Tällanen juttu täl kertaa! En tiiä onks tää nyt kiva ylläri mut toivon mukaan on. Mä kaipailen uutta luettavaa ku tuntuu et mulla on ihan liian vähän blogeja mitä seuraan. Tein jo silloin aiemmin tällasen mut aattelin et nyt ku blogin lukijamäärä on tyyliin tuplaantunu siitä mitä se oli sillon nii varmaan saan uusiakin blogeja tähän mukaan!

Homma menee näin:
1. Linkitä blogisi osoite
2. Kerro blogisi sisällöstä lyhyt kuvaus
3. Kuvaile itseäsi muutamalla sanalla
4. Kerro miksi juuri sä luet mun blogia, mitä kautta tutustuit mun blogiin ja kauanko oot lukenut tätä.

Toi viimenen kohta niin sillä ei sinänsä oo niin merkitystä, en valitse blogeja luettavaks sen perusteella et ootteko lukenu mun blogia kaks päivää vai puol vuotta mut musta on vaan hauska tietää. Sanon nyt valmiiksi että jätän huomiotta täysin semmoset kommentit missä on vaan pelkkä linkki blogiin ja muutenkin toivoisin että panostatte noihin kohtiin koska en mä nosta sieltä esille sellasii missä lukee vaan: ”tääonmunblogi.blogspot.com, sul on kiva blogi, moi.” kun sellasiakin tapauksia sieltä viimeksi löytyi.

Osallistumisaikaa on 16.11.2011 asti eli ensiviikon keskiviikkoon. Mä esittelen silloin kymmenen mun suosikkia omassa postauksessaan. Kymmenen siitä syystä et viimeksikin oli niin kauheen vaikee valita ku niin monet blogit oli niin ihania!

Illalla luvassa normipostaus jossa on pieni videopätkä mukana! Nyt alan valmistautuu kauppaan lähtöön, moikkamoi ihanat♥

Järkevä otsikko ja silleen mut hankala koittaa keksii mitää ku mä kuulen vaa kokoajan vierest et ”Wumppa-wumppa-wumppa-wuu” ku Otto jotai höpöttää tolle pikkuneidille. Ihanat murut♥

Eilen ei tullu postattuu ku ei oikein tapahtunu mitään ja homehduin koko päivän verkkareissa. Otto meni töihin eilen sairasloman jälkeen ja hengailtiin pikkuneidin kanssa koko päivä. Illalla olin suunnitellu tekeväni kollaasia joululahjajutuista mut sit mul vierähtiki kolme tuntii vastatessa niihin edellisen postauksen kommentteihin ja kello oli sit jo ihan liikaa. Ihan mielettömän paljon kiitoksia kaikista kommenteista ja vinkeistä liittyen siihen kaksikielisyys -asiaan! Ja tietysti muistakin kommenteista kiitokset, musta on niin ihanaa että jaksatte aina piristää päivää ja ottaa kantaa mun kirjottamiin asioihin.
                    Tänään oon sentään saanu vähän enemmän aikaseksi. Soitin meidän kastepapille ja sovittiin et millon pappi tulee käymään ja jutellaan kaikki ristiäisten yksityiskohdat selviksi. Sain myös kaikki ristiäiskutsut lähetettyä kun käytiin kaupassa ja sit poikettiin vielä Tiimarissa ostamassa ihania lahjapapereita ja muita paketointijuttuja joulua ja isänpäivää varten. En jaksa oottaa et mun tilaamat joululahjat tulee ja saan alkaa paketoimaan kaikkee! Onneksi jo torstaina tulee osa kun mun pikalähetyksenä laitettu Ellos-tilaus saapuu. Mulle on kyllä iskeny sen luokan joulukuume ettei mitään rajaa ja jouluun on vielä yli kuukausi. Onneksi en oo sentään sortunu ostelemaan konvehtirasioita, mä oon nimittäin päättäny et oon karkkilakossa jouluaattoon asti. Nyt oon ollu jo viikon ilman jokailtaista suffelipuffelipussia ja hyvin on menny, ei ees tee mieli karkkia!
                      Jotenki joulu tuntuu ihan hirveen paljon merkityksellisemmältä nyt kun on oma pikkunen. Aina mä oon ollu jouluihminen ja tykänny kaikista koristeluista ja lahjojen antamisesta ja pipareista mut nyt kun pikkuneitikin on osana meidän joulua niin kaikki tuntuu viel ihan ekstraspesiaalilta. Hassua toisaalta, eihän toi pieni ees vielä muista eikä ymmärrä tästä joulusta oikein mitään eikä nauti jouluruuistakaan. Neidille ostettu tonttuasukin on enemmän äidin iloksi ja suurin osa lahjoista myös. Kaikki vaatteet ym muut sellaset on enemmän vaan vanhempien juttu eikä ne vauvaa kiinnosta pätkääkään mut haluaisin kumminkin ostaa pienelle myös jonkun sellasen lahjan mistä ois oikeesti sille iloa, jonkun lelun. Mistä leluista teidän pikkuset on tykänny noin 3kk iässä? Tai vielä parempaa, onko ollu joku sellanen vempele et se on kiinnostanu lasta pidemmänkin aikaa mut kelvannu myös jo 3kk ikäisenä?
                       
