Kaupallinen yhteistyö: Kirja.fi

Ai miten saa lapset lukemaan? Ei mitenkään, jos ei halua lapselta itseltään löydy. Mutta siihen, miten lapsen voisi saada itse haluamaan viettää aikaa kirjojen parissa, mulla on useampi vinkki jaettavaksi. Meillä on neljä eri ikäistä lasta ja kirjat ovat tiiviisti mukana kaikkien heidän elämässä. On myös ollut aikoja, jolloin joku heistä ei ole lainkaan ollut oma-aloitteisesti kiinnostunut kirjoista tai lukemisesta, ei yksin eikä yhdessä aikuisen kanssa. Ne ajat ovat onneksi aina menneet jossain vaiheessa ohi, mutta olisi myös ollut tosi inhimillistä jäädä jumiin siihen ja ajatella, että tämä lapsi nyt ei vaan ole kiinnostunut kirjoista, enkä voi sille enää mitään. Nyt kerron teille mitkä ovat niitä juttuja, jotka tekevät kirjoista kiinnostavia lasten silmissä.

1. Lukeva aikuinen kasvattaa lukevan aikuisen.

Esimerkin voima on valtava. Kun lapsi näkee säännöllisesti aikuisen nauttimassa erilaisista kirjoista, puhumassa innostuneesti lukemastaan tai kertomassa mitä on oppinut kirjasta, hän näkee, että kirjoista on iloa ja hyötyä. Tässähän voi vähän huijatakin, etenkin isompien lasten kanssa, eli voi lukea itse jonkun kirjan joka on juuri nyt TikTok-hitti tai joka käsittelee aihetta, jonka tietää kiinnostavan lasta. Sitten voi puhua siitä innostuneesti kaverille tai puolisolle lapsen kuullen, ja ehkä lapsi kysyy saako hänkin lukea sen. Todistetusti toimii! Näin on käynyt tänä vuonna esimerkiksi lukemieni Kaksi tuntia aikaa kadota ja Maailman kauhea vihreys kirjojen kanssa. Itsestäni myös kiinnostavinta oli 10+ vuotiaana usein lukea sitä, mitä äidin hyllystä löytyi, tai lainata niitä ”jo vähän vanhempien” kirjoja kirjastosta. Jos se innostaa lukemisen pariin – go for it!

2. Lukea saa missä tahansa ja kirjoissa saa näkyä elämä.

Sain itse aina lapsena lukea aamu-, väli- ja iltapalalla ruokapöydässä. Illallinen erikseen, mutta tällaisilla pikkuaterioilla luin aina kirjaa. Ja mielestäni se on maailman ihanin näky: lapsi ruokapöydän ääressä mutustamassa leipää kirja kädessään. Ei haittaa jos kirjaan tulee vähän jugurttia tai banaania kulmaan, kirjoissa saa näkyä elämä. Niitä saa raahata kassin pohjalla ja lukea metrossa, trampoliinilla tai vessassa. Viime aikoina meillä on näkynyt aamupala- ja iltapalapöydässä esimerkiksi: Musse & Helium, Nolo elämäni ja Koiramies, josta on juuri ilmestynyt uutuus Pipot & Rangaistus.

3. Jos lukee kirjaa, saa valvoa myöhempään kuin ilman kirjaa.

Isompien lasten kanssa vinkki numero ykkönen! Illalla saa valvoa puoli tuntia tai tunnin pidempään, jos lukee kirjaa sen aikaa. Eli sovitaan puoli tuntia aiempaa myöhäisempi nukkumaanmenoaika, jos sen viimeisen puoli tuntia lukee kirjaa sängyssä. Toimii ihan super hyvin! Meidän lapset rakastavat lukea illalla sängyssä jännittäviä seikkailukirjoja, kuten Soturikissoja tai Uljasmaa-sarjaa.

