Terveisiä meidän kahdelta pieneltä tontulta torstaipäivään! Me kuvattiin tuossa yksi päivä vähän tonttukuvia, kun halusin kokeilla erilaisia juttuja tulevaa blogijoulukalenteria varten. Tonttutytöt tonkivat innoissaan rekvisiittaa joulukoristelaatikosta, ja naureskelivat kuinka koristenauhat kutittivat varpaita. Nämä nyt eivät ole varsinaisesti sitä mitä hain, kun tavoitteena olivat värilliset kuvat, mutta ei se mitään, tytöt on söpöjä aina. Ja en voi olettaa onnistuvani heti keinovalon kanssa, kun yleensä kuvaan aina luonnonvalossa eikä mulla ole mitään kokemusta jouluvalojen tuomisesta kuviin mukaan. Harjoittelemalla varmasti oppii paremmaksi ja saa värien sävyt kohdilleen.

Tytöt laskevat jo öitä siihen että saavat avata omista joulukalentereistaan ensimmäiset luukut. Onneksi ei ole enää pitkä aika! Ja mäkin kyllä haluan oman joulukalenterin, pitää käydä ostamassa mullekin joku suklaakalenteri vielä ennen maanantaita että saa äidillekin pientä piristystä pimeisiin joulukuun aamuihin.

Me ollaan oltu ihan kotosalla tänään ja rakenneltu Lego Friendseillä aamusta asti, yritetään saada kaikki sarjat kasaan ennenkuin Otto tulee kotiin töistä. Ihan parasta! Kuopus vaan on vähän eri mieltä tästä kasaamisesta ja meiltä jotenkin kummasti esikoisen kanssa aina puuttuu juuri sellainen pala mitä tarvittaisiin, kun Zelda on tarvinnut niitä omiin rakennelmiinsa. Mutta hauskaa on ollut, tätähän tämä on kun toinen on isompi ja pikkutarkka ja toinen on vähän pienempi ja suurpiirteisempi, haha.

Meidän päättäväinen kuopus on myös alkanut entistä päättäväisemmäksi ja häneltä tulee kyllä niin hassuja juttuja taas jatkuvasti että on vaikea pitää pokkaa. Hän esimerkiksi tuli tänään itse mun kainaloon kun istuin tuolilla ja sanoi sitten kovin painokkaasti mulle että ”ÄITI, ET VOI TULLA NOIN LÄHELLE!”. En kestä, mikä pieni ketku!

Tämä viikko on mennyt jotenkin ihan hujauksessa, huomenna on muka jo perjantai! Tänään mä suuntaan hetkeksi illalla kaupungille rentoutumaan mun kaverin Jemmin kanssa, kun mennään pariksi tunniksi shoppailemaan ja kahville. Tulee kyllä niin tarpeeseen, en muista edes milloin olen viimeksi käynyt yksin jossain muualla kuin töissä. Ihanaa mennä vähän pyörimään keskustaan ja höpöttelemään ja ehkä löytämään jotain kivaa! Ainakin uudet aurinkolasit ajattelin ostaa itselleni (näin superhyvään sesonkiaikaan) kun voitin silloin Indiedays Blog Awardseissa Instrumentariumin lahjakortin, enkä tarvitse silmälaseja. Pitää käydä katsomassa jos löytäisin jotkut kivat arskat, vaikka marraskuun loppu ei ehkä se otollisin aika tarjonnan kannalta olekaan.

Loppuviikon aikana luvassa vielä ainakin päivän asua, helppo ja yliherkullinen leivontavinkki, kuulumisia ja pikkujouluja! Ja tietty kaikkea muutakin kivaa mitä me nyt keksitään.

Ihanaa torstaipäivää kaikille<3

Me vähän herkuteltiin eilen illalla ihan muuten vain, ja tein tämän joulukauden ensimmäiset vuohenjuusto-viikunahillotortut. Otolle olin luvannut jo pari viikkoa sitten tehdä niitä, mutta se on vaan jäänyt joka ilta vaikka ainkeset on odotelleet kaapissa. Onneksi sain vihdoin aikaiseksi! Vuohenjuusto ja viikuna on vaan niin täydellinen suolaisen ja makean yhdistelmä, ja ne maistuvat tosi hyvältä yhdessä glögin ja lehtevän torttutaikinan kanssa. Kolmesta ainesosasta saa helpon ja maistuvan herkun joulukauteen jota voi tarjota niin vieraille kuin puputtaa vaikka koko pellillisen itse, niinkuin mun teki eilen mieli tehdä. En sentään tehnyt, vielä on muutama torttu jäljellä!

