Meidän joulupöytä 2019

22.12.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin ja Indieplacen kanssa.

Kuten aiemmin kirjoitinkin, meidän joulupöytä on yhdistelmä vanhoja perinteitä mummon jouluresepteistä ja lapsuuden jouluista, Oton perheen jouluruokaperinteitä, itse luotuja jouluperinteitä oman perheen joulupöydistä vuosien varrelta, sekä uusia tuttavuuksia, joita yleensä testataan ainakin 1-2 erilaista joka joulu. Sellainen sopiva sekametelisoppa, jossa on jokaiselle jotakin (yleensä kaikille kaikkea). Me huomioidaan joulupöydässä toki myös lasten toiveet. Ymmärrän täysin, että osa jouluruuista ei vaan ole heille mieleen, toisaalta yksi meidän lapsista taas on suuri jouluruuan ystävä, joka nauttii kovasti ihan kaikista ruokalajeista. Tämäkin hieman vaihtelee vuosittain, sillä lapset kasvaa ja makuhermot kehittyy.

Mulle tärkeintä jouluruuassa on se, että siinä on huomioitu jokaisen ruokailijan toiveita jollain tavalla. Meitä on iso porukka, joka viettää joulua yhdessä ja haluan, että jokaisella on sitä omaa jouluruokalempparia saatavilla. Joulu on merkityksellinen ja rakas juhla meille kaikille, joten on myös ihan prioriteetti, että joulu tuntuu siltä omalta joululta, eikä jonkun toisen. Siksi mulle on niin tärkeää sisällyttää kaikkien toiveet menua suunnitellessa. Ruoalla on ainakin mulle iso vaikutus siinä, miltä koko joulu tuntuu.

Tänäkin vuonna aloitettiin menun suunnittelu kysymällä kaikilta joulupöytään tulevilta, että mitä he ehdottomasti haluavat mukaan joulupöytään. Kaikilla oli joku toive, joka otettiin mukaan. Suurin osa toiveista on tietty sellaisia, joita kaikki haluavat joulupöytään, mikä tekee tästä kuitenkin helppoa.

Meidän joulumenu 2019

Alkuruuat

Graavilohi 

Graavisiika

Mädit + smetana + punasipuli 

Valikoima erilaisia herkkusillejä 

Saaristolaisleipää

Brie-granaattiomenasalaatti

Sienisalaatti

Savuporoterriini

Pääruuat

Joulukinkku & kinkun kastike

Kaneli-hunajajuurekset

Bataattivuohenjuustolaatikko

Imelletty perunalaatikko

Lanttulaatikko

Hernetuutinki

Jälkiruoat

Puolukkajäädyke

Juustotarjotin & tapakset 

Itsetehty glögi

Alkupalapöydässä mun suvun jouluruokia on oikeastaan vain graavilohi ja sillit. Niitä kuului myös mun lapsuuden joulupöytiin sukulaisten luona. Oton suvun puolelta tulee laaja ja runsas kalapöytä, joka itse aattoillan ruokailussa taitaa nykyisin olla se ”pääjuttu” vaikka alkuruokien puolelle lasketaankin. Itse ollaan Oton kanssa tuotu joulupöytään monta uutta herkkua: sienisalaatti, savuporoterriini ja saaristolaisleipä. Lisäksi alkupalapöydässä on kiva testailla uusia reseptejä joka vuosi. Tänä vuonna me testattiin jo etukäteen Brie-granaattiomena-salaattia K-ruoan sivuilta ja se oli niin herkullista, yksinkertaista ja raikasta, että todellakin päätyy joulupöytään.

Bongasin tuon savuporoterriinin reseptin K-ruoka-sivuilta kun asuimme vielä vanhassa kodissa neljä vuotta sitten. Sen jälkeen kun tein sitä ekan kerran, Otto on ehdottomasti halunnut sitä joulupöytään joka vuosi. Se on kyllä munkin mielestä todella hyvää, vaikka en kehtaa liikaa sitä ikinä ottaa, että mr. Hyttiselle jää siitä riittävän iso osa herkuteltavaksi.