4. Kirjoja lahjaksi ja lukemaan lahjominen.

Kouluvuoden päätteeksi saa valita uuden kesälomakirjan palkinnoksi suoritetusta kouluvuodesta ja jouluisin ensimmäinen annettava/avattava joululahja aamulla on joululomakirja, jonka parissa vierähtää heti aamulla muutama tunti, niin aatto ei ehkä tunnu niin pitkältä. Ja lukemaan lahjominen toimii yksinkertaisimmillaan esimerkiksi niin, että puoli tuntia kirjan lukemista = puoli tuntia lisää ruutuaikaa. Vaikka kiinnostus kirjaa kohtaan ei tällöin ole sisäsyntyistä, puoli tuntia on jo hyvä aika päästä sisään uuteen kirjaan ja ehkä sitä kautta kiinnostua lukemaan se myös loppuun. Ja jos ei, niin ainakin lapsi luki sen puoli tuntia.

5. Lapsi valitsee itse mitä lukee tai mitä luetaan.

Etenkin pienempien kanssa toimii mainiosti kahden vaihtoehdon taktiikka, eli aikuinen valitsee, että nyt luetaan, ja lapsi saa valita sitten kahdesta vaihtoehdosta sen mitä haluaa luettavan. Siihen on hyvä valita kaksi vähän erilaista kirjaa, niin lapsi voi valita sen kirjan, joka sillä hetkellä tuntuu kiinnostavammalta tai mätsää paremmin energiaan. Kirjastoreissuilla ja kirjakaupassa on hyvä antaa lapsen valita niitä kirjoja hyllystä, joista tykkää, mutta toki aikuinenkin voi auttaa löytämään sieltä kiinnostavia kirjoja, koska lapset eivät aina edes yllä itse löytämään kaikkia hauskoja kirjoja.

6. Kirjoja joka puolilla kotia helposti saatavilla ja herättämässä kiinnostusta.

Meillä on värikkäitä ja sekalaisia kirjapinoja keittiössä, olohuoneessa, portaissa matkalla yläkertaan ja jokaisessa makuuhuoneessa. Vessassa on sarjakuvalehtiä ja lastenhuoneessa kirjat on helposti saatavilla. Kirjastokirjat laitetaan aina esille houkuttelevasti, enkä koskaan valita siitä, jos kirjoja on kertynyt paljon sohvapöydälle sotkuiseksi kasaksi. Kirjasotku = hyvä sotku!

7. Suosikkihahmot ja -leffat saavat näkyä myös kirjoissa.

Ah, TÄMÄ! Vaikka aikuista ei aina kiinnostaisi kaikista eniten lukea jotain piirroshahmokirjaa, ne hahmot ovat tärkeitä lapsille ja jos ne auttavat lapsen kirjojen pariin, se on sen arvoista. Ja onneksi minun kokemuksellani piirroshahmokirjatkin ovat esim. tässä pian 12 vuoden vanhemmuuden aikana parantuneet todella paljon – toki hyviä klassikkohahmoja oli jo omassa lapsuudessani, kuten vaikka Risto Räppääjä. Rakastan sitä, että kaikki kolme meidän lukutaitoista lasta ovat nauraneet samoille kauheille makkaroille ja Herra Lindbergille kuin itsekin nauroin lapsena. Risto Räppääjissä, Supermarsuissa ja vaikka Disneyn kirjoissa on paljon hahmoja ja kivaa luettavaa. Risto Räppääjä -kirjoja on saatavilla jo pitkästi yli kaksikymmentä. Upeita kuvituksia ja elokuvamaisuutta löytyy myös Musse & Helium -sarjasta, joka sopii hyvin jo eskarilaisesta alkaen.

8. Ratkaisu arjen haasteeseen tai helpotus isoihin tunteisiin voi löytyä kirjasta.

Monia tunteita tai uusia tilanteita on helpompaa käsitellä yhdessä lapsen kanssa kirjojen avulla. Suosittelen tähän lämpimästi esimerkiksi Maaret Kallion Murkens -sarjaa, josta on ilmestynyt jo kaksi kirjaa. Molemmissa käsitellään jotakin tärkeää tunnetta lempeästi ihanan ja samaistuttavan tarinan kautta. Isommille taas tähän tarkoitukseen suosittelen itsenäisesti luettavaksi esimerkiksi Isosisko -sarjaa, joissa pääosassa on Elinan & Sofian Elina.

