Ajattelin tehdä vielä yhden sillisalaattipostauksen meidän lomaviikosta ja sitten palaan ihan normaaliin blogiarkeen toivepostauksineen ja tavallisine höpinöineen. Tässä postauksessa ajattelin esitellä muutaman kuvan omasta pärstästänikin kun aiemmissa on ollut esillä enemmän apinoita ja kameleita! Shoppailun, Lintsin ja Korkeasaaren lisäksi me ehdittiin käydä rannalla, kokkailla hyvää ruokaa ja hengailla ihan muuten vain. Tiara konttasi innoissaan Mörkö-koiran perässä koko viikon, mutta kertaakaan ei yrittänyt repiä hännästä tai sörkkiä koiraherran silmiä kuten aluksi pelkäsin aiempien koira-pikkulapsikokemusteni perusteella. Mörköstä ja Tirriskästä tuli hyvät kaverit kun Tiara oppi sievästi taputtamaan tai paijaamaan Mörkön kylkeä iloisten kiljahdusten saattelemana. Oli ne kyllä suloisia yhdessä!

          Mä leipaisin tervetuliaisiksi mokkapalat äidille ja serkulleni ja ne kyllä tekivät hyvin tehtävänsä eivätkä kovin kauaa olleet jääkaapin täytteenä. Me ollaan pikkuhiljaa alettu antamaan Tiarallekin samaa ruokaa meidän kanssa ja siksi mulla onkin nyt tullut tehtyä paljon sellaisia aika perus kotiruokia (esim. uunilohta ja lihapullia). Me ollaan jo jonkin aikaa annettu neidille hapanmaitotuotteita (10kk iästä) ja niistä ei ole tullut mitään mainittavia mahaoireita ainakaan joten nyt uskallan jo käyttää neidinkin ruuissa välillä ruokakermaa. Tavallista maitoa ei olla vielä kokeiltu antaa ja sen kanssa ajattelin kyllä odotella vielä hetkisen verran että neidin masu saa rauhassa tottua. Sormiruokailu on korvannut hedelmäsoseet meillä kokonaan ja välipalaksi Tiara vetelee tuoreita marjoja, hedelmiä ja vihanneksia (mansikka, päärynä, cantaloupemeloni ja kurkku ovat suosikkeja) ja niiden lisäksi leipää, jogurttia, viiliä, täysjyvämuroja ja milloin nyt mitäkin sattuu olemaan. Tiarasta on mun onnekseni kuoriutunut oikein ennakkoluuloton maistelija ja neiti yleensä syö mitä tahansa mä sille annankin. Joskus saattaa ensin irvistellä uusille makuelämyksille mutta parin haukun jälkeen nekin menevät mukisematta alas.

Tiistaina äiti, Mörkö ja mun serkku lähtivät takaisin Ouluun ja me jäätiin kolmestaan tänne möllöttämään! Kauhea ikävä taas tulee vaikka onneksi suht pian koittaa jo syyskuu ja Tirriskän synttärit jolloin äiti tulee taas meille vähän pidemmäksi aikaa. Tiistain ja eilisen käytin siivoillen meidän kämppää; miten paljon voivatkaan kolme aikuista, kaksi lasta ja yksi koira saada sotkua aikaan viikossa! Pesin myös eilen monta koneellista pyykkiä ja viimeisen koneellisen kohdalla iltasella meidän vanha pesukoneen rotisko päätti sanoa itsensä irti ja loppuilta menikin sitten täpötäyttä konetta vedestä tyhjennellessä ja likaisia/pesuaineisia pyykkejä käsin pestessä, kerrassaan ihanaa! No ei mutta saadaanpahan nyt joku vähän modernimpi pesukone tai pesutorni hankittua niin jos vaikka pyykinpesustakin tulis mukavaa puuhaa ärräpäiden täyteisen pakerruksen sijaan.

