastaan huolimatta ovat niin jalat maan pinnalla kuin olla ja voi, ja niin mukavia. Kiitos paljon Visitlahdelle ja Ylex:lle päivän järjestämisestä ja siitä että meidän lapsia huomioitiin niin mukavasti koko päivän ajan. Toivottavasti myös meidän lapset yllättivät positiivisesti sillä että eivät tarvinneet mitään Hoploppeja viihtyäkseen, vaan kulkivat iloisina ja tyytyväisinä koko päivän mukana.

Oli kerrassaan huippu reissu! Pakko lähteä joskus uudelleenkin Lahteen, etenkin näin kesärajoitusten aikaan matka-aika sinne on tosi lyhyt ja kaupunki oli tosi kiva.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille ja toivottavasti teilläkin oli hauska viikonloppu! <3 PS: Sinä ihana joka moikkasit mua tänään Jumbossa, piristit mun päivää superisti, toivottavasti näät tän!

Meillä oli tänään viimeinkin esikoisen lääkäriaika, jossa juteltiin mahdollisesta maitoallergiasta, laktoosi-intoleranssista ja keliakiasta, ja jonka jälkeen otettiin keliakia- ja laktoosi-intoleranssikokeet. Lääkäri oli maailman mukavin ja kuunteli meitä ja otti tosissaan kyllä kaiken, mutta pakko kai lääkäreiden on aina kyseenalaistaa myös vanhempia. Se tuntuu vaan niin hassulta, että vaikka itse tasan tietää että kyse ei ole ollut noroviruksesta tai muusta vatsapöpöstä kun oireet olivat niin erilaiset (+ meillä oli juuri ollut vatsapöpö viikkoa aiemmin), niin lääkäreille saa sanoa sitä monta monta kertaa ennen kuin he siirtyvät miettimään että mikähän se sitten olisi voinut olla. Mutta tosiaan kun tämä vatsatautipohdiskelu oli käyty läpi, niin päästiin juttelemaan ihan oikeasti näistä jutuista ja lisäksi lääkäri tutki neidin perusteellisesti ja totesi että tällä hetkellä vointi on aivan loistava, hän kasvaa todella hyvin omalla käyrällään ja vatsa oli täysin normaali.

Eli selkeästi tämä ruokavalio on auttanut. Nyt saatiin ohjeeksi palauttaa laktoosittomat tuotteet ruokavalioon kunhan ollaan seurattu vielä viikko ilman gluteenia ja kaikkia maitotuotteita. Sitten seurataan niitä viikko-pari tuleeko oireita, ja jos ei, niin toki voidaan jatkaa niiden laktoosittomien tuotteiden käyttöä. Sen jälkeen palautetaan gluteeni hiljalleen, ja seurataan tuleeko siitä oireita. Toki jos testeissä näkyy selkeästi keliakia, tai laktoosi-intoleranssin mahdollisuus (siitä ei voi saada 100% varmistusta), niin silloin mietitään uudelleen. Maitoallergiaa ei lääkärin mukaan voi testata millään yksittäisellä kokeella, vaan tämä altistaminen on ainoa luotettava tapa sitä testata.

Se ajatuskin siitä että raukka voisi saada uudelleen ne kauheat oireet on ihan hirveä, ja tuntuu kyllä hullulta että vielä 2010-luvulla ei ole löydetty tapaa testata allergiaa muuten kuin pakottamalla pieni lapsi kärsimään kivuista ja pahoinvoinnista. Toki mä nyt olen vain tällainen tavallinen perheenäiti että en varmasti ymmärrä mitään siitä miten hankalaa se allergian löytäminen jostain testinäytteestä olisi, mutta tuntuu vaan kauhealta ettei ole mitään muuta keinoa. Onneksi saadaan vielä viikko mennä näin, ja sitten todella varovasti kokeillaan laktoosittomia juttuja.

*Haalari saatu Polarn O. Pyretiltä.

Tottakai mä toivon että se olisikin ollut vaikka sitä vatsatautia, eikä olisikaan mitään allergiaa millekään, mutta epätodennäköiseltä se tuntuu. Muutos entiseen on niin selkeä tällä nykyruokavaliolla. Toivotaan parasta kuitenkin, ja katsotaan miten tämä tästä etenee. Onneksi Tipa on niin reipas ja ottanut tämän oikein hienosti, ja tänäänkin oli lääkärissä niin reipas ja höpötteli lääkärille vaikka mitä, eikä säikähtänyt edes verikoetta kun mä näytin samalla hassuja kuvia puhelimesta. Hienon nallepuh-tarrankin sai palkkioksi ja se pääsi kunniapaikalle hänen päiväkirjaansa.

