Ihana maanantai, ilman maanantaifiiliksiä! Takana hyvin nukuttu yö, herätys vasta puoli ysiltä eikä menoa minnekään, ihan parasta! Kuvailtiin tyttöjen kanssa tänään vähän joulukorttikuvia, ja olen saanut blogin tulevaa joulukalenteriakin suunniteltua jo jonkinverran. Ajattelin nyt kysyä kuitenkin vielä teiltä, että olisiko teillä joitakin toiveita joulukalenteripostausten suhteen? Paljon joulukalenterista on jo kyselty, ja aikalailla viimevuoden tyyliin ajattelin sen vetää läpi, toki uusilla aiheilla, mutta jos teillä on jotain erityisiä toiveita niin nyt saa kakistaa ulos!

Blogin FB-sivuilta voi käydä kurkkimassa meidän kolmevuotiasta tonttua, niitä meidän oikeita joulukorttikuvia tulee näkymään varmaankin joulukalenterikuvassa, jollaisen väsäsin viimevuonnakin, että kalenteripostauksilla on jokin hauska yhtenäinen look. Nuorempi neiti ei ollut ollenkaan kuvaustuulella, etenkään tonttukamppeissa, mutta taisin mä yhden tai kaksi kuvaa saada jossa kumpikaan ei heilu ja molemmilla on normaalit ilmeet, hahhah! Oli söpöä kun Tipa isosiskona otti heti tilanteen haltuun ja päätti että hän haluaa sellaisen kuvan jossa hän antaa pikkusiskolle pusun, ihana!

Mulla on ollut jotenkin tosi tosi hyvä fiilis nyt viimeiset pari päivää, tuntuu että olen niin paljon enemmän oma pirteä itseni taas, kun on saanut nukuttua hyvin. Hyvät yöunet on kyllä niin tärkeät, ei sitä voi kiistää ollenkaan. Vieläkin tytöillä on yskää vähäsen, mutta ainakin toistaiseksi jo selvästi helpottamaan päin. Nyt vaan pidetään peukut pystyssä että saataisiin nauttia tämä joulu ilman sairastelua, viime joulun Zeldan korvatulehdus ja korkea kuume ovat vähän turhan tuoreessa muistissa, terve joulu houkuttelee huomattavasti enemmän.

Joulukalenteriarvonnan voittajat on nyt arvottu, toivottavasti te voittajat huomaatte voittaneenne mahdollisimman pian, että saadaan kalenterit ajoissa perille! Joulu on jo lähempänä kuin sitä huomaakaan, kun ekaa luukkua pääsee availemaan ensi maanantaina. Eli voittajiksi arpoutuivat Johanna, Katarooma ja Emmye, paljon onnea! Teille lähtee toiveidenne mukaiset Lego-joulukalenterit heti kun osoitteet on selvillä, eli niitä saa laittaa tulemaan osoitteeseen couturecouture(at)windowslive.com

Huomenna meillä on toiminnantäyteinen päivä tiedossa, mutta tosi kivoja juttuja onneksi edessä. Aamusta suunnataan heti keskustaan ja nähdään vähän kavereita, sekä piipahdetaan parissa kivassa pressissä! Mä sain tänään crossfit-kuvatkin, joten ainakin siitä kokemuksessa on tulossa juttua tällä viikolla. Ajattelin kertoa teille myös enemmän testikamerastani, kun niin monelta tuli kysymyksiä siihen liittyen! Pitää päästä testailemaan vielä asetusten säätämistäkin tosin ennen kirjoittamista, niin tietää mihin kamera ihan parhaimmillaan pystyy. Lisäksi on tiedossa asuja, ja kuulumisia toki ihan muutenvainkin. Mä oon ihan virtaa täynnä, tekisi mieli suunnitella ja kirjoittaa joulukalenterijuttuja valmiiksi koko yö, vaikka ei kyllä kannattaisi kun aamulla pitää herätä suht aikaisin.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! <3

Joulun aika on mulle nyt virallisesti alkanut, kun eilen vietettiin joulukauden avajaisia Helsingin keskustassa! Toki olen jo vähän koristellut aiemminkin, leiponut torttuja ja pipareita ja nautiskellut joulufiiliksestä, malttamaton kun olen, mutta nyt sen näkee jo jokapuolella kävellessäkin, että pian on joulu, tasan kuukauden päästä. Mulle joulukadun avajaiset ovat ihana perinne, josta nautin lapsuudessa ajoittain, ja josta olen pitänyt kiinni joka vuosi siitä asti kun Tiara on ollut vuoden vanha.