Tässä on vähän kuvamateriaalia tältä päivältä:

Hyi että mä inhoon kuvata salamalla! Mut talvella toi päivänvalo on vähän vähissä neljän jälkeen ku Otto pääsee duunista kuvailemaan 🙁

Ihana pikkuneiti pikkurilli pystyssä :DD

Aina pitää olla kädet tollee ylhäällä 😀 Hassu vauva♥

Meidän pikku nukkulineiti♥ Kerranki selälleen 😀

Meidän säihkysilmä♥ Tuijotti isiä kun isi otti kuvaa 😀

Tämmösiä paketointijuttuja tarttu mukaan Tiimarista. Toi musta lahjapaperi on ihanan yksinkertasta ja tyylikästä ja sit toi toinen on vähän joulusempaa ku siinä on lumihiutaleita ja punasta ja silleen. Mä rakastan noit tollasii ruusukkeita tai mitä onkaan, niitä on pakko änkee joka pakettiin ja sit toi sydänkuvioinen paketointinaru on tosi söpöä! Mä oon haka paketoinnissa ku oon keränny luokkaretkelle rahaa yläasteella mun luokkalaisten kaa paketoimalla lelukaupassa leluja joulupakettiin. 😀

 Mua alko tänään ärsyttää se liberon järkyttävän vihree hoitolaukku ku se oli nii kamala ettei sitä kehdannu pitää tossa ja sit aina jos sielt tarvi jotain nii piti kaivaa se tuolta tavarakorista. Keksin sitten tänään toimivan väliaikaratkasun kun laitoin ton mun Turkista vuonna nakki ja peruna hankitun wnb Louis Vuittonin tohon. Sopii ainaki väreihin, toisin kun Liberon hirvitys! Kyllä tohon ehkä joskus ilmestyy joku oikeasti tohon tarkotukseen tarkotettu laukku mut toistaseksi mä oon ihan tyytyväinen tähän ratkasuun :).

 Tämmösiä juttuja on sit ainakin odotettavissa torstaina toivottava
sti saapuvassa Ellos-paketissa. Ihana raidallinen velourhaalari pikkuneidille joulupakettiin ja mulle paita, neule ja laukku. Tota laukkua oon himoinnu jo todella kauan mut oon aina ajatellu etten viiti tilata 100€ maksavaa nahkalaukkuu ku en ees tiiä onks se hyvä vai ei ja oon todella huono palauttamaan mitään. Nyt oli kumminkin sen verran hyvät alennukset et kannatti ottaa riski ja tilata toi! Tosta puuttuu yks joululahjajuttu mut sen näätte sitten joulun jälkeen, pikkuneiti ei onneksi osaa lukee tätä blogii mut on yks toinen joka osaa ;D

 Sellasta tällä kertaa, nyt lähden kylvettämään pikkuneitiä ja sitten on pikkuisten neitien nukkumaanmenoaika. Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille♥ Huomenna muuten luvassa taas pikkuinen ylläripostaus, ei oo nyt arvonta mut varmasti ainakin joidenkin mielestä ihan kiva juttu. Mut nyt meen moimoi♥