           Pyykistä ja vaatteista yleensäkin puheenollen, mä oon viimeaikoina seuraillut kauheasti syksyn trendejä ja vaatekauppojen tarjontaa ja ilokseni huomasin että mun 2008 ostamat Cheap Mondayn leopardikuvioiset farkut on just nyt enemmän kuin coolit! H&M:n sivuilla on useammatkin leopardikuvioiset housut ja oonpa niitä bongaillut Polyvoresta ja julkkisten päältäkin. Ostin noi mun farkut Lontoon reissulla ja rakastuin niihin samantien kun ne näin ja mun oli pakko saada ne. Jostain syystä kumminkin mä oon pelännyt käyttää niitä, varmaan siksi että ne ovat todella erikoiset ja huomiota herättävät räikeällä kuvioinnillaan ja ultrakorkealla vyötäröllään. Ehkä äitiys on tuonut mulle lisää itsevarmuutta (tai onkin, enää en tarvitse kilon pakkelikerrosta ja tunnin hiustenlaitto-operaatiota joka aamu) ja siksi mä nyt päätin että toki mä voin käyttää rakastamiani farkkuja jos kerran niin itse haluan! Tässäpä vähän kuvasia mun housuista ja meidän pikku leopardi-Tiarasta! PS: naurakaa vaan iha
n vapaasti mun valkosille varpaille, ne sai vähän kuorintaa hiekkarannalla niin väri ei ihan mätsää muuhun kroppaan :DD!

Mulla oli niin paljon kaikkea asiaa teille että meinaa unohtua! Mutta ainakin se mun piti teille vielä kertoa, että Otto rakensi eilen Tirriskälle majan meidän ruokapöydän alle ja siellä ne hengaili melkeen koko illan. Tänään kun itsekin menin majaan köllimään niin enköhän kolauttanut heti pääni siihen pöytään! Tiara onneksi on niin lyhyt että edes seisaalleen sen pää ei yllä osumaan tohon pöytään. Nyt se just heräs päikkäreiltä kun tulin tätä postausta viimeistelemään ja tossa se vetää leukoja Oton tietokonepöydän reunaa vasten kun siellä on ES-tölkki joka olis ihan pakko saada! Mä alan nyt leikkimään Tirriäisen kanssa mutta palailen mahdollisimman pian uusin kujein ja kuvin. Adios♥

Viime viikolla päästiin siis vihdoinkin käymään Korkeasaaressa ja Lintsillä kuten mainostinkin täällä jo etukäteen! Molemmille reissuille sattui aivan mahtavat ilmat ja meillä oli enemmän kuin mukavaa. Otto oli ihanasti töissä molempina päivinä, eikä päässyt mukaan mutta onneksi meillä on tiedossa murun kanssa vielä syksymmällä toinenkin Lintsireissu ja Korkeasaareen nyt pääsee milloin vaan! Lintsillä mä kiersin laitteita mun 8-vuotiaan serkun kanssa ja otettiin molemmille vain pikkuhupi-rannekkeet kun en mä olis ypöyksin viitsinyt niihin isompien laitteisiin mennä (tai uskaltanut :D). Tiarakin sai ikioman vauvahupitarran ja neiti pääsikin mun kanssa kokeilemaan hepparataa, kotkotia ja panoraamaakin. Panoraaman kyydissä yläilmoissa pallero oli aivan liekeissä ja seisoi vain lasista seinää vasten alas Helsinkiin tuijotellen. Ei vissiin korkeanpaikankammoa täällä havaittavissa?

 Ihan ensimmäisenä piti tietenkin poseerata coolisti Hurjakurun vesiputouksen edessä!

 Tirriskä pääsi ensimmäistä kertaa elämässään sporaan (ei se varmaan itse kyllä huomannut metroon tai bussiin mitään eroa, mut olipahan taas uusi eka kerta ekojen kertojen listaan :D). Mä tein äidille tollasen nutturakampauksen johon äiti ihastui!