Lasten innostus oli käsinkosketeltavaa, kun suunnattiin ennen varsinaista kulkuetta Stockalle joulupukkia moikkaamaan. Tontut jututtivat jo jonossa meidän tyttöjä, ja varsinainen pukki oli meidän palleroille vielä aika jännittävä. Tiara ei meinannut saada sanaa suustaan, mutta sai sitten pienellä äänellä kuiskattua että ne sellaiset Littlest Petshopit olisivat tosi kivoja joululahjoja. Pukki lupasi laittaa toiveen muistiin. Nuorempi ei meinannut haluta edes pukin kanssa samaan kuvaan kun oli niin jännittävää, mutta onneksi sai pitää äitiä kädestä kiinni.

Varsinainen joulukadun avaus on aina vähän sekava, kun tuhannet ihmiset pakkautuvat yhden kadun varteen. Vaikka kuinka menet siihen ajoissa seisomaan, ihan tien reunaan, että lapset saavat hyvän paikan josta kulkueen näkevät, löytyy aina niitä aikuisia ihmisiä joiden mielestä heidän näköalansa on se kaikkein tärkein, ja polvenkorkuisilla ei ole mitään tarvetta nähdä toivomaansa joulupukkia.

Mun mielestä se on vähän surullista, että aikuiset kehtaavat tunkea viime tipassa tai kulkueen jo alettua suoraan lasten eteen, ja vielä tuhahtaa loukkaantuneena kun nätisti pyytää siirtymään hieman sivummalle että lapsetkin näkisivät jotain. Itse olin kyykyssä lasten tasolla, että en ollut kenenkään tiellä, ja tosiaan oltiin seisty siinä jo puoli tuntia ennenkuin kulkue alkoi, että saataisiin hyvä spotti.

Kävin nappaamassa muutaman kuvan ennen kulkueen alkua, ja vartin kestäneen, hitaasti edenneen kulkueen aikana otin kolme nopeaa kuvaa seisten, mutta muuten pysyttelin pois tieltä kokoajan, vaikka sillä ei ehkä väliä ollutkaan kun niin moni muu seisoi lasten edessä kuitenkin. Onneksi meidän lapset eivät harmistuneet tästä ja näkivät pukinkin edes vilaukselta. Tuntuu ikävältä valittaa mistään jouluun edes etäisesti jouluun liittyvästä, mutta se on vaan niin noloa että aikuiset ihmiset voivat olla niin omaan napaan tuijottelevia ja ajattelemattomia. Missä on heidän joulumielensä?

No, tärkeintä on että lapset saivat kuitenkin kivan kokemuksen eivätkä kiinnittäneet tähän liiaksi huomiota. Toivottavasti muillekin lapsille jäi tapahtumasta mukava muisto kaikesta huolimatta. Vielä on kuukausi edessä pukin malttamatonta odottelua, ja joulupukista onkin puhuttu lakkaamatta eilisen jälkeen!

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille <3

Olitteko katsomassa joulukadun avajaisia Helsingissä tai jossain muualla?

Tänään kuvat saavat olla pääosassa pitkästä aikaa, sillä meillä ei ole mitään uutta auringon alla. Ihana ihana lauantaipäivä, täydet yöunet ja lasten herääminen vasta puoli yhdeksältä tekivät terää ja meillä on ollut niin hauska päivä. Aamulla käytiin rauhassa kaupassa Oton kanssa kun tytöt olivat mummun kanssa, sitten vietiin Tipa kerhokaverin synttäreille, ja sen jälkeen tultiin kotiin syömään. Otto lähti työpaikan gaalailtaan, ja me suunnattiin lasten kanssa lumeen leikkimään!