Nämä tortut maistuivat lapsillekin, mutta vuohenjuusto on muutenkin heidän herkkuaan niin en ihmettele. Tuoreet viikunat olivat vähän liian jänniä herkkuja kuulemma, mutta tortuissa ollut hillo maistui oikein hyvin. Kokeilin taas vähän erilaista torttumuotoa, ja tuo olikin tosi helppo tehdä tuo vinoneliö. Torttujen kanssa me aikuiset herkuteltiin tuoreella vuohenjuustolla ja viikunoilla, ja lapset sitten appelsiineilla ja ihanan punaisilla jouluomenoilla. Lapsetkin saivat maistaa glögiä, ja se oli kuulemma tosi hyvää. Mä olen aina vaan ostanut niitä valmiita pahvitölkkiglögejä, mutta mua kiinnostaa kauheasti tehdä itse jotain herkullista joulujuomaa, ja siksi kysynkin teiltä vinkkiä! Oletteko tehneet itse glögiä tai jotain muuta jouluista juomaa? Ja nyt siis ihan alkoholittomista puhun, sellaisesta mitä voi tarjota lapsillekin jos heille vaan maistuu. Musta on ihana aina kokeilla kaikkea uutta ja herkkua!

Vuohenjuusto-viikunahillotorttujen ohje on siis simppeli : kaksi pakettia torttutaikinalevyjä, 1 prk viikunahilloa ja 1 pötkö vuohenjuustoa. Juusto n. 0,5cm paksuisiksi viipaleiksi, 1 viipale per torttu ja päälle lusikallinen hilloa. Uunissa 225:ssä asteessa 10-15min.

Ihanaa keskiviikkopäivää kaikille <3

Se hetki, kun Aleksanterinkadun valot syttyvät marraskuun toisiksiviimeisenä sunnuntaina on joka vuosi vaan yhtä taianomainen. Väkijoukko kohahtaa ja kiljahtelee innoissaan, ja aplodit raikuvat. Kun valot ovat syttyneet alkaa jännittynyt odotus: milloin joulukulkue saapuuu omalle kohdalle. Lapset heiluvat omilla paikoillaan ja silmät loistaen odottavat ja odottavat. Ihmiset tungeksivat ja hyörivät. Vihdoin ensimmäinen poliisiauto kurvaa kohdalle, nyt se alkaa!

Sieltä saapuvat poliisiautot, paloautot ja tontut. Nallet, jääkuningatar ja ihanat basset houndit omistajineen. Se jättimäinen lahjapaketti, Kansallisoopperan upeat balettitanssijat ritareina ja jääprinsessoina. Seuraa pieni tauko, ja sieltä se tuttu jättimäinen poro viimein alkaa näkymään. Poron takana tulee iltapäivän odotetuin tyyppi, joulupukki reessään kera joulumuorin ja tonttujen. Pitkään odotettu paraati on ohi yhtä nopeasti kuin se on alkanutkin. Joulun odotus on virallisesti alkanut.

Helsingin keskusta on joulunaikaan niin kaunis, että jopa lapsuudenmaisemiinsa Kauniaisiin haikaileva aviomieheni sanoi tänään, että ymmärtää miksi rakastan keskustaa niin paljon, ja mikä mua siinä inspiroi. Joulukellot, joulukuuset ja valoköynnökset, tuhannet pienet tuikkivat lamput. Voi kun jouluista Helsinkiä voisi purkittaa, ja fiilistellä niinä jääkylminä kevätaamuina, kun kesään on vielä liian pitkä matka, mutta jouluun vielä pidempi. Joulunaika on toivoa täynnä.

Ennen joulukadun avajaisia me käytiin Stockmannilla morjenstamassa pukkia lasten kanssa, ja ihastelemassa joulumaailman koristeita. Tytöt uskaltautuivat vaihtamaan pari sanaa pukin kanssa, ja esikoinen antoi pukille omaksi aamulla taiteilemansa piirustuksen. Pukki oli otettu.