 Kirnussa, eli tuossa oranssissa hullun näköisessä laitteessa mä oon kerran käynytkin ja ens kerralla meen kyllä uudestaan kun nyt en päässyt! Kummitusjuna oli meillä ihan eka juttu johon mentiin ja vaikka se pelottikin ekaksi mun serkkua niin loppumatkasta jo nauratti että eihän se ollutkaan yhtään paha!

 Syömässä me käytiin Lintsin uuden Kattila -ravintolamaailman Lihapullabaarissa. Ruoka oli tosi hyvää ja kuvassakin näkyvällä lastenannoksella mulla tuli ainakin maha ihan täyteen! Ainoa miinus oli ruuan suolaisuus, en tosiaan uskaltaisi lapselle antaa Lihapullabaarin ruokaa kun mun äidin ja mun serkun ranskalaisetkin joita maistoin oikein ui suolassa. Yleensä kun syö ravintolaranskalaisia niin tekee mieli laittaa lisäsuolaa mutta noihin sitä ei kyllä tarvinnut, mieluummin olis ottanut vähän pois jos ois voinut.

 Heppa-ajelusta neiti tykkäsi kovasti, kikatteli ja istui kiltisti kyydissä. Enpä muista milloin oon viimeksi noilla hepoilla ratsastellut, varmaan ala-asteella tai tarhassa. Eihän se tässä iässä enää mikään kovin mullistava kokemus ole mutta varmasti Tiaralle se oli oikein kiva juttu! Alhaalla oikealla oleva kuva on otettu panoraamassa ennen kuin se kohosi korkeuksiin!

Panoraamasta sai kyllä kivasti katseltua koko Helsinkiä ja oli hauska bongailla tuttuja maisemia!

Korkeasaaressa käytiin siis sunnuntaina ja matka sinne taittui kätevästi bussilla. Päivä oli tosi kaunis, mutta aika tuulinen ja mulla oli tosi kylmä välillä farkuista ja villapaidasta huolimatta. Meidän vierailuajankohta oli ehkä vähän huono, kaikki kissaeläimet olivat nukkumassa ja taisipa kaikkia muitakin siellä väsyttää, mutta bongattiin me silti monta hauskaa eläintä! 

 Tiara odottaa bussia ihanissa ballerinoissaan! Ja Tirriskälle oli kyllä vaunuihin peitto ettei neiti suinkaan paleltunut tuulesta huolimatta onneksi, piti vain ilmoittaa ettei kukaan huolestu aiheettomasti Tiaran terveydestä. Mä rakastan tuota pupupaitaa, se sopikin hyvin Korkeasaaren eläinteemaan!

 Ihania tyttöjä molemmat! Minun rakkaita! Mun serkusta oli kyllä niin paljon seuraa Tiaralle koko viikon reissun ajan että ei Tiara pahemmin muhun päin edes vilkuillutkaan.

 Amurintiikeri nukkumassa, oon aika iloinen että sain kerrankin tiikeristä kuvan napattua, vaikkakin nukkuvana! Noi halailevat kamelit oli tosi suloisia, otin niistä varmaan sata kuvaa ja kilpikonnatkin olivat hurjan hellyyttäviä. Eniten ihastuin (kuten tavallista) kuitenkin näihin seuraaviin pikku hippiäisiin:

 MANGUSTEJA! Ne ovat ihania ja varsinkin noi kaksi toisiaan hellivää yksilöä olivat aivan liian söpöjä!

 Riikinkukkoja Korkeasaaressa pyöri ympäriinsä ihan pilvin pimein, tääkin kuvissa näkyvä kaveri tuli varmaan metrin päähän meistä tepastelemaan ja mua vähän pelotti!

 Paluumatkalla otettiin allemme vanha kunnon Vispilä ja tultiin siis lautalla pois saarelta. Tiara viihtyi lautalla tosi hyvin ja katseli innoissaan ikkunasta ulos. Meitä vastapäätä istahti joku söpö pikkupoika jolle
Tiara höpötteli myös innoissaan ja esitteli uutta hali-apinaansa jonka mummu nappasi mukaan Korkeasaaren krääsäkaupasta.