Mitäs muuta meille kuuluu kuin päivitystä allergiatilanteeseen? Mä olin tosiaan siellä Startup-tapahtumassa Kaapelitehtaalla sekä eilen että tänään lääkärin jälkeen. Ollaan nautittu helteestä aina iltaisin sen minkä ollaan keretty, mutta mereen ei olla vielä uskaltauduttu uimaan. Mielessä kummittelee Stadikka, sinne on pakko päästä heti kun seuraava lämpöaalto tulee. Ja kyllä me vielä mereenkin mennään heti kun vesi vielä vähän lämpenee, niinkuin ollaan menty joka kesä.

Huomenna me kurvataan jo aamusta aikaisin Lahteen, sillä sain kutsun tulla tutustumaan Lahden kaupunkiin sekä tsekkaamaan YlexPop -konsertin. Otto ja tytöt tulevat mukaan ja meille tulee varmasti oikein mahtava päivä! Mä en ole koskaan käynyt Lahdessa muuten kuin ajanut läpi vaan, joten tosi kiva päästä tsekkaamaan ihan uusi kaupunki. Eikä ollenkaan haittaa nähdä Antti Tuiskua, Eveliinaa ja muita huippuartisteja esiintymässä siinä samalla. Jos olette YlexPoppiin tulossa niin tulkaa nykäisemään hihasta jos näette meitä siellä! Musta on aina niin mahtavaa päästä juttelemaan teidän lukijoiden kanssa ihan livenä, eikä tarvii pelätä että ois outoa sanoa moi, koska mä olen sellainen höpöttelijä ja tykkään siitä kun ihmiset moikkailee! Toivottavasti törmäillään!

Ja ihanaa viikonloppua kaikille <3

Eilen juhlittiin tyttöjen dagiksessa kevätjuhlaa, ja voi miten mä olin ihan tippa linssissä! Siinä missä vuosi sitten keväällä tytöt olivat olleet hoidossa vasta pari kuukautta, eivätkä he vielä uskaltaneet puhua kauheasti ruotsiksi, tänä keväänä molemmat olivat innoissaan jo etukäteen ja esiintyivät ihan siinä missä muutkin. Innokkaina, ylpeinä itsestään ja rentoina. Jopa meidän kuopus joka härkäpäisellä luonteellaan ei aina ole kovin halukas tekemään niinkuin pyydetään (huomatkaa kenkä- ja sukkavalinta joka hänen mielestään oli kevätjuhla-asuun parempi kuin kultaiset sandaalit), esiintyi aivan täysillä, teki kaikki liikkeet ja osasi laulut ja lorut.

Juhlasalissa oli hikisempää kuin heinäkuisessa ruuhkametrossa, (tai toukokuisessa, näillä säillä) mutta aistittavissa oli kyllä niin ylpeä ja ihana tunnelma. Niin mahtavia mukuloita kaikki! Eniten mua hämmensi se, että ensi keväänä se on meidän esikoinen joka laulaa goodbye och adjö ja siirtyy eskariin, apua apua apua! Kyllä tuntuu ihan hullulta että siitä on muka pian viisi vuotta kun mä tulin äidiksi. Viisi vuotta sitten me odotettiin malttamattomina rakenneultraa Oton kanssa ja yritettiin arvailla tuleeko meille tyttö vai poika, aww! Ja nyt istuttiin kevätjuhlassa katsomassa meidän kahta neitiä, niin hurjaa.

Syksyllä molemmat tytöt vaihtavat jo isompien ryhmiin päiväkodissa, Zelda Tiaran entiseen ryhmään ja Tiara viisivuotiaiden ryhmään. Tosi haikeaa ja jännää! Onneksi päiväkodin kaikki ryhmät ohjaajineen ovat ihania ja pieniä ja kotoisia, ja kaikki tuntevat toisensa jo entuudestaan, joten sinällään ei pelota muutos ollenkaan. Haikeaa se on siksi että meillä ei ihan oikeasti ole enää sitten virallisestikaan mitään pikkuisia kotona, kun kuopuskaan ei ole enää pienten ryhmässä. Nyyhkis!

Tänään oli muuten myös tyttöjen viimeiset tanssiharjoitukset ennen lauantain kevätnäytöstä, ja mä en kestä mitä söpösiä me päästään muutaman päivän päästä katsomaan. Tytöt laskevat jo öitä siihen että pääsevät esittämään paratiisilintuja, pohtivat kuumeisesti esiintymisasuja ja harjoittelevat liikkeitä kotonakin. Tämän päivän harjoitukset sujuivat ihanasti ja mulla on sellainen villi veikkaus että lauantainakin vierähtää muutama kyynel silmäkulmaan. Olen sanonut sen ennenkin, mutta kyllä äitiys on ainakin mulla saanut kyyneleet, ja nimenomaan onnenkyyneleet, virtaamaan niin paljon useammin kuin ennen. Se on ihanaa, mutta myös vähän huvittavaa.