Naurattaa, hirvittää ja säälittää. Huomasitteko tuon anonyymin kommentin edellisessä postauksessa johon oli linkitetty jonkun blogi? Kommentissa kerrottiin et blogin kirjoittaja on kopioinu mun raskauden aikaisen masukuvan ja läntänny oman naamansa siihen päälle. Ei siinä mitään tää on jo ihan tuttu juttu kesältä kun oli toinen samanlainen joka Irc-galleriassa oli toiminut samoin mutta mua hirvittää se että toi bloggaaja oli kopioinu sinne toisten vauvojen kuvia ja ultrakuvia ja esitti että niissä kuvissa on sen oma rakas pikkuneiti. Miksi joku kokee tarpeelliseksi keksiä itselleen elämän? Ja miten joku kehtaa väittää jonkun toisen lasta omakseen.. Kaikenlaisia pellejä liikenteessä kyllä. Onneksi se blogi on jo poistettu niin ei tarvi enää pelätä et se kopioi kohta meidänkin pikkuneidin kuvia sinne. Toivottavasti kenenkään teidän muiden äitibloggaajien lasten kuvia ei ollut siellä, mua vaan hämäs kun jotenki näytti hirveen tutulta ne blogin bannerissa olleet vauvakuvat, ihan varmasti oon jonkun blogissa ne nähny aiemmin..
                          Käytiin tänään pitkästä aikaa Oton kanssa yhdessä jossain, nimittäin Itäkeskuksessa. Oli kyl kiva kun ei tarvinnu mennä yksin kauppaan enää kun murukin alkaa jo tervehtyä. Kierreltiin kaupoissa ja tein aivan täydellisen löydön, mekon ristiäisiin! Mutta pidän teitä jännityksessä ristiäispäivään asti myös tän asian suhteen koska musta on kiva sit yllättää oikeen kunnolla. Sen verran voin paljastaa että mekko ei kyllä varmaan oo mikään perinteinen ristiäisiin puettava mekko, siinä on mm. nahkaa, mutta täysin asiallinen kumminkin eikä liian paljastava tai mikään bilemekko jos asustaa oikein. Tässä vähän kuvia tältä päivältä:

Tuima tuijotus :DD Pikkuneidillä on selkeesti pahat mielessä :D♥

Ihana mutrusuu neitonen♥

Sitten asiasta kukkaruukkuun. Otto puhuu täydellistä ruotsia ja oon itekin käynyt koulua ruotsiksi joten puhun sitä suhteellisen sujuvasti mut keskenään puhutaan aina suomea. Me tutustuttiin suomenkielisten kavereiden kautta vaikka oltiin oltu yli puol vuotta vierekkäisissä ruotsinkielisissä kouluissa. Mutta se pointti oli että mä haluaisin hirveesti että pikkuneitikin oppisi jo pienestä asti ruotsinkielen ja että Otto puhuis ruotsia neidille ja mä suomea.Tuntuu vaan jotenki tosi hassulta ku meidän kotona on aina puhuttu suomee niin että Otto alkaiskin yhtäkkiä puhumaan ruotsia neidille. Kokeiltiin tänään parin tunnin ajan ja se tuntu hassulta :D. Mut siinä ois kyllä puolensa että osais kaksi kieltä jo pienestä asti joten luultavasti pyritään siihen et Otto nyt alkaa puhumaan pikkuselle aina pelkkää ruotsia. Onkos mulla blogin lukijoina muita jotka opettaa lapsilleen kahta kieltä lapsesta asti? Tai onko mun lukijoina sellaisia jotka on itse kasvaneet kahden tai useamman kielen kodissa? Millaisia kokemuksia teillä on, onko ollut helppoa oppia/opettaa toistakin kieltä vai onko se vaikeuttanut jotenkin elämää?

Kiitos vielä kaikille teille ihanille lukijoille kannustavista kommenteista joita laitoitte eiliseen postaukseen, ootte parhaita♥ Alan pian vastailemaan niihin kunhan kerkeän, siinä onkin aikamoinen urakka mut mukava sellainen! Ihanaa alkavaa viikkoa teille♥
PS: Mahtavaa että teitä lukijoita on bloggerin kautta jo yli 600!♥ 

Ne jotka ei jaksa lukea enää riviäkään teletapeista voi suoraan skipata tonne alemmas!