Sen jälkeen piipahdettiin Fazerin pikkujouluissa World Trade Centerissä, missä oli suklaatastingia, jouluvalokuvausta ja ihana joulupukin paja. Joulupukin pajassa sai lähettää suklaayllätyksiä, jotka sai itse paketoida paikanpäällä ja lähettää postitontun kautta rakkaille ihmisille. Me lähetettiin tyttöjen kanssa sekä heidän isovanhemmille, että mun mummulle ja papalle Ouluun. Tytöt valitsivat lahjapaperit, narut ja askartelivat itse kortit. Me kirjoitettiin Oton kanssa osoitteet paketteihin, ja tytöt saivat itse ojentaa ne postitontulle. He olivat aivan innoissaan.

Ihanan jouluisa päivä. Nytkin mä tässä kirjoitellessa syön piparia, ja juon Lidlin pahvitölkkiglögiä, joka on muuten mun lemppari valmisglögi.

Eilen käytiin tosiaan Stockmannilla, uuden Hamley’s -lelukaupan kutsuvierasavajaisissa. Mä kävin Hamley’silla ekan kerran ikinä tänä vuonna, Harrods’illa meidän Lontoon reissulla viime kuussa. Lelukauppa vei jo silloin mun sydämen ja mietin vaan miten ihana olisi tuoda lapset sinne ja miten paljon kaikkea jännää siellä oli, kaikkea muutakin jännää kuin ostettavia leluja. Hamley’s poikkesi muista näkemistäni lelukaupoista siinä että siellä oli paljon muutakin tekemistä kuin vain ostamista. Leluvalikoima on todella laaja, tarjolla on tottakai sitä peruskampetta mitä on jokaisessa lelukaupassa, mutta myös paljon Hamley’sin omia merkkejä ja sellaisia tuotteita mitä ei ole ennen saanut Suomesta.

Melko pian meidän Lontoon reissun jälkeen sain kuulla että 255-vuotias Hamley’s tulee myös Suomeen ja innostuin heti, ihan huippua. Juuri jotain tällaista olen Stockmannille kaivannutkin, jotain eksklusiivista mitä ei muualta Suomesta ole saatavilla. Ja hei, kerrankin meillä on jotain ennenkuin ruotsalaisilla, sieltä ei nimittäin vielä Hamley’sia löydy.

Yllätyin siitä miten kohtuuhintaisia kaikki lelut eilen näyttivät olevan, sillä Lontoossa tietenkin oli Lontoon lisä kaikessa päällä ja siellä Hamley’s tuntui kalliilta. Eilen taas huomasin toistelevani miten edullisia monet jutut olivat, esimerkiksi Play-Dohin muovailuvahasetit näyttivät olevan Hamley’silla samoissa hinnoissa kuin meidän lähi-Lidlissä. Setit olivat vaan vähän erikoisempia kuin siellä, tuo My Little Pony taitaa päätyä meidänkin pukinkonttiin.

Avajaisissa oli tarjolla glitter-tatuointien tekoa, ilmapallotaiteilija, erilaisten lelujen testausta ja taikuriesitys, ja tietysti huippu paraati joka alkoi juuri ennenkuin Hamley’s avattiin kaikille. Myös ihanan pehmoiset Hamley- ja Hattie -nalle oli siellä tavattavissa. Lähdettiin kotiin siinä vaiheessa kun Hamley’s avautui yleisesti, sillä sinne tuli sellainen kävijäryntäys että huh! Mutta luulenpa että mennään sinne vielä uudelleen ostoksille tässä ennen joulua, niin paljon kaikkea ihanaa siellä oli. Ehkä me käydään siellä samalla kun piipahdetaan Stockmannin Argos-hallin joulumaailmassa, joka houkuttelevasti näkyi Hamley’silta myös.