Nyt tämä itkupilliäiti menee nukkumaan ajoissa, ja jatketaan huomenna sitten! Ohjelmantäyteinen alkuviikko alkaa olla paketissa, ja huomisen työpäivän jälkeen pääsen uppoutumaan kunnolla meidän lomatunnelmiin ja kuviin. Loppuviikosta luvassa siis niitä lisää!

Ihanaa keskiviikkoiltaa kaikille <3

Eilen vielä nautittiin vikasta lomapäivästä, ja tänään ollaankin sujahdettu täysillä takaisin arkeen. Onneksi ihan mielettömän kaunis kesäsää on hellinyt meitä ja tehnyt kotiinpaluusta huomattavasti miellyttävämpää kuin mitä se olisi ollut esimerkiksi perinteisillä juhannuksen +12 asteella. Paettiin eilen matkatavaroiden täyttämää kotikaaosta Linnanmäelle Emilian, Topiaksen ja lasten kanssa ja vietettiin hauska iltapäivä yhdessä. Lapset juoksivat laitteesta toiseen ja me aikuiset saatiin vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa. Käytiin viime kesänäkin yhdessä Lintsillä, ja tästä voisi kyllä ottaa sellaisen jokakesäisen perinteen, vai mitä, Emilia?!

Maanantaiaamu alkoi aikaisin, ja päiväkodin kautta menin töihin. Tiaralle pitää olla omat eväät nyt aina jos päiväkodissa on jotain gluteenia tai maitoa sisältävää ruokaa, ja veinkin hänelle evästä sinne. Onneksi päiväkodissa oltiin tosi tosi ihania ja huomioivia  ja kaikki mitä vaan voi antaa Tipalle tulee nyt päiväkodin puolesta siihen asti että saadaan ne tulokset testeistä, sen jälkeen tietysti kaikki muutkin ruuat erikoisruokavaliota noudattaen. Vaikka meillä ei vielä todistusta olekaan niin päiväkodissa alettiin jo järjestää asioita ja tekemään tilauksia.

Menomatkalla Mallorcalle, lentokoneessa, Tiaralle tuli uudelleen samanlainen kipu- ja pahoinvointikohtaus kuin aiemmin samalla viikolla, ja me säikähdettiin tietysti pahanpäiväisesti. Neljän tunnin lennosta ensimmäiset 3,5 tuntia meni samalla tavalla kuin taannoinen yö sairaalassa, kivusta kieriskellen ja pahoinvoiden, mutta onneksi viimeisen puolen tunnin aikana neidin olo helpotti vihdoin ja koneen laskeuduttua hän jo oli heti lähdössä uimaan. Me jätettiin tuon jälkeen ihan kaikki maitotuotteet gluteenin lisäksi pois, ja sen jälkeen kaikki oireet ovat hellittäneet. Eli vahvasti nyt epäilen että kyseessä on sitten se maito, kun lääkärin neuvoa noudattaen pelkän laktoosin ja gluteenin pois jättäminen ei vaikuttanutkaan mitenkään pysyvästi.

Viikko ja kaksi päivää ilman maitotuotteita, ja hän on kuin uusi neiti. Niin pirteä, hyvinvoiva ja mahakaan ei ole ollut kertaakaan kipeä tai turvonnut. Sitten kun diagnoosi varmistuu, niin otetaan pikkuhiljaa takaisin ruokavalioon ne ainekset joille hän ei olekaan allerginen, eli luultavasti viljat. Mutta tosi hyvin hän on ymmärtänyt ettei voi syödä nyt niitä tai maitotuotteita, ja hyvin ollaan löydetty korvaavia tuotteitakin. Neiti ei ole joutunut luopumaan mistään lemppareista, gluteeniton mysli menee mantelimaidon kanssa ja gluteeniton pasta on ihan yhtä hyvää.

Lisää Mallorcakuulumisia tulee kunnolla heti kun mulla on parempi hetki keskittyä, mä en halua nimittäin sekoilla tai höpötellä mitään turhanpäiväistä vaan jakaa kaikki ne lomamatkahetket juuri niin ihanina kuin ne olivat. Siksi maanantai-iltana, työpäivän ja kolmen tunnin varaston tyhjentämisen jälkeen mulla riittää aivokapasiteettia juuri tällaiseen höpöttelyyn, ja jätän ne paratiisikuvat paremmalle päivälle. Mutta hei, nyt on 90% tyhjempi varasto kuin vielä muutama tunti sitten, kiitos Oton joka kantoi kaiken ulos, ja meidän taloyhtiön joka tilasi vaihtolavan kevään kunniaksi pihalle. Ja löysipä moni meidän vanha huonekalu, vaate ja lelu jo uuden kodinkin kun naapurit kävivät tsekkailemassa lavaa. Mahtavaa!

