Luukku 4: Kaikki meidän joulukuuset 2011-2021

04.12.2021

Tässä postauksessa näytän kaikki meidän joulukuuset kymmenen vuoden varrelta. Aika uskomatonta, että ollaan juhlittu Oton ja meidän perheen kanssa joulua jo kymmenen vuoden ajan. Meillä on sinä aikana ollut neljä eri joulukuusta. Lähdettiin vihreästä ja pitkään mentiin valkoisella, ennen kuin palattiin kohti vihreää nykyisen lumihuurrekuusen kanssa. Aiemmat kuuset olivat hieman huonompilaatuisia, koska meillä ei ollut varaa silloin panostaa kuuseen. Mutta tämä nykyinen on enemmän sellainen premium-kuusi, joka on kestänyt hyvin jo kolmet koristelut ja voisin kuvitella sen kestävän hyvin vaikka seuraavat kymmenet koristelut. Se on ajaton ja nätti, ja lumihuurre on pysynyt hyvin. Mutta noniin, meidän nykyinen kuusi on varmasti kaikille jo tuttu, kurkataanpa nyt niihin vähän vanhempiin!

2011

Tossa isossa kuusessa on vaan mustia, valkosia ja hopeita koristeita ku halusin pitää värit yksinkertasina koska koristeita on niin runsaasti ja koska on toi vihree aika dominoiva väri. Toinen vaihtoehto ois ollu punavalkoset koristeet mut sen vaihtoehdon voisin toteuttaa sit ens jouluna. Mulla on sellanen perinne ollu lapsesta saakka et joka vuosi on ihan erilainen joulukuusi kun mitä aiempina vuosina on ollu, onneks keksitään niin paljon erilaisia koristeita aina vuosittain et tän perinteen toteuttaminen on helppoa.”

Näin kuvailin kuusta vuonna 2011. Silloin koristeltiin kuusi itsenäisyyspäivänä, kuten mun lapsuudessa oli tapana. Kun vertaan vuoden 2011 kuusta meidän nykyiseen kuuseen niin eka asia joka koristeluista tulee mieleen ei ole kyllä ”runsas”, hah. Mutta söpö se kyllä oli. Nauhoja lukuun ottamatta kaikki samat koristeet on meillä edelleen tallessa ja suurin osa myös käytössä tänäkin vuonna. Muistaakseni meidän eka vihreä kuusi oli mun äidin vanha, mutta saatan olla väärässä. 

2012

”Kyllä olen tämänvuotiseen tulokseen huomattavasti tyytyväisempi kuin viime vuonna olin, tää valkoinen on ihan meidän juttu! Ihanasti tulee kaikki koristeetkin esille valkoista vasten ja valkoiseen on helppo yhdistää minkä tahansa värinen jouluteema, vaikkakin tällä kertaa jatkettiin viimevuodelta tutulla hopea-musta-valkoisella linjalla. Mä laitoin tarkoituksella koristeet myös alimmille oksille koska mun mielestä esikoinen on ihan tarpeeksi iso oppimaan että joulukuusi on koriste ja siihen ei kosketa, kuten ei vaikkapa uuniin tai astianpesukoneeseenkaan. Olin varautunut siihen että saan ensimmäiset päivät pelätä sydän kurkussa että hän repii kaikki koristeet irti ja kaataa vahingossa koko kuusen, mutta onneksi olin väärässä!”

Hauskaa muistella esikoisen taaperoaikojen joulukuusta. Meillä on aina koristeltu kuusi ihan kunnolla, vaikka perheessä olisikin ollut pieniä. Näin aiotaan toimia myös kuopuksen kanssa ensi vuonna, että ihan reilusti vaan koristellaan ja yhdessä opetellaan miten sen kuusen kanssa ollaan. Ostettiin 2012 valkoinen joulukuusi, josta olin kovasti haaveillut.