 

Meillä oli tosi kivat reissut kyllä molempiin paikkoihin ja varmasti ensi kesänä on vieläkin mahtavampaa kun Tiarakin ymmärtää vähän enemmän kaikesta. Yllättävän kiinnostunut se kuitenkin oli Lintsillä laitteista ja Korkeasaaressa niistä eläimistä jotka se huomasi, oletin että ei olisi ihan noinkaan paljoa vielä hiffannut.

Mikä on teidän lemppari huvipuisto? Entäs eläintarha? Mä oon käynyt huvipuistoissa ja eläintarhoissa Ruotsissa, Englannissa ja Irlannissa ja vaikka nää Suomen ylpeydet onkin vähän pienempiä ja kotikutoisempia niin niistä mulla on paljon hyviä muistoja ja niistä tykkään kaikkein eniten! Vaikka sitä en kyllä kiellä etteivätkö Dublin Zoon ihanat norsut olis vieneet mun sydäntä jo pikkutyttönä!

Multa kyseltiin meidän lentomatkasta, että mitenkäs se sujui ja mä ajattelin kertoa sitten tässä yhteydessä siitäkin tarkemmin! Eli lentomatka sujui oikeastaan tosi hyvin, Otto istui Tiaran kanssa (ei oltu erikseen varattu paikkoja joten jouduttiin eri paikkoihin istumaan) lentokoneen viimeisellä penkkirivillä missä oli ihan rauhallista. Tiara joi ensin pullosta vettä jonka jälkeen nukahti koneen nousun aikana, nukkui siihen asti että kone alkoi laskeutumaan ja sen jälkeen heräsi. Laskun aikana Tiaran höpötys raikasi koneen keskiosaan asti missä mä istuin, mutta itkua ei päässyt kertaakaan vaikkei neiti edes suostunut syömään isin tarjoamaa maitoa! Eli siis lento sujui oikein hyvin ja oltiin jopa etuajassa perillä, voin suositella lentämistä pienen vauvan kanssa. Jännitin kauheesti sitä että Tiaralla sattuis korviin mutta ei sillä varmaan sattunut kun ei kertaakaan itkaissut.

                 Tiistaina kun saavuttiin Ouluun niin suunnattiin heti äidin luokse nukkumaan ja parin tunnin päästä siitä mun kaverit Netta, Emmis, Sami ja Jarno tuli äidin luo kylään. Istuttiin ja syötiin pullaa ja juotiin kahvia ja Tirriskä sai leikkiä kummiensa kanssa. Tiistaina suunnattiin illalla sitten vielä mun tädin ja mun serkkujen luokse ja siellä olikin Tirriskällä sitten leikkiseuraa kun mun kummipoika (joka on siis myös mun serkku) ei ole kuin vajaat kaksi vuotta vanhempi. Mun kummipoika 2,5v ihanasti hoki kokoajan että ”Kakka-alussankari!”, en tiedä mitä se tarkoitti mutta hauskalta se ainakin kuulosti ja naurettiin sille vedet silmissä. Tässäpä olisi muutamat kuvat tiistailta:

Keskiviikkona me suunnattiin Netalle hengailemaan ja innostuttiin sielläkin vähän kuvailemaan Tirriskää. Mä pyysin Nettaa meikkaamaan mut ku olin niin laiskalla tuulella ja koska tiedän että Netta on taitava ja ihan hyvää jälkeä tuli mun mielestä! Netalta mentiin vielä mun mummulle ja papalle ja myöhemmin illalla mun kummitädille kylään, mutta mulla ei ollut valitettavasti kameraa silloin mukana.