Ihanaa olla takaisin tohinassa ja touhussa, tunnen olevani ihan elementissäni vaikka lomailu ihanaa olikin. Huomenna on tyttöjen kevätjuhla enkä malta odottaa että näen heidän esityksensä<3 Ottokin tuossa juuri silittää hiki hatussa Zeldan mekkoa juhlaa varten, ja hoitajien lahjat on paketoituna. Huomisesta tulee varmasti kiva päivä.

IHanaa alkanutta viikkoa kaikille <3

Olen mukana Indiedaysin ja Nokian panimon kampanjassa, jossa testattiin uusia sun’n ginger beer & sun’n cream soda -virvoitusjuomia. Lähdin innolla mukaan, sillä jo ennen kampanjan alkua mun pari kaveria oli hehkuttanut kyseistä kermalimua facebookissa, ja halusin päästä maistamaan. Kampanjan myötä me saatiin hillitön kasa limpparia juotavaksi, ja mulle tuli mieleen että haluan jakaa tämän limun maistelun ilon ja lähteä kaveriporukalla piknikille. Sovittiin piknik-päiväksi helatorstai, sopiva ylimääräinen vapaa keskellä viikkoa, mutta ei osattu arvata että saataisiin ihan niin loistavat säät piknikin ajaksi. Olin ihan varautunut etukäteen siihen että puistossa pitäisi kärvistellä takit päällä – mutta vielä mitä, siellähän me oltiin aivan kesäisissä meiningeissä.

Tämä olikin kiva tapa aloittaa kesä, yhdessä läheisten ystävien kanssa piknikillä hyvästä ruuasta ja virvoitusjuomista nautiskellen. Sun’n cream soda ja Sun’n ginger beer ovat saaneet inspiraationsa jenkkiklassikoista, ja sen kyllä huomaa sillä mielestäni kumpikaan ei maistu miltään perinteiseltä suomalaiselta limulta. Vaniljanmakuinen cream soda maistuu kermaiselta ja ihanan pehmeältä, ja inkiväärillä maustettu Ginger beer on tosi raikas. Jos laittaa silmät kiinni ja aurinko sattuu hellimään kasvoja, voi melkein kuvitella olevansa jossain Malibu beachilla, haha.

Meidän kaveripiiri on levittäytynyt ympäri Pääkaupunkiseutua siihen malliin, että yhteisten treffien sopiminen, varsinkin isolla porukalla, on usein rakettitiedettä. Ei se pelkkä välimatka, mutta kaikkien erilaiset työt, koulut ja elämäntilanteet vaikuttavat ja joskus on melkein mahdotonta löytää sopiva päivä kaikille. Siksi täytyy olla super onnellinen että saatiin nauttia tästä upean kesäisestä päivästä monen rakkaan ihmisen kanssa. Viihdyttiin puistossa monta tuntia höpötellen, jalkapalloa pelaten, ja herkuista ja virvoitusjuomista nauttien. Mikäs sen parempaa! Herkkuja tuotiin kaikki paikalle tasapuolisesti, ja tarjolla oli mm. sitruunamarenkipiirakkaa, pähkinöitä, juustoja, patonkia, tuorejuustoja, guacamolea, ruisnachoja, viinirypäleitä, karjalanpiirakoita ja pikkupullia. Kyllä saatiin mahat täyteen.

Tämä keskipäivän piknik oli alkoholiton, mutta nämä virvoitusjuomathan sopisivat hyvin myös drinkkipohjaksi erilaisiin kesän juhlajuomiin kuten booleihin. Itse olen ottanut ginger beeriä myös saunajuomaksi, toimii siinäkin roolissa paremmin kuin hyvin. Yksi vika näissä juomissa kyllä on:  ne on ihan liian koukuttavia, ja tähän voivat kuulemma yhtyä kaikki kaveritkin.

Nokian panimo on pieni ja symppis panimo nimensä mukaisesti Nokialta, joka herkullisten virvoitusjuomien lisäksi panee olutta. Koko yrityksen tarina löytyy heidän nettisivuiltaan, ja käykää ihmeessä kurkkaamssa heidän vasta avatut FB-sivunsa myös.

Ihanaa päivää kaikille, nauttikaa auringosta <3