2013

Meidän joulukuusi on valkoinen, koska se a) sopii sisustukseen parhaiten ja b) ei yritä näyttää aidolta kuuselta epäonnistuen siinä pahasti, vaan on reilusti feikki ja sellaisena upea. Aito kuusi olisi tietysti aivan omaa luokkaansa, mutta kun on allerginen niin silloin se ei valitettavasti tule kyseeseen, vaikka siitä aina haaveilenkin! Mä oon kokeillut joulukoristeluissa vaikka ja mitä teemoja, ja tänä vuonna inspiroiduin Stockmannin vaaleanpunaisista herkkukoristeista ja päätin että teemaksi sopii vaaleanpuna-valko-hopea. Meiltä löytyi kaikissa näissä väreissä jonkinverran koristeita jo etukäteen, ja lisäksi hamstrasin Argos-hallin joulumaailmasta vielä lisää vaaleanpunaisia muffinsseja, ja muita ihanuuksia.”

Vuonna 2013 koristelin kuusen omilla lempiväreilläni vaaleanpunaisella ja valkoisella. Kylläpä tuntuu hassulta lukea Iinan kirjoitusta kahdeksan vuoden takaa, kun vielä kirjoitin ”hamstraamisesta”. Ostin silloin siis neljä uutta eri herkkujen muotoista joulukoristetta. Että kunnon ”hamstraamista”.

2014

Kupari yksin tuntyi jotenkin liian lämpimältä, kun meillä kuitenkin on muuten aika kylmän sävyinen koti (lastenhuonetta lukuunottamatta). Onneksi sitten näin jossain mainoslehtisessä valkoisen kuusen, jossa oli käytetty koristeissa kaikkia mahdollisia metallisävyjä, ja tajusin että ihan hyvinhän kuparia voi yhdistää hopeaan, kun lisää siihen vielä kultaa tai ruusukultaa, jotka ovat vähän niinkuin siitä välistä. Alunperin tarkoitus ei ollut sekoittaa tähän sekametelisoppaan vielä mustaakin, mutta jotenkin kuusi näytti niin ei-meidän-näköiseltä ilman sitä että oli pakko kipaista vielä mustat koristeet laatikosta mukaan koristeluun.”

Kupari nousi isoksi trendiksi vuonna 2014 ja silloin itsekin siitä innostuin ja halusin sitä myös kuuseen. En kuitenkaan voinut tai halunnut ostaa niin paljon uusia kuparin sävyisiä koristeita, että pelkästään niillä olisi voinut täyttää kuusen, joten päädyin sekoittelemaan kuparikoristeita vanhoihin muiden metallien sävyisiin sekä mustiin koristeisiin.

2015

Meidän perinteenä on koristella joulukuusi itsenäisyyspäivänä, ja niin tehtiin myös tänä vuonna. Tämän vuoden kuusi jatkaa samaa väriteemaa joka meillä toistuu myös olohuoneen muussa sisustuksessa, valkoista, mustaa ja kultaa.  Edellisvuosina mä olen innostunut tosi koristeellisista joulupalloista ja kaikista hahmoista ja kakuista ja vaikka mistä, kimallusta ja glitteriä on täytynyt olla. Vieläkin meiltä löytyy vähän glitteriä ja kimallusta, mutta tänä vuonna keskityin enemmän pelkistetympiin koristeisiin, ja sellaiseen siistimpään lookiin.”

Vuonna 2015 kupari unohtui jo, ja halusin kuusesta pelkistetymmän ja vähemmän värejä siihen. Silloin meidän vanha valkoinen kuusi alkoi jo vedellä viimeisiään. Hauskaa miten näistä näkyy vielä se erilainen ajatusmaailma, halusin aina joka vuosi jotain erilaista, enkä pitänyt niin tärkeänä sellaista oman tyylin löytymistä ja sen säilyttämistä.

2016

”Mä pohdin aiemmin että ostetaanko tänä vuonna aito kuusi vai uusi tekokuusi, ja päädyttiin jälleen kerran tekokuuseen. Koen sen olevan vaan meille parempi vaihtoehto, vaikka aito olisikin omalla tavallaan huikea. En uskaltanut ottaa sitä riskiä että kuusi ei kestäisikään Itsenäisyyspäivästä aattoon asti hyvänä, ja kuitenkin ehdottomasti halusin koristella kuusen jo nyt. Niinpä pitkällisen tuuhean ja laadukkaan kuusen etsimisen jälkeen löydettiin täydellinen  yksilö Hobby Hallista. Kuusi oli vähän arvokkaampi kuin sellaiset perus harvahapsiset markettiversiot jollainen meillä on ennen ollut, mutta täysin sen arvoinen.”