Torstaina me käytiin Hesburgerissa syömässä jonka jälkeen käytiin Neean kanssa ostamassa hiusvärit perjantaille ja sitten olinkin jo niin kipeä että kaupassa tuntu siltä että pyörryn. Torstaina ilmeisesti parinkin lukijan äidit ja yksi lukijakin oli bongannut meidät, aika hauska sattuma! Mä löysin äidin kaapista äidin ihanan harmaan silkkipaidan jonka nappasin itelleni sitten käyttöön, mitäs pidätte?

Viime torstain päivänasu:

Silkkipaita – Äidin vanha

Farkut – Zara

Korvakorut – Gina Tricot

Sellaisia oli meidän muut Oulupäivät, onneksi ehdittiin nähdä kumminkin monia rakkaita ja tärkeitä ihmisiä ennen kuin tulin kipeäksi. Kauhea ikävä on taas kaikkia mutta onneksi vielä on kesää jäljellä ja toivottavasti nähdään taas kaikkia pian!

Tiistaina vierailtiin Oton duunissa moikkailemassa Oton työkavereita (Otto tunnollinen työntekijä ei lomallakaan voi pysyä pois töistä). Oli hauska reissu ja Tirriskä viihdytteli kaikkia mm. rikkomalla aurinkolasinsa ja yrittämällä väkisin saada Oton energiajuomatölkkiä. Aurinkolasit saatiin korjattua ja sitten me tultiinkin kotiin kokkailemaan ja löhöilemään. Oton töissä oli tosi mukavaa mutta metromatkoista jäi kyllä vähän paha maku suuhun. Metrossa Tiara leikki tapansa mukaan mun juomapullolla ja joku nainen sitten koki tämän hirveänä vääryytenä ja vähintäänkin järjettömänä laiminlyöntinä. Onhan se nyt aivan hirveää että lapsi leikkii tyhjällä, muovisella limupullolla! Kuulemma on todella vaarallista sillä leikkiä ja saatiin sitten englanninkielinen saarna osaksemme. Kuunneltiin oikein kiltisti koko saarna ja parin minuutin jälkeen nainen lopetti onneksi. Sitten Tiara alkoi kujertelemaan ja hymyilemään sille ja se ei kehdannut sanoa enää mitään. Ois kyllä mun puolesta neiti saanut vähän päristellä tai ainakin näyttää kieltä mutta onneksi Tiara on mua älykkäämpi!

              Noustiin Vuosaaressa sitten metrosta pois ja mentiin hissiin johon sitten änkeytyi vielä mummo meidän kanssa yhtäaikaa. No mummopa sitten päätti osoittaa sormella Tiaraa ja täräyttää meille että ”Onko tuo teidän?”. Kun me ylpeästi kerrottiin että onhan se meidän (ois pitänyt vastata että ei kun naapurin Erkin mutta oltiin taas kohteliaita) niin tämä samainen ikääntynyt naisihminen sitten totesi että ei me voida olla vanhempia, että meistä tulee Tiaralle vain kavereita sitten kun Tiara on 15 -vuotias. Mä en oikeesti ymmärrä että miksi on niin vaikeaa suvaita parikymppisia vanhempia kun tämänkin varmasti yli 70 -vuotiaan naisihmisen nuoruudessa on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus pyöräyttää mukulat nuorella iällä. Ja mikä saa kuvittelemaan että mä en voisi olla aivan yhtä pätevä auktoriteetti sitten joskus teini-ikäiselle tyttärelleni kuin vaikkapa yli 30-vuotias ensisynnyttäjä omalleen? 