Mä arvasin kyllä eilen kirjoittaessani pikkuneidin teletappien katselusta että joku saattaa nostaa esille tämän 2v iän suosituksen tv:n katselulle mut sitä en todellakaan uskonu että mua pidettäisiin noin täydellisenä idioottina joka ei omista minkäänlaista omaa järkeä. Mulle tulee tästä mieleen Essin blogissa ollut nakkikohu, ihan yhtä naurettavat mittasuhteet saanut pikkuasia. Kaikki kritisoivat kommentit oli kyllä asialliseen sävyyn kirjoitettu eikä siinä mitään mutta se mua ihmetyttää että monessa kommentissa luki lopussa jotain tyyliin ”muuten olet kyllä varmasti hyvä äiti lapsellesi”. Siis sekö tekee musta nyt osittain huonon äidin että mun lapsi on katsonut kerran elämässään tunnin teletappeja?
                             Meillä ei todellakaan ole mitenkään jokapäiväistä pikkuneidin tv:n katselu, se oli toi yksi kerta kuten sanoin kirjoituksen alussa että ”päätin läpällä KOKEILLA”. En koe että tuosta yhdestä kerrasta olisi minkäännäköistä haittaa enkä myöskään kokeillessani ajatellut että ”hei nyt jos tää viihtyy tässä näin tälleen nii se voiki aina katella näitä ja mun ei tarvi koskaan leikkiä ton kaa eikä pitää tolle seuraa”. Meillä on kyllä paljon kaikenlaista muuta hauskaa tekemistä pikkuneidin hereilläoloajaksi että ei tosiaan tarvii sitä telkkaria tuijottaa. Yleensä silloin kun pikkuinen on hereillä me leikitään leikkimatolla, pidetään pikkuneitiä sylissä lähellä, pussaillaan ja höpötellään ja katsellaan peilistä. Juuri tästä syystä teen esimerkiksi tätä blogia iltaisin, neidin mentyä nukkumaan, koska vietän päivät hänen kanssaan leikkien, syöttäen ja ulkoillen kuten niin monet muutkin äidit lastensa kanssa.
                            Eilen pikkuneiti vaan sattui heräämään päikkäreiltä just silleen että olin juuri alkanu leipomaan ja Otto oli suihkussa ja ajattelin sitten hetkeksi keksiä neidille muuta tekemistä. Leipominen kun on asia jota ainakaan mä en tykkää tehdä vasta myöhään illalla/yöllä niin oli sitten leivottava päivällä jolloin on myös todennäköisempää että pikkuinen herää. Mä kyllä omistan aivot ja tervettä järkeä sen verran että tiedän ettei vauvojen kuulu telkkaria/tietokonetta mitenkään jatkuvasti tuijottaa mutta mun mielestä siinä että silloin tällöin hetken katselee ei oo mitään pahaa enkä todellakaan usko että siitä mitään pysyviä haittoja aiheutuisi. Ja silloin tällöin ei tarkota mulle sitä että joka viikko.
                            En vaan voi käsittää sitä että miten joku voi oikeasti huolestua siitä että kerron meidän kerran toimineen tällä tavalla. Jos alkaisin joka päivä kirjoittaa pikkuneidin katselleen teletappeja tai muita ohjelmia tai joka viikko niin silloin ymmärtäisin huolestumisen ja silloin saattaisin huolestua itsekin jos lukisin jonkun toimineen niin näin pienen vauvan kanssa mutta että yksi kerta? Jokaisessa kritisoivassa kommentissa toivottiin  että en pahastu ja ihan hyvällä kuulemma neuvottiin. Ja sen kyllä uskon ettei kukaan varmaan pahaa tarkottanutkaan mut kyllä mä ainakin voin ihan rehellisesti myöntää että loukkaannun siitä et mun  järjenkäyttöä aliarvioidaan noin pahasti. Jos mä kerran teidänkin mielestä ”muuten” oon hyvä ja huolehtiva äiti niin mikä sitten saa kuvittelemaan että yhtäkkiä alkaisin kasvattamaan lapsestani median orjaa?

Jos joku teistä kommentoineista nyt suuttuu tästä tekstistä niin oon pahoillani mutta kyllä mullakin joku raja on mun sietokyvyllä. Neuvoja saa antaa, useinhan mä niitä täällä itse kyselenkin ja ne on erittäin tervetulleita mutta omaa harkintakykyä voi kyllä käyttää sillon kun miettii mitä tohon kommenttiboxiin laittaa. Toivottavasti en loukannut teitä ja toivon myös että pysytte jatkossakin tästä huolimatta mun lukijoina. Kiitos ja kuittaus ja nyt sitten muuta asiaa.

