Iltaa tyypit! Mä alan vihdoinkin parantua ja nyt viikonloppuna olen jo jaksanut ja uskaltanut touhutakin. Perjantaina me ei tehty muuta kuin viikon ruokaostokset, ja öllöteltiin loppuilta. Eilen taas lähdettiin jo aamupäivällä leikkipuistoon, ja lounaan jälkeen suunnattiin Itiksen ja pikkushoppailuiden kautta ystävien tupareihin Espooseen lasten kanssa. Vietiin tuparilahjaksi sitä perjantaina täällä esittelemään valkosuklaa-piparirockyroadia, ja oli niin kiva nähdä kavereita pitkästä aikaa. Tytötkin olivat innoissaan kun näkivät niin monta kummia kerralla. Tupareissa saatiin maistaa ihanaa itseleivottua mustikkapiirakkaa, juoda kahvit ja lapset saivat juosta vähän aikaa hippaa ja tanssahdella. Ennen seitsemää oltiin jo matkalla takaisin kotiin.

Tänään syötiin herkkuaamiainen, minkä jälkeen suunnattiin jo yhdentoista aikaan läheisen kauppakeskuksen jouluparaatiin, missä tytöt saivat kasvomaalaukset ja mä sai käydä äkkiä salaa ostamassa muutaman joululahjan sillä aikaa kun Otto kiersi tyttöjen kanssa etsimässä joulupukkia. Kerrankin olen ajoissa liikkeellä, meillä on varmaan puolet lahjoista jo hommattuna. Yleensä havahdun lahjaostoksiin joskus viikkoa ennen joulua kun alkaa olla hankala löytää niitä suosituimpia lahjoja. Ehkä sitä oppii tässä vuosi vuodelta. Ennen oli myös hankalampaa raahata niitä lahjoja, tai piilotella niitä, kun lapset olivat mukana. Nyt vaan kävin yksin viemässä ne auton takaluukkuun, mistä Otto äsken haki ne kun lapset olivat jo nukkumassa. Ah miten helppoa.

Kokeiltiin tänään myös tehdä vähän erilaista ruokaa, mistä tuli ihan mielettömän hyvää, ja siitä kerron lisää ensi viikon aikana! Loppupäivä ollaan siivoiltu, ja sen jälkeen aloitettiin lasten kanssa pikkuhiljaa joulukoristeiden laittaminen esille. Tyttöjen huoneessa on jo ihan kunnon koristelut päällä, mutta muualla meillä on vasta metallikorissa joulupalloja ja perus jouluvalot. Ihanan jouluisa tunnelma siitäkin jo tulee. Näillä mennään itsenäisyyspäivään asti, ja sitten koristellaan joulukuusi niinkuin meidän perheen perinteisiin kuuluu jo mun lapsuudesta asti.

Ollaan myös luettu kirjoja, ja katsottu koko perhe vanha Ipanat -leffa netflixistä, joka oli mun ja Oton kummankin lemppari kun oltiin pienempiä. Se oli ihan superhauska ja koskettava vieläkin, ja lapsetkin tykkäsivät. Nyt ymmärsi tietysti niitä aikuisten läppiä itse ihan eri tavalla kuin silloin pienenä.

Kiva että sai melko viikon kipeilyn jälkeen nauttia rauhallisesta viikonlopusta yhdessä perheen kanssa, hyvällä voinnilla. Huomenna pääsenkin pitkästä aikaa toimistolle, ja tytöillä on valokuvaus päiväkodissa! Jännittää, iik!

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille <3

PS: Mä olen hurjan iloinen eiliseen postaukseen saamastani palautteesta ja sähköposteista.  Oli hienoa huomata miten erilaisia taustoja omaavia ihmisiä mun blogia lukee, ja miten uskomattoman ihania ihmisiä siellä ruutujen takana on. Jännää oli se, että sain kaksi melkein samanlaista sähköpostia viiden minuutin sisällä toisistaan. Sähköpostien lähettäjät edustivat täysin päinvastaisia uskontokuntia, mutta olivat asioista tismalleen samaa mieltä. Ja täysin tietämättä toisistaan he lähettivät nämä viestit mulle melkein samaan aikaan. Jos vaan kaikki ymmärtäisivät miten samanlaisia suurin osa ihmisistä kuitenkin on, kulttuurista, uskonnosta ja taustasta riippumatta. Suurin osa ihmisistä haluaa vain rauhaa ja turvaa kaikille. Musta on tärkeää ottaa kantaa näihin asioihin, vaikka jonkun mielestä tietämätön ja naiivi blogimamma varmasti olenkin. Mulla on kuitenkin kanava ja mahdollisuus levittää tärkeää sanomaa kymmenille tuhansille ihmisille, ja sen aivan varmasti teen silloin kun koen sille olevan tarvetta.