Ihanaa ja aurinkoista lauantapäivää kaikille! Ehkä mekin saataisiin jo ensilumi tänään? 😉

No eilen vietettiin jo Miestenpäivää, mutta tänään oli tietenkin Lapsen oikeuksien päivä. Syvällisemmin kirjoitin päivän merkityksestä meidän perheessä jo viime vuonna, lisää voi käydä lukemassa täältä jos haluaa. Tänä vuonna mä keskityn tässä postauksessa hauskanpitoon, sillä sitä tämä päivä oli alusta loppuun. Me sovittiin jo heti aamulla, että tänään lapset saavat päättää kaikesta (tietysti järjen rajoissa, mutta kuitenkin). Meillä on ollut näitä päiviä ennenkin, mutta tänään oli oikein täydellinen ajankohta viettää lasten päivää ihan kirjaimellisesti.

Aamulla lapset valitsivat itse aamiaisensa, ja sen jälkeen pidettiin legonrakennustalkoot. Rakennettiin duploista maatila, Tuhkimon linna, Lentsikat-leffan lentokenttä (?) ja heppatalli. Niihin sai jo hyvin kulumaan aikaa, niin ei lähdetty enää edes yrittämään kaikkia hankalampia legoja. Oli kyllä hauskaa kaataa koko iso säkki lattialle ja katsoa ohjeita ja kasata legoja niinkuin ne oikeasti ”kuuluu” kasata, kun yleensä me vain rakennellaan mitä mieleen juolahtaa.

Lounaaksi oli tietenkin makaronilaatikkoa, niinkuin melkein aina silloin kun lapset saavat valita ruoan. Ruoan jälkeen oli kauneussalongin vuoro. Ensin me laitettiin toistemme hiuksia. Kokeiltiin erilaisia lettejä ja nutturoita kaikille ja tytötkin saivat kammata mun tukkaa.

Sen jälkeen me sitten pidettiin meikkaustuokio, josta itseasiassa kuvattiin videotakin. Video tulee osaksi joulukalenteria (paljastuksia paljastuksia!), mutta tähän postaukseen napattiin kuitenkin jo kuvat kauniista lopputuloksesta. Ensin tytöt saivat meikkailla mut, ja sen jälkeen sitten Tiara meikkasi ensin Zeldan ja sitten vielä itsensä. Ihan huiput meikkaukset tuli kyllä. Melkein voisin vielä paljastaa, että tytöt kertoivat tehneensä mulle ”perusmeikin”, siis kuulemma arkimeikin joka sopii hyvin kotikäyttöön, mutta jossa ei saa astua ovesta ulos. Mitäs te olette mieltä?

Meikkihetken jälkeen käytiin suihkussa, ja tytöt saivat leikkiä barbeilla ja barbien uima-altaalla sillä aikaa kun mä laitoin tehohoitonaamion hiuksiin. Pestiin meidän hienot meikkitaideteokset pois että kehdattiin sitten lähteäkin johonkin. Suihkun jälkeen oli jo aika laittautua iltaa varten, sillä Otto tuli hakemaan meitä töistä päästyään, suuntana Stockmann ja uuden upean Hamley’s lelukaupan Vip-avajaiset.

Avajaisista mä kerron lisää huomenna, mutta täytyy vielä kertoa että meillä oli ihan huippu kotimatkakin: Juuri kun oltiin melkein kotona, me nähtiin vielä läheisen kauppakeskuksen mieletön ilotulitus joulunavauksen kunniaksi. Tytöt totesivat siinä sitä ilotulitusta katsellessaan että tämä oli paras lastenpäivä ikinä kun he saivat vielä oman ilotulituksenkin. Oli se aika mahtava päätös päivälle, juuri sopivan mahtipontinen. Ja hei, eikö olekin mielettömän kaunis Helsinki valoineen näin marraskuisena pimeänä iltana?!

Ihanat lapset ja ihana päivä, mä en vaan kestä miten  iloiseksi he tulevat niin pienistä jutuista. Päivä oli ilmeisen jännittävä, sillä molemmat nukahtivat alta aikayksikön silmät ummistettuaan. Mä en voi sanoin kuvailla, miten hyvältä tuntuu nähdä kuinka onnelliseksi omat lapset tulevat tällaisista päivistä. Siitä tulee itsekin onnelliseksi, ja tottakai on muutenkin hauskaa hullutella ja antaa heidän päättää välillä kaikesta.

Mahtavaa perjantaita kaikille <3