               En kyllä voi käsittää, savu nousi korvista suunnilleen mutta hymyilin kohteliaasti vain. Tuli kyllä niin ärsyttävä fiilis, miksi yhtäkkiä samana päivänä kaksi idioottia aukaisee suunsa kun normaalisti ihmiset joko eivät kiinnitä mitään huomiota tai tyytyvät katsomaan vain paheksuvasti. Ja kaikki tämä vain siksi, että me ollaan nuoria. Pahoittelut negatiivissävytteisestä aloituksesta postaukselle, mutta mulla vain pistää niin vihaksi se miten nuoria vanhempia saa muka kohdella aivan miten sattuu. Pitäiskö munkin tasa-arvon nimissä aina hississä alkaa kyselemään vaikkapa mua reilusti vanhemmilta äideiltä että ovatko he lapsenlapsensa kanssa liikenteessä? Ja ei, mä sitä aio tehdä, mulla ei todellakaan ole mitään minkään ikäisiä äitejä vastaan, enkä tosiaankaan aio alentua samalle tasolle tuollaisten ajattelemattomien ihmisten kanssa, mutta välillä on mukava leikitellä sillä ajatuksella että sanoisi jotakin takaisin eikä aina olisi vain kohtelias. Mutta nyt loppui angstaus ja kerron teille meidän ihanasta keskiviikkopäivästä!

               Eilen oli aivan mahtava ilma (tänään on kyllä vielä ihanampi!) ja me suunnattiin koko perhe kävelylle ja ottamaan aurinkoa Saran perheen kanssa. Käveleskeltiin Aurinkolahteen ja lopulta päädyttiin Uutelan kanavanrantaan kallioille istuskelemaan. Mä taisin olla ainoa auringonotosta kiinnostunut koska yksin mä bikineissä hengailin, mutta onneksi kauempana oli muitakin bikini-ihmisiä niin ei tullut niin tyhmä olo! Otto kerkesi jo polttamaan olkapäänsä n. kahden tunnin  ulkonaolon aikana ja mulla taas ei tapahtunut edes mainittavaa muutosta rusketuksessa siinä kahdessa tunnissa. Toivotaan että Tiara perii mun ihotyypin auringon suhteen, on varmasti todella inhottavaa lapselle jos on tosi vaalea ja palaa herkästi! Ainakaan toistaiseksi Tiara ei ole ruskettunut ollenkaan, eikä myöskään palanut vaan Sebamedin Baby -aurinkorasva ja vaatteet ovat tehneet tehtävänsä, hyvä! Tässäpä vähän kuvia eiliseltä! Niin ja kuvissa Tiaralla ei ole aurinkolaseja, koska neiti on oppinut ottamaan ne pois itse, suurimman osan ajasta me kyllä laitettiin niitä kärsivällisesti takaisin päähän mutta kuvien ottohetkellä keskityttiin niihin kuviin eikä aurinkolaseihin ja vasta sitten laitettiin ne tarmokkaasti taas kerran takaisin.

Ihana hymy neidillä!<3

Tiaraakin selkeesti häiritsi toi lanka ku on noin tommonen ”hupsis” -ilme :—-D

Tossa vasemmalla on mun päivänasu :–D

Tomera rakas<3

Mun kulta<3

Miten sulonen voi toinen olla<3

<3

Mun muru<3

Meil oli hauskaa Tirriskän kaa :DD

Sit vähä energiaa isille ja maissinaksuu tytsylle<3

Siis mikä toi Tiaran ilme on XD Tommonen saalistajakatse, ihan varppina katto kameraa sillä silmällä et kohta se nappaa sen ittelleen 😀

Äitin pikkupallero<3

Ja siinä iso pallero kasvonaamion kaa XD

Illalla Tiaran mentyä nukkumaan me syötiin lättyjä ja katottiin leffoja Oton kanssa. Tänään vuorossa on kunnon siivouspäivä ja sitten mennään varmaan puistoon Tirriskän ja Oton kanssa vähän keinumaan. Huomenna Otto täyttää 22v! Mutta siitä lisää myöhemmin, tuun lauantaina postailemaan lisää koska nyt kutsuu imuri ja pyykkivuori kylppärissä! Ihanaa viikonloppua kaikille jo näin etukäteen!


Hei muut nuoret äidit, oletteko tekin törmänneet tuollaisiin ”mukaviin” kanssamatkustajiin? Saa mielellään jakaa kokemuksia jos sellaisia löytyy!