Muuten, pakko hehkuttaa Olympus OM-D E M10 -kameraa, mulla on sellainen testilainassa nyt, ja mä en halua enää ikinä kokeilla mitään muuta kameraa. Ilta oli jo täysin pimennyt siinä vaiheessa kun lähdettiin ulos, mutta sain silti tarkkoja ja hyvän värisiä kuvia otettua, ei ikinä onnistuisi mun Canonilla, ainakaan mun taidoilla, eikä ilman lisäsalamaaa. Musta tuntuu että mun joululahjatoive taitaa nyt olla selvillä, sillä tällä kameralla pärjää talvenkin yli ilman mitään ongelmia, eikä luonnonvalosta tai sen puutteesta tarvitse stressata. Katsokaa vaikka!

Maailman ihanimmat pienet lumienkelit! Lumienkeleiden tekeminen on ollut Tiaran haaveena ties kuinka pitkään, ja hienosti hän osasi tehdä niitä heti kun pääsi lumeen pyörimään. Nuorempi neiti oli ilmeisen hämillään lumesta ja kupsahti kerran naamalleen lumeenkin, mutta se onneksi kirvoitti vain hurjan kikatuksen kun lumi kutitti naamaa. Ihania tyttöjä<3

Me aletaan nyt lasten kanssa iltapuuhiin, ja lasten nukahdettua mä lähden käymään kaverilla pitkästä aikaa ihan yksin, ja ehkä vähän tanssahtelemaankin. Suon itselleni hetken omaa aikaa, kun mummu on valvomassa lasten unta ja yötkin ovat sujuneet hyvin nyt. Pieni rentoutushetki tekee oikein hyvää tämän sairastelurumban jälkeen!

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3

En ole saanut tehtyä koontipostausta Tukholman ostoksista, kun on ollut niin hurja kiire ja aina puolet on ollut pesussa juuri silloin kun olisi ollut aikaa kuvata. Tässä asussa kuitenkin vilahtaa yksi uusi lemppari, nimittäin River Islandin vaalea, feikki-krokotiilinnahkainen hame. Ihastuin siihen heti, tosin olisi pitänyt sovittaa sitä etukäteen, sillä se on kieltämättä vähän väljä. Toisaalta, ainakin talvella mahtuu hyvin paksummatkin kalsarit sinne alle, mikä on hyvä!

Takki Sheinside* / Huivi Monki* / Hame River Island / Paita H&M / Sukkahousut Lindex / Kengät H&M / Laukku Coach / *saatu blogin kautta.

Musta on tullut pukeutujana sellainen yksinkertaisuuden arvostaja. Pelkistetyt, selkeät linjat, yhteensopivat värit satunnaisilla piristyssävyillä, helpot kuosit kuten raidat ja ruudut miellyttävät kaikkein eniten. Vaatteen ei tarvitsekaan olla täynnä glitteriä ja paljetteja ollakseen mielenkiintoinen. Erilainen leikkaus voi jo tehdä vaatteesta huomiota herättävän. Printtivaatteiden käyttöä olen vähentänyt reippaasti, jotenkin ne eivät vaan tunnu enää niin omalta kuin teini-iässä. Toinen Tukholman tuliainen nimenomaan River Islandilta oli kuitenkin valkoinen t-paita mustalla kirjainprintillä. Simppeli mutta siinä on jokin juju.

Tuo asu taisi olla hetkeen viimeinen vähän syksyisempi asu, tänään satanut ensilumi on viimeistään merkki siitä että nyt kaivetaan villapaidat, paksut sukkahousut, villasukat ja muut kaverit koloistaan ja puetaan monta kerrosta päälle. Lapset ovat innoissaan lumesta, ja viikonlopun aikana on kyllä pakko päästä tekemään ekat lumienkelit ja ehkä lumiukkokin jos lumi on sillä tuulella että se onnistuu. Taidetaan myös kaikki olla innoissaan sunnuntain joulukadun avajaisista, ja joulupukin tapaamisesta!

Eilen mä kävin Emilian kanssa testaamassa crossfitia bunkkerissa Jätkäsaaressa, ja oli muuten aivan mieletön kokemus! Tästä lisää kunhan saan treenikuvat itselleni, ja pystyn kertomaan enemmän. Voin kertoa että on tänään tuntunut jokaikisessä lihaksessa, vaikka itse treeni ei tehdessä niin rankalta tuntunutkaan. Siinä on ehkä laji jota voisin jopa kuvitella harrastavani, ja oikein mielelläni.