No nyt on sitten joulukuusi koristeltu, ja sitä pääsette kurkkaamaan tässä luukussa numero 7! Tänä vuonna kuparin väri on noussut aika suureksi trendiksi, ja niin myös minä ihastuin siihen. Tiesin jo kuukausia sitten että tänä vuonna haluan ensimmäistä kertaa kokeilla jotain muuta metallisävyä kuusessa, kuin pelkkää hopeaa. Lopulta meidän kuusesta sitten kuitenkin löytyy useampi metallisävy eli kulta, kupari ja hopea yhdistettynä mustaan ja valkoiseen.

Kupari yksin tuntyi jotenkin liian lämpimältä, kun meillä kuitenkin on muuten aika kylmän sävyinen koti (lastenhuonetta lukuunottamatta). Onneksi sitten näin jossain mainoslehtisessä valkoisen kuusen, jossa oli käytetty koristeissa kaikkia mahdollisia metallisävyjä, ja tajusin että ihan hyvinhän kuparia voi yhdistää hopeaan, kun lisää siihen vielä kultaa tai ruusukultaa, jotka ovat vähän niinkuin siitä välistä. Alunperin tarkoitus ei ollut sekoittaa tähän sekametelisoppaan vielä mustaakin, mutta jotenkin kuusi näytti niin ei-meidän-näköiseltä ilman sitä että oli pakko kipaista vielä mustat koristeet laatikosta mukaan koristeluun.

Tytöt olivat aivan into piukassa kun pääsivät ripustelemaan koristeita. Zelda kylläkin keskittyi lähinnä heittelemään kuusenpalloja, mutta Tiara osasi ripustaa koristeita tosi hienosti niin että ne pysyivät paikoillaan. Oli ihana saada pikkupotilaalle jotain mukavaa tekemistä monen päivän sairastelua piristämään!

Mä tykkään kyllä nyt meidän kuusesta tosi paljon, vähän se vaati totuttelua silmälle että tottui noihin lämpimämpiin sävyihin, mutta nyt kun sitä on päivän tuijotellut niin onhan se nyt just eikä melkein sellainen kuin tavoittelinkin! Ostin kuparin värisiä koristeita H&M Homesta, Lidlistä ja Stockmannilta. Lisäksi ostin myös kultaisia pisaran muotoisia koristeita Stockmannilta, kultaisia Glitter-koristeita Tigerista ja kultaisen koristenauhan Citymarketista. Tykkään siitä että kuusi on runsas ja siinä on paljon erilaisia koristeita, mutta kuitenkin jotenkuten harkitusti.

Kuten jo aiemmin todettua, meidän kuusi on tekokuusi koska olen allerginen aidoille kuusille. Aitoa kuusta ei mun mielestä voita mikään, ne on aivan hurjan kauniita ja ottaisin sellaisen meille enemmän kuin mielelläni, mutta jos pitää tyytyä tekokuuseen kerran, niin mun mielestä se saa näyttää sitten täysillä feikiltä ja olla valkoinen!

Millainen joulukuusi teillä on tai millainen teille tulee? Milloin tykkäätte koristella kuusen? Onko teillä jotain väriteemaa vai tykkäättekö sekoitella kaikkia värejä?

Pienten kommelluksien jälkeen viimein on aika pyöräyttää käyntiin blogini historian toinen joulukalenteri! Ihanaa joulukuun alkua kaikille, joko siellä ollaan yhtä joulufiiliksissä kuin täällä? Joulukalenteri tulee pitämään sisällään jouluisia kuvia, vinkkejä, ruokia, muistoja, listauksia, yllätyksiä ja myös muutamia ihania arvontoja, joissa voi voittaa joululahjoja itselleen tai muille. Sen pidemmittä puheitta, tänään vuorossa meidän lastenhuoneen joulu.

Lapset saivat itse valita kaikki huoneensa koristeet, ja ei ollenkaan tullut yllätyksenä että ne ovat aika värikkäitä ja hempeitä, cupcakeja ja muita söpöjä kiiltäviä asioita. Koristelimme kuusen yhdessä Tiaran kanssa sillä aikaa kun Zelda heitteli koristepalloja joka suuntaan, onneksi yksikään ei särkynyt! Joulukuusi on ostettu jo vuosia sitten silloisesta Tiimarista, ja se on kyllä pysynyt tosi hyvänä, vaikkakin yksi jalka on siitä hukassa. Sen olen korjannut menestyksekkäästi valkoisella paksulla pahvista leikatulla korvikejalalla, kun en ole raaskinut luopua tästä kuusesta jonka ostimme Tiaran ensimmäisenä jouluna.