Mun mummun reseptit näkyvät eniten pääruuissa. Joulukinkku ja perinteinen super-maukas kastike kinkun nesteestä, sinapista ja omenahillosta valmistetaan mummun ohjeilla, samoin kuin imelletty perunalaatikko ja lanttulaatikko. Meidän suvun joulupöytien signature-resepti on ehdottomasti Hernetuutinki, joka on paksua kuivatuista herneistä keitettyä hernemössöä. Se on vaan niin älyttömän herkullista kaikkien jouluruokien kanssa. Se sattuu myös olemaan meidän lasten jouluruokatoive numero 1! Porkkanalaatikko me ollaan jätetty pois, kun huomattiin, että sitä jäi aina yli tosi reippaasti. Ei haluta aiheuttaa ruokahävikkiä, joten joulupöydässä on pidetty vain ne ruuat, jotka varmasti tulee syötyä.

Sen tilalle joulupöytään on tullut meidän oma ruokaperinne, eli bataatti-vuohenjuustolaatikko, joka on mun suosikkilaatikko. Joulupöydän ruokia syödään niin aattona kuin vielä joulupäivänä ja tapaninakin. Tänä vuonna testattiin myös herkullisia kaneli-juureksia, jotka toimisivat hyvin myös joululaatikoiden korvaajana, jossa kuitenkin on samaa henkeä. Nekin olivat ihan tajuttoman hyviä ja saivat paikan meidän joulupöydästä!

Jälkkäriperinnettä meillä ei ennen ollut, lähinnä vain pipareita ja konvehteja (ja mun lapsuudessa sekametelisoppaa, jonka ystävä en itse oikein ollut. Oton suvun puolelta on kuitenkin tullut ihan hullun hyvä puolukkajäädyke, jota Oton sisko aina jouluna tekee. Se on niin raikasta ja hyvää, että sitä pitää ehdottomasti aina saada runsaan jouluaterian jälkeen. Myöhemmin illalla herkutellaan vielä juustoilla ja hilloilla, sekä tapaksilla. Yritetään valkata juustopöytään mahdollisimman monta kotimaista juustoa ja kaveriksi sesongissa olevia hedelmiä, kuten persimoneja.

Rakastan kokata jouluruokia yhdessä Oton kanssa, se on yksi ihanimmista perinteistä, joita meillä yhdessä on. Se on ihanaa aina menun suunnittelusta (aina mummun reseptien lisäksi K-ruokaa apuna käyttäen) aina kauppareissuun asti. Viime vuosina joulupöytää kasatessa yhä enemmän on mietityttänyt myös ruuan alkuperä. Yritetään ostaa mahdollisimman paljon luomua, kotimaista ja lähellä tuotettua. Valitaan ulkomaisen sijaan kotimainen Pirkka Parhaat konjakki-sinappi, tehdään laatikot luomujuureksista tai luomujuuressoseista, herkutellaan kotimaisesta poropaistista tehdyllä savuporoterriinillä ja valitaan kalapöytään kotimaisia tuoreita kaloja, sillejä ja mätiä suoraan K-Supermarketin laajasta kalatiskistä. Kalatiskin ammattitaitoisilta kalamestareilta saa aina apua raaka-aineiden käsittelyyn ja valmistukseen.

Me tehdään joulun kauppareissu aina kahdestaan mun äidin hengaillessa sen aikaa meidän lasten kanssa. Tämä on ollut perinteenä ihan meidän ekasta omasta joulusta asti. Mulla ei liity jouluruokaostoksiin mitään stressiä, vaan nautin siitä, kun saa kasata kärryyn kaiken mahdollisen ja tietää, että näillä pärjätään sitten monta päivää, eikä tarvitse yhtään miettiä mitään ruokaostoksia tai arkiaskareita, vaan saa vain rauhoittua kotiin.

K-Supermarketeissa on laaja valikoima tuotteita ja aineksia joulupöytään kuin joulupöytään. Jos ei ole yhtä innoissaan joulukokkailuista kuin minä, loistava vaihtoehto on myös K-Supermarket Herkkutori -palvelutiskin valmiit vaihtoehdot.  K-Ruoka -sivuilta löytyy ihan valtavasti inspiraatiota joulupöytään sekä kaikki ne perinteisten jouluruokienkin reseptit.


