Syysterkut Oulusta

19.10.2018

Ollaan oltu nyt pari päivää täällä syyslomalla mun tädin perheen luona, ja täällä on ihanaa! Kyllä tuli taas niin kotoisa ja ihana fiilis kun puin kotona tutun Oulu-paidan päälle, lastasin Oton kanssa tavarat ja lapset autoon, ja otettiin nokka kohti Oulua. Täällä on niin helppo rentoutua ja levätä ja irtautua kaikesta. Tällä hetkellä kun kirjoitan tätä, lapset leikkivät kaikki kolme tuolla mun kummipojan ja hänen kaverinsa kanssa, ja naurun kiljahdukset vaan raikaavat tänne jatkuvasti.  Oulussa mustakin aina tuntuu kuin olisin lomalla, vaikka tekisinkin täällä välillä töitä. Ympäristöllä ja rakkailla ihmisillä on vaan niin rentouttava vaikutus.

Ihanaa ottaa tällainen pieni hengähdystauko tähän väliin, sillä lokakuu on ollut tavallista enemmän täynnä töitä ja tapahtumia, ja vuoden työntäyteisimmät kuukaudet ovat vasta edessä: marras- ja joulukuu. Uskon, että tämän ihanan akkuja lataavan reissun ansiosta saan hurjasti lisää energiaa tuleviin viikkoihin. Odotan innolla kaikkea ihanaa, mitä lähestyvä joulu tuo tullessaan. Ollaan kyllä onnekkaita, kun meillä on tällainen ihana paikka johon ollaan aina tervetulleita, ja jossa meillä on aina hyvä olla tärkeiden ihmisten kanssa.

Näiden päivien aikana ollaan käyty mun mummun haudalla, herkuteltu donitseilla, nähty mun äitiä ja Armasta ja ulkoiltu. Sellaista ihan perus Oulu-puuhaa, mitä nyt täällä aina tehdään. Huomenna mennään moikkaamaan mun pappaa, kun hän on kotiutunut reissusta. Onkin jo ehtinyt tulla hurja ikävä! Pitää yrittää nähdä taas niin paljon sukulaisia ja ystäviä kun vain ehditään tämän loman aikana.

Täällä on ollut uskomattoman kaunista, aurinko on paistanut ja ruskaakin on vielä jäljellä, vaikka pelkäsin, että täällä olisi jo ihan kaikki lehdet pudonneet puista. Upeaa väriloistoa on onneksi edelleen näkyvissä. Lapset ovat nauttineet ulkoilusta ihan täysillä, kun on koko ajan leikkikavereita paikalla, ja iso piha jossa juosta ja touhuta. Huomenna mun tädilläkin alkaa loma, niin voidaan touhuta sitten koko porukalla jotain hauskaa.

Käytiin tänään aamulla Ainolan puistossa Hupisaarten leikkipuistossa leikkimässä, ja meillä oli niin hauskaa. Siellä on paljon tekemistä sekä isoille että pienille, ja koko perhe viihtyi siellä super hyvin. Ainolan puisto oli ihan lemppari jo lapsuudessa, ja edelleen siellä on käytävä aina kun tänne tullaan. Taapero ihmetteli vesisuihkuja, ja halusi mennä kuulemma ”vähän uimaan”. Ihan ei päästetty enää uimaan lokakuun hyiseen veteen, mutta ihasteltiin kyllä vesisuihkuja kauempaa yhdessä.

Mä toivottelen kaikille upeaa syksyistä viikonloppua <3


Kiviniemen Muumipuisto – muumifaneille ilmaista puuhaa

04.07.2018

Mun serkun vaimo vinkkasi meille Oulussa Kellon Kiviniemessä sijaitsevasta Muumi-leikkipuistosta, ja mehän innostuttiin siitä tietenkin heti. Ajettiin porukalla Muumi-puistoon eilen, ja se oli aivan ihanan sympaattinen ja siisti leikkipuisto hyvin rauhaisalla alueella metsän keskellä.

Puistoon oli vähän hankala löytää, sillä missään ei netissä lukenut tarkkaa osoitetta, eikä Google Maps tunnistanut puiston virallista nimeä ollenkaan. Myöskään Oulun Kaupungin karttapalvelusta ei löytynyt puiston tarkkaa osoitetta, ainoastaan sen sijainti kartalla. Puiston virallinen nimi on Raappananpuisto, mutta myöskään sitä ei Google Maps löytänyt. Hetken ajeltuamme me kuitenkin onnistuimme löytämään puiston sieltä piilosta, ja kun olimme pysäköineet puiston viereen, navigaattori näytti, että Muumipuiston osoite on Kuokkamaankaarre, 90810 Oulu. Siinä on muutama parkkipaikka, jos puistoon tulee autolla.

Puistossa oli taaperoille sopiva liukumäki ja keinulauta, iso hiekkalaatikko, Nuuskamuikkus-keinu ja sen lisäksi iso kiipeilyteline-liukumäki, sekä isompi keinulauta, tavallinen keinu, tasapainolauta, vauvakeinu ja hämähäkkikeinu. Meidän porukan 8v tylsistyi melko nopeasti, mutta meidän tytöt viihtyivät aivan loistavasti, kuten myös serkun 4-vuotias. Kiipeilyteline-liukumäki ei ollut sieltä hurjimmasta päästä, mutta ei nyt lällyimmästäkään. Kyllä siellä puistossa oli vähintään yhtä paljon tekemistä kuin meidän lähipuistossa.

Meidän taapero oli tietenkin aivan innoissaan muumeista, ja ensimmäiset viisitoista minuuttia hän kävelikin laitteelta toiselle, ja osoitti jokaista eri muumihahmoa todeten ylpeänä ”MUUMI!”. Me ollaan 1v:n kanssa vielä siinä vaiheessa, että kaikki on vaan muumeja, mutta eiköhän sieltä pian ala haisulit ja hemulitkin luonnistumaan kun tankataan niitä kuitenkin monta kertaa päivässä hänen toiveestaan.

Muumipuistossa oli aikuisille pari penkkiä, ja hämähäkkikeinuun nyt mahtuu aikuinenkin hengailemaan. Me viihdyttiin siellä pari tuntia oikein hyvin, ja eväiden kanssa oltaisiin varmasti viihdytty vieläkin pidempään. Vessaa puistossa ei ollut, sillä se ei ollut mikään ohjatun toiminnan puisto, vaan pikkupuisto keskellä hiljaista asuinaluetta. Kirjoitin joskus täällä, että tykätään testata eri leikkipuistoja, ja sama harrastus jatkuu edelleen. Sen verran paljon meidän lapset tykkäsivät muumipuistosta, että varmasti mennään sinne uudemmankin kerran.

Meidän viisivuotias innostui askartelemaan puistossa käpy-kilpikonnia. Hän keksi idean ihan itse, ja unohti koko puistoleikit ekan puolen tunnin jälkeen, kun hän vaan istuskeli tasapainolaudan äärellä askartelemassa ”aivan tavallisia käpykilpikonnia”, niin kuin hän itse asian ilmaisi. Ihana ja luova tyyppi, hän oli niin innoissaan omista kilpikonnistaan, ja otti pari mukaankin.

Tuurista löytyy kuulemma toinen Muumipuisto, joka on Suomen suurin. Tuolla Kiviniemen Muumipuistossa näytti kuitenkin olevan monet samat laitteet, kuin tuolla Tuurin vastaavassa, mutta tietenkin se on kooltaan pienempi ja itse muumitalo puuttuu. Ihanaa että meiltä löytyy niin paljon erilaisia mahtavia leikkipuistoja Suomesta.