Taannoisella Tukholman reissulla tytöt saivat valita Åhlensilta mieleisensä joulukoristeet, ja täytyy sanoa ettö valinnat menivät kyllä aivan nappiin! Molemmat koristeet ilmentävät valitsijaansa täydellisesti. Arvaatteko kumpi on kumman? Robotti on Tiaran, pinkkiä, glitteriä, näyttävä koriste. Auto on Zeldan; pieni, pippurinen ja söpö!

Meidän lastenhuoneessa joulu sulautuu sinne kaiken muun sekaan, ja niin sen kuuluu mennäkin. Lastenhuoneen joulu on sellainen joulu, johon lapset saavat koskea ja osallistua joka päivä. Mummu toi tytöille viimeksi väriä vaihtavan lumiukkovalaisemen, ja lisäksi tyttöjen huoneessa asuu jouluun asti mun vanha tonttutyttö, joka katsoo että lelut kerätään siististi joka ilta!

Miten te koristelette lastenhuoneen jouluksi? Saavatko lapset valita koristeet itse ja tykkäävätkö osallistua koristeluun? Onko teille jäänyt lapsuudesta rakkaita koristeita, jotka ovat käytössä vieläkin?

Tänään otettiin koko perheen kanssa varaslähtö jouluun ja suunnattiin Flamingoon Holiday Clubin joulukuvauksiin. Takana on elämäni ensimmäinen kokonainen kuvauspäivä, ja olihan se kieltämättä rankkaa puuhaa! Ehkä ilman lapsia ei olisi niin rankkaa, kun ei tarvitsisi keskittyä pitämään tyytyväisenä muita kuin itsensä ja kuvaaja. Lasten ollessa mukana sitä sai välillä viihdytellä heitä, etenkin loppupäivästä kun voimat alkoivat olla lopussa jo molemmilta lapsilta.

Nuorempi oli ymmärrettävästi väsyneempi, koska päikkärit nukuttiin vasta taksimatkalla kotiin. Molemmat jaksoivat ihan uskomattoman hyvin, eikä kiukuttelua esiintynyt ollenkaan (!!) koko päivänä. Tiara oli ihan mieletön, jaksoi keskittyä, jaksoi hymyillä ja kuvata sen kaksikymmentä kertaa että jäätelölusikallinen meni juuri oikein suuhun ja hymy ei hyytynyt vaikka joulupaketeista paljastui vain tyhjiä pahvilaatikoita, ne olivat sellaisia hassuja harjoituspaketteja ne, että jouluna sitten onnistuu kunnolla availu!

Kuvattiin aika monta erilaista tilannetta, vaihdeltiin vaatteita ja korjailtiin meikkiä. Meillä oli kuvauksissa mukana ihan mahtavat ”varamummo ja varapappa”, joiden kanssa tultiin hienosti toimeen. Lapset ottivat heidät heti omakseen ja luulen että saatiin aika hyviä kuvia! Molemmat tytöt uskalsivat käydä ”isovanhempien” sylissä ja olivat ihan rennosti koko päivän. Oli hauskaa päästä meikattavaksi ja laitettavaksi jo toista kertaa parin päivän sisään, ja tytötkin saivat aivan ihania vaatteita ylleen kuvausten ajaksi.

Nämä kaikki kuvat on vain mun kameralla kiireessä räpsittyjä behind the scenes-kuvia, ja mä tykkään  jo näistäkin. Voin vain kuvitella miten kivoja niistä oikeista kuvista tuli kun oli valaistukset ja kaikki oikein kohdallaan. Kuvat ilmestyvät Holiday Clubin asiakaslehdessä ennen joulua, ja mä en malta odottaa että näen valmiit kuvat!

Onneksi on enää muutama päivä marraskuun alkuun, ja mäkin pääsen laittamaan joulua kotiin. Meillä on Oton kanssa sopimus, että saan laittaa esille vaikka kaikki maailman jouluhöpötykset ja puhua lakkaamatta joulusta, mikäli maltan marraskuun alkuun asti. Jouluhullulle se malttaminen on vaikeaa, mutta tämä ihanan jouluinen päivä hyvässä seurassa, kauniin jouluisessa ympäristössä kieltämättä auttoi edes vähän!