Pyhäinpäivä
Ihanan kiireetön ja rauhallinen päivä ollu tänään kun ei tarvinnu käydä kaupassakaan niiden ollessa kiinni. Tosin siivottiin kyllä aamulla ja laitoin ensimmäisiä joulujuttuja esille. Alotin kumminkin tosi rauhallisesti laittamalla vaan parit kynttilät mut pikkuhiljaa laittelen enemmän tässä kunhan joulukuu lähestyy. Kohta meillä on varmaan kolme joulukuusta ja ainakin kymmenet jouluvalot.. No ei ehkä sentään mutta ei paljoa varmaan puutu kun oon niin jouluhullu! Mut eipä siinä mitään vikaa ole, ainoa huono puoli tässä ylikoristelemisessa on sitten se loppiainen kun joutuu keräämään kaikki pois ja ei millään jaksais kun niitä on niin paljon ja muutenkin on ihan ähkyssä vielä jouluruuista ja konvehdeista. Mut se on vaan pieni haittapuoli onneksi!
                         Ollut kyllä niin inhottava ilma vaan et ei päästy ulkoilemaan mut ollaan sitten möllötetty sisällä ja syöty omenapiirakkaa ja hyviä pihvejä pyhäinpäivän kunniaksi. Harmittaa kyllä vähän toi ilma, ois ollu niin ihana lähtee Hietsun hautausmaalle katteleen sitä kynttilämerta illalla mut ei siitä kyllä tolla säällä ois voinu nauttia niin paljon. Onneksi Nona, yksi pikkuneidin tulevista kummeista jaksoi liikkua ulos säästä huolimatta ja kävi moikkailemassa meitä tänään ja oli ihan hämmentynyt kuinka paljon neiti onkaan kasvanut! Viimeksi kun Nona kävi katsomassa pikkuista niin ikää taisi olla vajaa kuukausi ja nyt yhtäkkiä ihan parissa viikossa neiti on  muuttunut ihan hirveän paljon seurallisemmaksi ja isommaksi pikkuneidiksi.

Laitoin olkkarin pöydälle ihania punaisia tuoksutuikkuja, noi tuoksuu joillekin marjoille.

Sit kans tollanen jouluinen ostoslista -vihko jossa on magneetti, en muista mistä ton löysin mut toi on  just hyvä nii voi kirjotella joulu-ostoksia muistiin!

 Tossa seinällä on tollanen meidän alueen asukastalon viikko-ohjelma ja siel ois keskiviikkosin ainakin minimuskari joka on 2-5kk ikäsille vauvoille ja aattelin et voitais käydä itte parin viikon päästä siellä koittamassa et millasta se on kunhan neiti ensin täyttää sen 2kk! Sit tuolla on kans vauvakahvilaa ja vaikka mitä muuta ohjelmaa lapsiperheille joka päivä, pitäis mennä käymään mut en oo vaan vielä saanu aikaseksi. Naurettavaa sinänsä koska toi asukastalo sijaitsee meidän viereisessä pihassa. Mut onneksi tässä ei oo mikään kiire mihinkään eikä toi talo tosta häviä. Enköhän mä jossain vaiheessa mee sinne, ois ihan mukava tutustua oman alueen äiteihin. Millasia kokemuksia teillä on vauvaharrastuksista? Ootteko käyny vauvakahviloissa tai -muskareissa tai onko teillä jotain muitakin hyviä harrastusvinkkejä? Mä haluaisin kans kauheesti joskus koittaa Baby Pilatesta tai Baby bailatinoo, onko kellään niistä kokemusta? Vauvauintiin mä ainakin haluan sitten mennä neidin kanssa, siitä oon kuullu pelkästään positiivisia kokemuksia ja muutenkin pikkuinen näyttää viihtyvän vedessä. Ja en mä aio kaikkia mahdollisia harrastuksia meille haalia mut joku yhteinen äiti-vauvaharrastus ois kiva
!