9. Tunnista lapsen kiinnostuksen kohteet ja vinkkaa kirjoista, jotka kertovat niistä lisää.

Jos lapsi on kiinnostunut mysteereistä tai jännityksestä, ehdota vaikka Pet Agents -sarjaa (Kahdeksas kirja Tehtävä kuussa ilmestyi juuri) tai Lasse-Maijan etsivätoimistoa. Jos supersankarit ovat juuri nyt kova juttu, miten olisi Loki: Pahisjumalan päiväkirja ja hyvyyshaaste? Älä myöskään aliarvioi pissakakkajuttujen voimaa. Hulluja satuja -kirjat vetävät lapsia puoleensa kuin ilmaiset ämpärit suomalaisia. Ne kiinnostavat yllättävän monen ikäisiä lapsia. Bonusvinkkinä se, että lapsia hyvin usein kiinnostavat sellaiset lapset, jotka tekevät jotain vähän kiellettyä tai hurjaa. Klassikot kuten Astrid Lindgrenin kirjat, esimerkiksi Vaahteramäen Eemeli ja Peppi Pitkätossu innostavat vuosikymmenestä toiseen. Tänä vuonna vietetään Vaahteramäen Eemelin juhlavuotta ja vanhemmillekin on täytettäväksi Vaahteramäen Eemelin metkukirja, johon voi täyttää oman lapsen tai lasten hauskimmat metkut!

10. ”Ruutuvapaa tunti” koko perheellä.

Ruutuvapaa tunti voi kalskahtaa karmealta, ettäkö päivässä tai herranjumala viikossa olisi vain yksi ruutuvapaa tunti. Mutta se ei tarkoita sitä, että vain yksi tunti päivässä olisi ruutuvapaata, vaan se tarkoittaa, että koko perhe pitää yhtäaikaa täysin ruutuvapaan tunnin, jolloin puhelimia ei edes vilkaista. Tämä ainakin meidän suurperheessä toteutuu paljon harvemmin ”vahingossa” ellei vaikkapa ulkoilua lasketa mukaan. Kaikki meistä pitävät ruutuvapaata joka päivä ja paljonkin, mutta se ei aina tapahdu yhtäaikaa. Monesti olen muuten tämän ruutuvapaan tunnin aluksi ilmoittanut, että alan nyt lukemaan ääneen kirjaa XX ja ne jotka haluavat, voivat tulla kuuntelemaan. Ruutuvapaalla tunnilla on luettu esimerkiksi Nata Salmelan ja Jasmin Hamidin RAHA, josta heräsi loistavia keskusteluita porukalla. Viime kerralla luettiin juuri aiemmin mainittu Murkens, ja sitä edellisellä kerralla Lola Odusogan Lolan suuri salaisuus.

+1: Lyhyet lukutuokiot avuksi, jos kirjat tuntuvat tosi vaikeasti lähestyttäviltä.

”Luetaan joka ilta yksi luku tätä kirjaa” on jo paljon enemmän kuin ”ei lueta ollenkaan”. Jos lapsi on haluton kuuntelemaan iltasatua, kannattaa aloittaa lyhyistä tuokioista, kirjoilla joissa on paljon värikkäitä kuvia ja kiinnostavia tapahtumia. Viimeksi kun käytin tätä viiden-kymmenen minuutin tai yhden luvun taktiikkaa, se johti siihen, että lapsi sanoikin, että ”Mä haluan että sä luet tän koko kirjan mulle nyt heti!”. Ja se oli muuten Risto Räppääjä. Ei luettu ihan koko kirjaa heti yhdeltä istumalta, mutta jatkettiin seuraavina iltoina myös. Se voi oikeasti olla tosi pienestä hetkestä kiinni, että kiinnostus taas herää.

ALEKOODI: Koodilla saa 25% alennuksen koko kirja.fi-verkkokaupan valikoimasta. Alennus lasketaan kassalla koko ostoskorista. Nyt siis kannattaa ostaa kesälomakirjat itselle ja lapsille 25% edullisemmin! 

Toivottavasti tässä tuli joku uusi vinkki, jos siellä kamppaillaan kirjoista kiinnostumisen kanssa! Saa myös mielellään jakaa omia vinkkejä, jaan niitä Instagramissa storyjen puolella! Ihanaa kirjakesää 2023!