Vuonna 2016 meidän vanha valkoinen joulukuusi oli jo niin kellastunut ja ällö, että päädyttiin ostamaan uusi valkoinen tekokuusi. Ajattelin silloin, että se on pitkäikäinen sijoitus, ja uusi kuusi olikin kestävä. Meillä on se edelleen tallessa nätisti laatikossaan, että jos joskus mieli muuttuu ja haluan sittenkin laittaa valkoisen kuusen lumihuurrekuusen sijaan. En tiedä miksi olen aitoa edes pohdiskellut, kun kuitenkin olen sille allerginen. Mutta jossain vaiheessa musta tuntui, että kovasti puhuttiin tekokuusia vastaan ja aitojen kuusien puolesta, ehkä siksi olen kokenut tarvetta pohtia sittenkin joskus sitä aitoa kuusta meille, jos olisi löytynyt allergiaystävällisempi versio.

2017

Joulukuusen kanssa jatkettiin samalla teemalla kuin meidän olkkarikin on, kultaa, vaaleanpunaista, mustaa ja valkoista. Ainoastaan vihreä jäi uupumaan. Mä harkitsin ensin, että kuuseen tulisi kulta-vihreät koristelut, mutta en löytänyt mistään omaa silmääni miellyttäviä koristeita vihreässä värissä, juuri siinä oikeassa sävyssä jota meillä on. Ja parempihan se on käyttää niitä vanhoja koristeita muutenkin, kuin hamstrata hulluna uusia, jotka ovat käytössä ehkä vain yhden joulun.”

Huomaan pientä arvomaailman muutosta jo tässä vuoden 2017 postauksessa. Silloin alettiin pikkuhiljaa löytää sitä omaa tyyliä tässä kuusen koristelussa ja elämässä ylipäätään. Tajuttiin, että ei sitä koristelua tarvitse laittaa joka vuosi uusiksi (parempi myöhään kuin ei milloinkaan).

2018

Mäkin sain paljon koristeita mukaan äidiltä, kun muutin yksin asumaan v. 2009 joulukuussa. Monet niistä on tänäkin vuonna ripustettuna mun kuuseen. Mä rakastan sitä, että koristeita on kertynyt isompi kokoelma, ja pystyn tekemään kuusesta aina vähän erilaisen joka vuosi. Äidiltä mukaan saadut joulukoristeet ovat mulle rakkaita ja ihania muistoja, jotka mielelläni ripustan joka vuosi. Ne tuovat palan mun lapsuuden jouluista meidän omaan olohuoneeseen. Toivottavasti meidän lapsilla on sama fiilis sitten joskus hamassa tulevaisuudessa.”

Sinä vuonna alkoi olla jo aika monta palloa lasten valitsemia koristeita meidän joulukuusessa ja ne alkoivat tuoda oman ihanan lisänsä kuusen ulkonäköön. Alusta asti niitä on ollut, mutta kolmannen lapsen ja isompien kasvun myötä ne alkoivat näkyä yhä selvemmin kuusen ulkomuodossa. Ja sitten se alkoi luoda perustan koko kuusen koristelulle.

2019

Uusia koristeita me ei sen sijaan ostettu yhtään (paitsi lasten valitsemat kolme koristetta, yksi jokaiselle). Tuo lumihuurrettu joulukuusi on niin mielettömän runsas ja kaunis jo ihan itsessään, että vaikka se on meidän vanhaa 180cm kuusta paljon suurempi, siihen ei tarvitse yhtään enempää koristeita. Lumihuurre-joulukuuseen saatiin kaikki meidän vanhat jo olemassaolevat koristeet  (mustia lukuunottamatta) yhtäaikaa esille ja ne silti näyttävät mielestäni kauniilta. Mustia ei laitettu tällä kertaa.”