Tänään ollaankin sitten otettu rennommin, rakenneltu legoilla ja nukuttu lasten kanssa pitkään. Viime yö oli ensimmäinen yö varmaan kolmeen viikkoon ilman että heräsin kertaakaan antamaan vettä tai yskänlääkettä, ja oh boy että se tuntui hyvältä. Aamulla olin ihan häkeltynyt, että ollaanko me todella nukuttu koko yö! Tästä on suunta vain ylöspäin, kop kop! Huomenna meillä on Tiaran ensimmäiset kerhokaverin synttärijuhlat päivällä, ja illemmalla Otto menee työpaikan hienoon gaalatilaisuuteen.

Lopuksi vielä Monster High -arvonnan voittajat, eli Tarja S. ja Marika! Paljon onnea voitosta! Laittaisitteko mulle sähköpostilla yhteystietoja osoitteeseen couturecouture(at)windowslive.com niin saan paketit lähetettyä teille oikeaan osoitteeseen! Kiitos!

Lohdutuksena muistutan käynnissä olevista Oral-B sähköhammasharja-, Honor 6 -puhelin & Lego joulukalenteriarvonnoista, joihin kaikkiin ehtii vielä osallistua!

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille! <3

”31. Lapsella on oikeus levätä, leikkiä ja viettää vapaa-aikaa. Lapsella on oikeus tutustua taiteeseen ja kulttuuriin.”

Tänään vietetään lapsen oikeuksien päivää, ja juhlitaan 25-vuotista YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Tämän päivän teemana on lapsen oikeus leikkiin, joka on myös itse sopimuksessa mainittu. Jo aiemmin kirjoittamassani päiväkotipostauksessa mulle eniten mieleen jääneitä asioita olivat juuri omat leikit. Ei sitä muista niin hyvin tavallisia matikantunteja, tai päiväkodin aamunavauksia, mutta ne parhaat ja höpsöimmät leikit muistaa aina, ja niistä leikeistä myös oppii eniten.

Leikki on lapsen luontainen tapa oppia. Leikin kautta opetellaan vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisua ja itseluottamusta. Viikko sitten Legon pikkujouluissa Legon edustaja Helene Teichert Tanskasta puhui todella hyvin erilaisista leikeistä ja leikin vaiheista, ja lapsen kannustamisesta leikkiin. Oli mielenkiintoista kuulla ammattilaiselta erilaisista leikkimistavoista, ja siitä mitä kaikkea lapset niistä erilaisista leikeistä voivat oppia.

Leikeissä lapsi toteuttaa itseään, ja opettelee uusia, kiinnostavia asioita vanhojen tuttujen lomassa. Leikissä lapsi pystyy mihin vaan, vain mielikuvitus on rajana, ja mielikuvituksen kehittymistä mä haluan tukea. Mä haluan antaa lapsille mahdollisuuksia leikkiä ilman rajoja, pyöriä ympäri asuntoa, tutkia ulkona ja juosta minne vain, tehdä barbeille talon legoista, tai littlest petshopeille pesän sukkalaatikkoon. Tässä vaiheessa täytyy jo huomauttaa, kuinka rajoittunut oma, aikuinen mielikuvitukseni on, kun nuo ovat hurjimpia juonenkäänteitä jotka ensimmäisenä tulevat mieleen. Voin kertoa, että meidän kolmevuotiaan jutut ovat vähintäänkin absurdeja jos näihin mun kuvioihin vertaa, ja hyvä niin!

Meillä kotona saa leikkiä nyt, ja aina. Mä en ikinä halua, että lapset palavat loppuun jatkuvissa tarkoissa aikatauluissa, opiskeluissa ja harrastuksissa. Haluan, että he saavat harrastaa juuri sen verran kuin haluavat, varhaiskasvatuksen ja koulun puolesta luotan siihen että viranomaiset osaavat jatkossakin määritellä sopivan oppimäärän ikään nähden. Jos lapsille itselleen harrastuskin on leikkiä, ei mikään estä harrastamasta niin paljon kuin haluaa, mutta aion pitää avoinna myös sen mahdollisuuden, että on ihan okei tulla koulusta suoraan kotiin tiistai-iltapäivänä, kaivaa lautapeli tai pikkulegot esiin, ja vain olla ja nauttia. Joka päivälle ei tarvitse olla harrastusta, eikä edes joka toiselle, ellei itse niin halua.