Luukku 16: Oton vaalea glögisiirappi

16.12.2019

Tässä luukussa äänessä on Otto:

Iina kettuili mulle jo syksyllä, kun hetken mielijohteesta inspiroituneena googlettelin glögireseptejä. Veljeni toi meille toissa jouluna tuliaisiksi itsetehtyä glögiä, ja loogisesti tajusin sitten tänä jouluna että hei, tätähän voi tehdä itse. Ja silti, vaikka aloitin projektin jo syksyllä, sain jotain konkreettista aikaiseksi vasta tänään. Mutta hyvää siitä tuli, vaikka en varsinaisesti glögiä tehnytkään.

Pullo jonka veljeni toi meinaan tuhottiin noin viidessä minuutissa. Siksi halusin selvittää onko olemassa jotain pitkäriittoisempaa vaihtoehtoa, ilman että tarvitsisi litkua tehdä ilmaisen ämpärin kokoisen satsin verran. Silloin löysin glögisiirappien ihmeellisen maailman, mistä päästäänkin maailman kliseisimmän aasinsillan kautta itse asiaan: 

Vaalea glögisiirappi inkiväärillä

4 dl vettä

6 dl sokeria

n. 4-6cm pätkä tuoretta inkivääriä kuorittuna

1 halkaistu vaniljatanko

1 kanelitanko

20 kardemumman siementä

20 neilikkaa

2 laakerinlehteä

Valmistus: Kaikki ainekset kattilaan, kattila liedelle ja keitellään hiljalleen kunnes koko touhu on mennyt ihan siirapiksi. Helahoito siivilän läpi että saadaan sattuma pois, ja simsalabim, glögitiivistettä! Sitä sitten kauhotaan pari ruokalusikallista noin kahvikupin kokoiseen annokseen, ja päälle vaan lämmitettyä omenamehua, omenasiideriä, tai jos ihan villiksi heittäydytään niin valkoviiniä. Maistuu taatusti, noh, vaalealta glögiltä, inkiväärillä. Inkiväärin määrää on helppo muuttaa oman maun mukaan. Itse pidän inkivääristä, joten laittamani 6cm pötkö tuntui jopa liian vähältä. Koko homma on aika yksinkertainen prosessi.

Glögisiirapin taika piilee siinä, että kun seoksen heittää esimerkiksi (keitettyyn) lasipurkkiin, se säilyy joitakin viikkoja. Siksi se on vaikka kiva lahjaidea esimerkiksi viinipullon kaverina (omenamehua kun ei ihan voi joululahjaksi kutsua vahingossakaan). Itse en toki viitsi tätä enää lahjaksi kenelläkään antaa, kun tätä “Otto googlaa glögejä syyskuussa” -vitsiä on viljelty meidän lähipiirissä jo useampaan otteeseen. Joudun siis varmaan kiskomaan koko satsin kahdestaan Iinan kanssa. Voi hitsi.

Iina: Ihana Otto, kiitos Otolle ottomaisen rennosta reseptiikasta! Lisään tähän loppuun vielä, että glögisiirappia siis laitetaan 1-2 ruokalusikallista n. 2,5dl mukilliseen lämmitettyä omenamehua tai omenasiideriä, tai ehkä n. 1rkl valkkarilasilliseen (tätä ei olla tosin kokeiltu vielä, eli ei uskalleta luvata oikeaa määrää). Meillä glögisiirappia tuli n. 0,5l lasipurkillinen, eli siitä riittää kyllä nyt varmaan koko joulun ajaksi, vaikka tykätäänkin juoda omppumehuglögiä yhdessä koko perhe ja meille tulee jouluna vielä iso porukka joulun viettoon. Kätevä ratkaisu tällainen glögisiirappi, kun monesti käy esim. niin, että lemppariglögi on kaupasta loppu. Omppumehua onneksi saa aina!