Meidän nykyinen lumihuurrekuusi ostettiin vuonna 2019 ja rakastin ja rakastan sitä edelleen. Silloin koristeltiin sitä ehkä vielä hieman maltillisemmin kuin nykyään. Kuitenkin lasten kädenjälki näkyi vahvasti. Meidän vanhassa kodissa 230cm korkea kuusi ei päässyt ihan niin hyvin oikeuksiinsa kuin nykyisessä korkeassa tilassa, mutta kaunis se oli sielläkin.

2020

Lisäksi tämä vuosi on muutenkin ollut poikkeuksellisen kotipainotteinen – ollaan aika paljon tuijoteltu kotia sellaisena kuin se on. Miksi en siis piristäisi sitä jollain uudella, kuten joulukuusella? Kaipasin iloa ja valoa pimeään marraskuuhun  ja vuoden harmaimpana päivänä oli meidän perheelle täydellinen hetki koristella kuusi. Minä rakastan joulua, enkä toistaiseksi vielä ikinä ole ”kyllästynyt katselemaan joulukuusta”, kuten joku pelkäsi. Sitten kun en sitä enää jaksa katsella, eli jouluaaton jälkeen, voin sen kerätä pois. Yksinkertaista. Tuntuu oudolta, että niinkin ihanasta asiasta kuin jonkun toisen joulukuusen koristelusta voi löytää kritisoitavaa.”

Viime vuoden joulukuusipostauksessa kuultaa väsymys maailman tilanteeseen, hiton rankka marraskuu ja väsymys myös jatkuvaan arvosteluun. Huomaan tuosta tekstistä, että väsymys siihen kaikkeen oli se päällimmäinen tunne, mikä on kurjaa. Onneksi noista fiiliksistä on päässyt hyvin irti, vaikka maailman tilanne ei edelleenkään ole siinä missä toivoin sen tänä vuonna tähän aikaan jo olevan.

2021

Kuuselle oli tänä vuonna paljon parempi paikka kuin viime vuonna. Viime vuonna ainoa sopiva paikka oli portaiden alla, jolloin kuusi ei oikein ollut edukseen. Se on korkea ja näyttävä ja upea, mutta portaiden alla se oli vähän piilossa. Nyt kuusi pääsi vihdoin keskelle meidän olohuonetta, kun ollaan vaihdettu järjestystä. Ikkunasta tulee ihanasti valoa kuuseen, ja vaikka se on keskellä huonetta, se ei ole ollenkaan tiellä.”

Tänä vuonna olen tyytyväisempi kuuseen kuin ikinä ennen, vaikka se näyttääkin tosi samalta kuin vuosina 2019 ja 2020! Paikka vaikuttaa paljon. Se on meidän olohuoneen kruunu ja ilahduttaa siinä joka päivä. Kuusi on jo tosi täynnä lasten valitsemia koristeita, tähän mennessä niitä on kertynyt 10+8+4 (sekä jokaisen omat vauvavuoden pallot 4kpl), eli aika paljon erilaisia jännittäviä koristeita, jotka tekevät kuusesta hauskan ja runsaan näköisen. Rakastan erilaisia palloja ja tarinoita niiden takana. Tämä on se tyyli, jossa haluan pysyä, tämä on se meidän joulukuusi, joka tuntuu omalta.

Huh, siinäpä oli paljon joulukuusia! Tätä postausta oli niin hauska tehdä ja palata noihin jouluisiin tunnelmiin vuosien varrelta. Kyllä tämä nykyinen kuusen ulkoasu on tietty se oma suosikki. Mutta ihanaa nostalgiaa vanhoissa postauksissa, suloisia vanhoja kuvia lapsista pikkuisena. Vanhat postaukset on tosiaan linkattu myös tähän, jos niitä haluaa käydä kurkkimassa.