Onneksi Tiaran ihanan kulunut muumitatuointi ei näy oikeissa kuvissa 😀 Kiitos ihan mielettömän paljon koko kuvaustiimille, meillä oli ihana päivä! Lapset höpöttivät vielä koko illankin kuvauksista, ja Tiara etenkin innostui puuhista niin että toivoi pääsevänsä vielä uudelleenkin malliksi. Saapa nähdä josko me vielä joskus innostutaan menemään johonkin kuvauksiin!

Mä halusin tulla kertomaan kuvauksista nyt heti, kun fiilikset oli pinnassa ja kuvatkin sai kätevästi heti. Ehkä mä huomenna jo pääsen kertomaan enemmän viikonlopun häppeningeistä! Ihan mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille, toivottavasti muillakin on alkanut viikko yhtä mukavalla maanantailla!

Vihdoinkin pääsen esittelemään meidän tämän vuoden joulukuusen koristeluineen, sillä kuten Instagram (@iinalaura) seuraajat tietävätkin, mun kamera tuli eilen illalla vihdoin perille! Sain saapumisilmoituksen kolmetoista minuuttia ennen 600m päässä sijaitsevan postin sulkemisaikaa ja Otto reippaana poikana kipitti ja haki kameran ja oli jo takaisin kotona silloin kun posti meni kiinni, ihana mies! Eli vuorossa lähikuvaa meidän kuusesta!

Mä oon uuden kameran kanssa näin aluksi vielä ihan hukassa joten kuvanlaatu hieman on mitä on. Mutta sain kameran mukana hienon kuvausoppaan jota olen jo aloittanut lukemaan ja nyt mun päässä vilisee isoarvot, valotusajat, kohinat ja muut hienot termit! Aion ihan mahdollisimman pikapikaa oppia käyttämään tuota kunnolla, ja kunhan saan jouluaattona uuden objektiivin ja jalustan niin laitan kyllä ihan uuden valokuvausvaihteen päälle.

Meidän joulukuusi on valkoinen, koska se a) sopii sisustukseen parhaiten ja b) ei yritä näyttää aidolta kuuselta epäonnistuen siinä pahasti, vaan on reilusti feikki ja sellaisena upea. Aito kuusi olisi tietysti aivan omaa luokkaansa, mutta kun on allerginen niin silloin se ei valitettavasti tule kyseeseen, vaikka siitä aina haaveilenkin! Mä oon kokeillut joulukoristeluissa vaikka ja mitä teemoja, ja tänä vuonna inspiroiduin Stockmannin vaaleanpunaisista herkkukoristeista ja päätin että teemaksi sopii vaaleanpuna-valko-hopea. Meiltä löytyi kaikissa näissä väreissä jonkinverran koristeita jo etukäteen, ja lisäksi hamstrasin Argos-hallin joulumaailmasta vielä lisää vaaleanpunaisia muffinsseja, ja muita ihanuuksia.

Joulukuusi on meidän perheessä perinteisesti koristeltu aina itsenäisyyspäivänä, ja tätä perinnettä mä haluan jatkaa edelleen. Itsenäisyyspäivänä koristelu juontaa juurensa mun lapsuudesta, jolloin me matkustettiin joka joululomaksi sukulaisten luo Ouluun eli ei oikeaan jouluaikaan paljoa kuusta ehditty katselemaan tai koristelemaan omassa kodissa. Siksi laitettiin se aina jo itsenäisyyspäivänä, että ehdittiin nauttia omasta kuusesta. Sitten vaan totuin siihen että koti on jouluasussa jo kuun alussa ja nykyään en osaa kuvitella että koristelisin kuusen vasta juuri ennen aattoa!

Mä oon aiemminkin kertonut täällä että kerään joulukoristeita ja se määrä minkä oon niihin vuosien saatossa upottanut on varmaan jotain ihan käsittämättömän naurettavaa! Meillä on koristeita ihan hulluna, monta laatikollista ja mun vuoden kohokohta on ihan oikeasti aina se päivä kun saan avata ne laatikot ja ripustaa koristeet kuuseen. Tiara auttoi mua tänä vuonna ja rikkoi muutaman koristeen kun muutama lasipallo tippui vahingossa lattialle, mutta mun mielestä kuusenkoristelu on koko perheen yhteistä puuhaa johon ehdottomasti otan tytöt aina mukaan. Mä toivon että hekin oppivat rakastamaan joulua yhtä paljon kuin mä rakastan, sillä meidän kotona joulua ei pääse pakoon mitenkään.

Millainen joulukuusi teillä on / teille tulee tänä vuonna? Tykkäättekö tekokuusissa enemmän valkoisesta vai vihreästä vai kenties vaikka pinkistä? Milloin on oikea aika koristella joulukuusi?