Pikkusen takajeejee on kasvanu ihan  hulluna! 😀

Kummitäti ja meidän pikkuamppari ku on keltasta ja mustaa päällä! 😀

Nyt mä alan kattoon Oton kans leffaa ja syömään vielä yhden palan omppupiirakkaa, hauskaa viikonloppua kaikille ihanille!♥

Mä en osaa käyttää mitään exceliä enkä tienny mitää hienoo keinoo miten arpoisin niin kirjottelin sitten kaikkien nimet yhdelle tai kahdelle arvpalappuselle ja lätkäisin lappuset cowboyhattuun mistä Otto sitten onnettarena pikkuneidin kanssa poimi voittaja-arvan.

 Arvonnan voittajaksi paljastui siis tänään Tintti! Tintti otappa muhun sähköpostitse yhteyttä couturecouture@windowslive.com niin sovitaan miten toimitan palkinnon sulle! Onnea voittajalle♥ Mä mietin pitkään tota palkintoa ja koska se palkinto oli yllätys mun piti laittaa semmonen palkinto mistä on iloa lähes kelle tahansa. Mietin ensin et oisin ostanu jonkun korun esimerkiksi tai vaikka jotain ihania suihkugeelejä ym mut palkinnon piti olla kaikille sopiva koska te ette tienneet ”minkä” arvontaan te osallistuitte niin päädyin sitten tällaseen turvalliseen ratkaisuun että palkintona on 20 euron lahjakortti H&M:n. Toivottavasti kelpaa♥

Ja sitten niitä neuvolakuulumisia! Tänään meillä oli siis neuvolalääkäri ja kaikki oli oikein kunnossa. Pikkuinen sai kehuja jäntevyydestään ja rauhallisuudestaan. Kaikki heijasteet kuulemma tuli hienosti ja neiti otti monen monta askeltakin kävelyheijastetestissä. Päätäkin kannatteli jo hienosti ja kääntyi vatsalta selälleen. Neiti kasvaa hyvää vauhtia ja alkaa kuulemma saavuttaa jo samanikäisiään kasvussa vaikka olikin syntymäpainoltaan pikkuruinen. Tämmösiä merkintöjä tuli neuvolakorttiin:

Eli noi alimmat on siis tänpäiväiset 1,5kk neuvolan mitat, painoa on jo huimat 4120g ja pituutta 53,5cm. Pipo oli 37,3cm♥

Ja näin lääkäri kirjoitti ”Jäntevä. Kääntyy. Heijasteet löytyy. Iho tervettä. Punaheijaste ok. Keuhkot ja sydän ok. Vatsa pehmeä. Lonkat jämptit. Reisivaltimot tuntuu. Tyytyväisen oloinen lapsi!” Ja saatiin hieno tarrakin! 😀 Tässä vähän kuvia tältä päivältä meidän hurmuriprinsessasta:

Tänään ollaan makoiltu varmaan pari tuntia Oton ja pikkuneidin kanssa sängyllä ja kuunneltu smurffeja spotifystä. Pikkuneiti kuuntelee ihan hiljaa ja tarkkaavaisesti kun on musiikkia ja heti kun musiikki loppuu niin alkaa ähisemään ja pyörimään. Ja huomaa kans et pikkuneiti tykkää enemmän semmosest ysäriteknosta ja sit ku laittaa jonkun rokimman tai hitaamman smurffibiisin nii sit ei keskity niin paljoo. Mä rakastan kaikkii vanhoja smurffibiisei ku oon viettäny koko lapsuuteni niiden parissa, ne on ihan parhaita! Pitäis varmaan tutustuu joihinki vähän uudempiin lasten artisteihin/bändeihin etten ois ihan vanhanaikanen äiti, mut näillä mennään toistaseks ku mä en koe ainakaan viel mitään tarvetta kuunnella Hevisaurusta. Kuinka moni muu on kuunnellu lapsuudessa smurffeja? 😀 Ja mitä musiikkia te soitatte lapsillenne, onko teillä hyviä lastenmusavinkkejä?

Huomenna ajattelin väsäillä jonkinmoista meikkipostausta kun sitä on nyt pyydelty niin moneen kertaan ja en oo vieläkään saanu aikaiseksi. Jos teillä on viel jotain toiveita et millasen meikkipostauksen teen (mitä tahansa paitsi videopostaus koska en oo henkisesti valmis meikkaamaan videokameralle XD) niin kertokaa ihmeessä, tyyliin bilemeikki, arkimeikki, fantasiameikki ym.. Hauskaa iltaa kaikille♥♥