Meidän joulukuusi 2021

18.11.2021

Ai vitsi miten ihana fiilis tuli, kun sai joulukuusen olohuoneeseen. Päädyttiin koristelemaan kuusi tismalleen samana päivänä kuin viime vuonnakin. Marraskuun puolivälissä. Se tuntui hyvältä hetkeltä. Vaikka marraskuu ei tänä vuonna ole yhtä masentava kuin viime vuonna, se on silti pimeä kuukausi. Marraskuun puolivälissä pimeys tuntuu olevan kaikkein pimeimmillään ja silloin mä kaipaan sitä joulun iloa ja valoa kaikkein eniten. Mua ei haittaa jouluttaa kahta kuukautta – päin vastoin. Mitä pidempään sen ihanampaa. Sitten kun joulu on lähempänä jo, sitä valoa on melkein joka puolella

Tehtiin niin, että laitettiin joulukuusi valmiiksi olohuoneeseen jo muutamaa päivää aiemmin ja sitten viikonloppuna koristeltiin se rauhassa ajan kanssa. Laitoin kaikki joulukoristeet valmiiksi levälleen kuusen edustalle edellisenä iltana valmiiksi ja kun lapset aamulla heräsivät ja näkivät ne, niin tuntui kuin joulu olisi tullut etuajassa, hah. He olivat niin ihanan innoissaan koristeista ja juttelivat siitä mikä koriste on kenenkin minä vuonna valitsema. He itse muistavat ja tunnistavat kaikki omat koristeensa, mulla on vähän haasteita siinä. Mutta onneksi niistä on myös kuvia ja olen kirjoittanut talteen mikä koriste kuuluu kellekin, jos sattuisi joskus unohtumaan heiltäkin.

Osallistuttiin koristeluun koko perhe. En ohjaillut lapsia ollenkaan, vaan he saivat ripustaa koristeita ihan mihin itse halusivat ja itse sitten ripustelin Oton kanssa korkeammalle niin yläosaankin tuli jotain. Meidän kuusessa ei ole lainkaan nauhoja, siinä on vain pelkkiä roikkuvia koristeita, valot ja tähti. Se tekee koristelemisesta helppoa myös lapsille kun ei tarvitse asetella mitään kauniisti.

Ollaan tosi tyytyväisiä edelleen tähän muutaman vuoden vanhaan Etolan lumihuurrekuuseen. Instassa kysyttiin mm. variseeko lumihuurre pois, ja kerroin, että huurre varisee hieman kasatessa ja koristellessa, mutta ei kuusen ollessa vain paikallaan. Eli lumihuurteen puolesta kertaimurointi riittää, ei tarvitse jatkuvasti olla imuroimassa murusia onneksi. Tekokuusen parhaita puolia on sen ihanan helppo ylläpito.

Kuuselle oli tänä vuonna paljon parempi paikka kuin viime vuonna. Viime vuonna ainoa sopiva paikka oli portaiden alla, jolloin kuusi ei oikein ollut edukseen. Se on korkea ja näyttävä ja upea, mutta portaiden alla se oli vähän piilossa. Nyt kuusi pääsi vihdoin keskelle meidän olohuonetta, kun ollaan vaihdettu järjestystä. Ikkunasta tulee ihanasti valoa kuuseen, ja vaikka se on keskellä huonetta, se ei ole ollenkaan tiellä. Pitäisi aina miettiä olkkarin sisustus joulukuuselle parhaimman paikan perusteella, hah. No ei oikeasti. Mutta olen tosi iloinen siitä, että kuusi on nyt meidän joulun kruunu, ihan niinkuin toivoinkin.

Lapset valitsivat muutaman uuden koristeen taas kuuseen tänä vuonna (näytän ne myöhemmin joulukalenterissa ja JEP sellainen on tänäkin vuonna tulossa!), mutta muuten se on aika täynnä kaikista meille jo vuosien varrella kertyneistä koristeista. Rakastan sen runsasta ilmettä. Parhaat joulukoristeet olen itse löytänyt yleensä Stockmannilta, mutta upeita koristeita löytyy myös esimerkiksi  Sostrene Grenestä, My O My:stä Kämp Galleriasta, H&M Homesta, Sokokselta ja Flying Tiger Copenhagenista.

Olen niin iloinen meidän joulukuusesta, etenkin kaikkein pimeimpinä päivinä se piristää niin paljon <3 Ihana joulukuusi, ihana joulun odotus!