Aijaijai kyllä elämä on ihanaa! Voi miten oikeesti saa ihan uutta puhtia päiviin kun saa viettää rauhassa aikaa Oton ja Tiaran kanssa yhdessä koko perhe ja tietää että niin tulee olemaan seuraavat kaksi viikkoa. Oon jo tänään saanut enemmän aikaiseksi kun varmaan koko viime viikolla! Mutta siitä lisää myöhemmin, ensin kertoilen vähän kuluneista päivistä. Eilen Otolla alkoi siis loma ja me juhlittiin sitä ulkoilemalla ja hakemalla Ciao! Caffesta ihanat smoothiet ja sitten ruuaksi vielä subit. Otettiin vaan rennosti, eikä jaksettu laittaa ruokaa. Subissa heittäydyin villiksi ja otin ensimmäistä kertaa elämässäni eri kastiketta kuin yleensä, ja kyllä kannatti. En tajua miten oon Subissa ollut noin kaavoihin kangistunut kun muuten oon yleensä ruokien suhteen niin kokeileva! Aika hassua että toi uuden kastikkeen hyväksi havaitseminen oli varmaan jännittävin asia mitä mulle on tapahtunut vähään aikaan, mut nyt mulla on tekeillä ainakin yksi jänskä juttu, mutta siitäkin lisää myöhemmin koska en halua paljastaa mitään ennen aikojaan ;)! 

                 Mutta mitäs Tirriskälle kuuluu? No meidän pikkuneidistä on kehkeytynyt kunnon naispuolinen Veikka Gustafsson, jokapaikkaan on pakko kiivetä. Jos ollaan vaikka lattialla niin Tiara kiipeilee kokoajan mun päälle ja mun yli, kirjahyllyssäkään ei pysy tavarat enää keskihyllyllä kun reviiri on laajentunut alahyllyltä korkeammalle. Tiara tuntuu nauttivan kovasti siitä että kiipeää esteiden yli, lelukaarenkin neiti kaataa lattialle ja sitten kömpii yli ja jokapaikkaa vasten on pakko nousta karhukävelyasentoon/polvilleen seisomaan. Kai sekin on jonkinnäköistä tukea vasten seisomaan nousua, vaikka Tiara onkin vielä kumarassa mutta jos pylly kumminkin on ylhäällä lattiasta? Istumaan neiti myös nousee kokoajan eikä makuullaan oikeastaan enää viihdykään, mutta miksi pitäisikään, johan se on makoillut yli kahdeksan kuukautta! Hauskaa Tiaralla tuntuu olevan ainakin ja se on hyvä jos mikä! Tässäpä vähän kuvia eiliseltä:

Murunen jonka pipo vissiin hieman noussut ylös?

Ja siinä isi korjaa tilanteen!

Aurinkolahti on rakkautta<3 Ja purjeveneiden kattelu, purjehtia en haluis koska tulisin merisairaaksi!

Mun rakkaat<3

”HAHAAA!”

Mä tilasin smoothieita ja noi kaks höpötteli sen aikaa<3

Mango magic ja Bananaberry <3

”Haaaaaaa!”

Kaks hoooboooo<3

Miten kellään voi olla noin ihanan velmu ilme ku Tirriskäl?<3

Mä innostuin eilen elvyttelemään mun vanhaa piirtämisharrastusta hetken aikaa kun löysin mun kuivapastelliliidut yhtäkkiä! Tää on siis vaan ihan hatusta vedetty luonnos (vuosien tauon jälkeen) ja täysin kesken mutta sain idean et voisin taiteilla vaikka jonkin Disney -tai muun aiheisen taulun Tirriskälle 😀