Meidän elämä on ajoittain ihan uskomattoman hektistä, niinkuin varmaan suurimman osan ruuhkavuosia elävistä lapsiperheistä, elämä on. Silti lapset onnistuvat pakenemaan tätä kiirettä leikin maailmaan, ja usein myös ainakin meidän perheen aikuiset heidän mukanaan. Tekee niin hyvää unohtaa omat kiireet ja lukemattomat sähköpostit, ja vain uppoutua hetkeksi kasaamaan palikoita päällekkäin. Se on rentouttavaa, ja kyllä mä edelleen ilahdun tekemistäni hienoista rakennelmista, melkein yhtä paljon kuin lapsena.

Lapsella on oikeus tutustua kulttuuriin ja taiteeseen. Miten tämä toimii meillä 1,5- ja 3-vuotiaiden kanssa? Me käydään, jos ei viikottain, niin ainakin pari kertaa kuukaudessa kirjastossa. Istutaan, leikitään kirjaston leluilla, ihmetellään ja selaillaan. Lainataan hullut kasat kirjoja, tietokirjoja, satukirjoja, askartelukirjoja, kuvakirjoja. Kotona katsotaan elokuvia, luetaan kirjoja, maalataan ja piirretään, askarrellaan ja annetaan lasten olla luovia. Käydään ravintolassa syömässä, kaupungilla ihmettelemässä patsaita tai hassuja rakennuksia ja bongaamassa jouluvaloja parvekkeilta. Taidetta ja kulttuuria on siellä missä lapsi itse sitä näkee, ja mistä nauttii.

Pienten kanssa taide- ja kulttuurikokemuksia voi toteuttaa hyvin yksinkertaisestikin. Sunnuntaina on Aleksanterinkadulla perinteiset joulukadun avajaiset, niissä ollaan käyty joka vuosi, ja tänä vuonna tarkoitus olisi mennä taas. Kesällä on kierretty eläintarhat ja huvipuistot, ehkä tänä talvena on vuorossa luonnontieteellinen museo tai Sealife, tai mikseivät molemmat. Kulttuurikokemukset piristävät arkea, niin lapsen kuin aikuisenkin.

Lapsella on oikeus leikkiin, ja sitä oikeutta pitää tukea kaikin mahdollisin keinoin. Lapsella on oikeus myös lepoon, ja lapsen riittävän unensaannin turvaaminen on yksi meidän vanhempien tärkeimmistä tehtävistä. Joskus se tarkoittaa myös sitä, että vanhemman pitää olla se kakkapää joka toteaa, että nyt ei enää yhtään legotornia, iltapalalle, -pesulle, -sadulle ja sänkyyn. Tässä itse rättiväsyneenä kolmen tunnin yöunien jälkeen voin vain unelmoida, että saisin joskus nukkua vielä yhtä hyvin kuin lapsena, ja toivon, että tämä viikkokausia piinannut flunssakierre vihdoin menisi ohi, ja meidänkin mukulat saisivat taas katkeamattomat yöunet. Olisi ihanaa, jos joku tulisi sanomaan mulle yhdeksältä, että mene nyt nukkumaan, huomenna on uusi päivä!

Lapsen oikeuksien sopimus löytyy lyhennettynä versiona täältä, ja mielestäni jokaisen vanhemman, tai lasten kanssa muuten tekemisissä olevan, olisi hyvä lukea se. Se käsittää niin paljon muutakin kuin nämä minun luettelemani, yhden kohdan käsittelemät aiheet. Lasten itsensä on myös hyvä tietää, mitkä heidän oikeutensa ovat.

Hyvää lasten oikeuksien päivää kaikille <3

Mitä te tykkäätte leikkiä yhdessä lasten kanssa, tai tykkäättekö leikkiä? Muistatteko omasta lapsuudesta hauskoja leikkejä? Mitä lasten oikeuksien päivä merkitsee teille?