 Tänään mun ja Tiaran aamu alkoi ihanalla aurinkoisella hetkellä, istuttiin parvekkeella puoli tuntia kun aurinko paistoi täydeltä tolalta ja badenbaden -tuolit olivat hehkuvan kuumat. Tiara lueskeli kirjaa iloisena kiljuen ja mä nautin mun kahvikupista kaikessa rauhassa. Puolen tunnin jälkeen pilvet tuli auringon tielle ja me siirryttiin sisälle hengailemaan, mutta voi että se piristi kun sai hetken nauttia ihanasta lämmöstä ennen kui
n harmaus valtasi taivaan. Aamulla mä myös siivoilin ja Tiara sotki parhaansa mukaan, näin se nykyään menee jos siivoan silloin kun Tiara on hereillä. Mutta se on oikeastaan ainakin toistaiseksi aika hauskaa, lelut kun on niin helppo vielä kerätä koriin ja kirjat järjestää vain hyllyyn. Hyvä että neiti viihtyy! Mutta kauhulla odottelen niitä (ainakin omasta lapsuudestani tuttuja) usean barbitalon kaupunkeja jotka rakennettiin keskelle olkkarin lattiaa ja raahattiin lipastollinen tavaraa, barbinvaatetta ja pikkusälää mukaan. Siinäpä sitä siivottavaa vasta riittääkin, tosin barbi-iässä Tiara saa kyllä jo kerätä sotkunsa aivan itse.
                    Siivouksen jälkeen Kaisla ja Simo tulivat meille, Kaisla pienentämään sitä mun mekkoa ja Simo mulle hiustenleikkuuasiakkaaksi. Aika hyvä vaihtokauppa mun mielestä, mä sain sopivan mekon ja Kaisla sai siistityn poikaystävän! Ruuaksi valmistin elämäni ensimmäistä kertaa lohikeittoa ihan itse, ja täytyy vähän kehaista että oli aika hyvää! Mä en ole keittänyt perunoita sitten yläasteen köksäntuntien, mutta kyllä mä Kaislan avustuksella sain ne juuri sopivan kypsiksi ja keitto oli ihanan kermaista ja sipulista kuten pitääkin. Mutta ihan ensiksi kuvasarja erään pikkuihmisen ensikosketuksesta mansikkaan! Kaisla ja Simo toi meille ihania tuoreita mansikoita ja annettiin sitten Tirriskällekin yksi. Nämä kuvissa näkyvät ilmeet toistui niin kauan että jäljellä oli epämääräinen peukalonkynnen kokoinen mössö, Tiara siis haukkasi innoissaan, irvisteli, mussutti, pureskeli, nieli ja sen jälkeen sama homma uusiksi. Taisi se tykätä vaikka mansikka taisikin olla vähän kirpakkaa kun ei tosiaan mitään sokeria laitettu.

”Ei vitsi, mitä tää on!!!

”Hmmmmm….”

”EIkä, siis MITÄ tää on!!!”

”Niin kirpeetä et tukkaki nousee pystyyn!”

Kauhistuneen näköinen Simo ja kädet täristen saksiva meitsi

Tiara tyytyväisenä kiskottuaan keskihyllyltä uusia kirjoja alas!

Simo ja Kaisla on parhaita ja ne tykkäsi lohikeitosta!<3 Ja Simon uus tukka ennen värjäystä ja muotoilua!

Ja siinä Tirriskä just ennen nukkumaanmenoa, tää jäi tän päivän vikaksi kuvaksi kamerassa<3

Sellaset ekat lomapäivät meillä! Mitäs teille kuuluu? Millaisia lomasuunnitelmia teillä on? Oletteko enemmän sellaisia ihmisiä jotka tykkää suunnitella loman ihan tiptop alusta loppuun ja joka päivälle jotain vai tykkäättekö enemmän mennä fiiliksen mukaan ja öllötellä vain? Itse tunnustan kuuluvani ehkä vähän molempiin, Oulun reissulle on buukattu jo joka päivälle jotain mut tää eka viikko kotona me vaan möllötellään ja tehdään asioita jos jaksetaan! Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille ootte parhaita<3